AKSELI-porukoiden toimintamalli on kehitetty Siskot ja Simot ry:n AKSELI-hankkeessa, jossa ryhmätoiminnan keinoin ennaltaehkäistiin 60+ miesten yksinäisyyttä ja lisättiin heidän sosiaalista toimintakykyään.
AKSELI-porukka on suljettu ryhmä, joka tapaa kerran viikossa kahden tunnin ajan, vähintään 12 viikon ajan. Kesto on ennalta sovittu ja ilmoitettu osallistujille. Miesryhmää kutsutaan porukaksi. Hyvä porukan koko on noin 8 henkeä. Ikämiesten kokoontumisille paras ajankohta on arkipäivisin tai erikseen sovittuna arki-iltaisin.
Ryhmällä on ammatillinen tai vapaaehtoinen ohjaaja. Vaihtoehtoisesti yksi ryhmän jäsenistä valitaan luotsin asemaan ja tämä hoitaa vastuutehtäviä ja tarvittavat järjestelyt.
Ryhmän kokoamiseksi ks. Jalkautuvan miestyön toimintamalli. (linkki tulossa)
Miesten suunnittelemaa toimintaa miehille.
Porukan jäsenet suunnittelevat yhdessä mitä tapaamisilla tehdään, mistä puhutaan ja missä käydään. Suosituiksi on AKSELI-hankkeen porukoissa havaittu miesten oman osaamisen esittelyt, asiantuntijavieraat, retket kiinnostaviin kohteisiin, liikkuminen ja ihan vain juttelu kahvikupposten äärellä. Tärkeintä on yhdessäoleminen.
Keskustelu on olennaista AKSELI-porukoissa. Vaikka 60+ miehille ei kannata porukoita mainostaa keskusteluryhminä, yhteinen keskustelu on se, mistä palautteissa on saatu eniten kiitosta. Keskustelujen aiheet tulevat miesten omista ajatuksista - aiheista, jotka heitä mietityttävät ja kiinnostavat. Terveys, ravinto, liikunta ym. hyvinvointia tukeva tieto kiinnostaa, kun se on miesten itsensä valitsemaa ja kerrottu ikämiehiä kunnioittavasti ja käytännönläheisesti.
“Parasta on yhteinen avoin häpeilemätön keskustelu porukan kanssa.”
Hyötytieto. Miehet jakavat luonnostaan arjen hyödyllistä tietoa keskenään. Remontin tekeminen, hyvät tarjoukset kaupoissa, auton huolto, paikalliset asiat, matkailukohteet - mitä ikinä elämään kuuluu. Myös käyttötavaroita lainataan keskenään. Näissä on taloudellisten ja tiedollisten hyötyjen lisäksi sosiaalinen puoli: Se yhdistää miehiä. Kun yksi osaa kertoa asiasta tai omistaa esineen, joka toista kiinnostaa, heillä on jotain yhteistä. Asiantuntijavierailijoita saa monista järjestöistä ja hankkeista ilmaiseksi kertomaan hyötytietoa porukalle.
Toiminnan sisältöjen suunnittelussa tulee huomioida porukan jäsenten toimintakyky ja kartoittaa muut mahdolliset osallistumisen esteet. Retket suunnitellaan niin, että kaikilla on mahdollisuus matkustaa, esimerkiksi kimppakyydit ovat siihen hyvä keino, etenkin jos kaikilla ei ole autoa. Jos tehdään retkiä tai muuta maksullista ohjelmaa ja se on miehille omakustanteista, täytyy sensitiivisesti varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua. Retkikohteiden esteettömyys varmistetaan, jos porukan jäsenillä on liikunatarajoitteita.
Fyysinen yhdessä tekeminen on mukavaa ja saa veren kiertämään, mikä piristää ja luo uudenlaista yhteenkuuluvuutta porukkaan. Esimerkiksi keilailu tai boccia ovat monille ikämiehille sopivia toimintoja. Aktiviteetit, kuten muukin ohjelma, on miesten itsensä valitsemaa ja ne päätetään porukassa yhdessä.
Miehistä kilpailuviettiä voidaan käyttää ryhmäytymisessä hyväksi. Kun kisataan joukkueissa “me” vastaan “nuo”, joukkueen yhteishenki tiivistyy. Toki on huolehdittava, että kisailu pysyy leikin puolella ja että kaikille jää hyvä mieli. Siksi kisailuun on hyvä tehdä säännöt selkeiksi etukäteen ja sopia ne yhdessä.
Kokoontumispaikaksi valitaan fyysisesti ja sosiaalisesti esteetön tila. Paras on suljettu tila, jossa voidaan keskustella rauhassa myös luottamuksellisista asioista. Varmistetaan, että tilan voi varata säännöllisiä kokoontumisia varten. Maksuton tila voi löytyä esimerkiksi kirjastosta, taloyhtiöstä tai kunnan asukastilasta. Tilassa on hyvä olla kahvinkeittomahdollisuus.
Porukan tapaamisten aikataulu ja ohjaajan tai luotsin yhteystiedot annetaan kaikille jäsenille tiedoksi. Hyväksi käytännöksi on todettu lähettää jäsenille viikkotapaamisista muistutusviestit pari päivää ennen tapaamista.
“Se puhe on niin tärkeetä, vaikka tyhjää jauhettais.”
Ryhmänohjaamisen taito
Ryhmän ohjaaminen ei ole lineaarinen prosessi vaan dynaaminen vuorovaikutusketju, jonka eri vaiheet ovat kytköksissä ja vaikuttavat toisiinsa. Vaikka ryhmän kehityskulku seuraa tuttua polkua ensimmäisestä vaiheesta viimeiseen, ryhmän ohjaamisessa yksi asia vaikuttaa moneen asiaan ja moni asia vaikuttaa yhteen asiaan.
Kiireetön tunnelma on ensimmäinen asia, johon ohjaajan tulee panostaa. Ryhmätapaamisen eteneminen ja mahdollinen ohjelma valmisteluineen on mietittävä etukäteen. Ohjaaja menee tapaamispaikalle hyvissä ajoin. Eläkeläismiehet ovat ajoissa liikkeellä, joten ohjaajan täytyy olla vielä aiemmin. Kun tapaaminen on suunniteltu huolellisesti, yhteistä keskustelua ja miesten juttuja ei tarvitse kiirehtiä.
Alkutapaamisilla tarvitaan ohjaajalta varmaa otetta. Uudessa ryhmässä on monenlaista epävarmuutta ja varma ohjaaja helpottaa ryhmässä olemista. Varma ohjaaja antaa miehille tilaa puhua, sillä puheelle on tarvetta. Ikämiesten puheelle on annettava väljyyttä. Aiheet jotka nousevat keskusteluun, ovat miehille itselleen tärkeitä. Puheenaiheita rajoitetaan vain, jos aiheet rikkovat yhdessä luotuja sääntöjä tai jos ryhmässä havaitaan tai ilmaistaan epämukavuutta. Ryhmän ohjaajan omat henkilökohtaiset mieltymykset eivät voi ohjata keskustelua. Jos tapaamiselle on sovittu tietty aihe, siihen ohjataan palaamaan.
Vähitellen, kun ryhmäytyminen etenee ja miehet rentoutuvat ja tulevat varmemmiksi, ohjaaja voi ottaa enemmän sivustakuuntelijan roolia. Silloin ohjaaja osallistuu keskusteluun ja toimintaan vain tarvittaessa.
Ryhmän kuohuntavaiheessa on mahdollista, että ryhmä alkaa vastustamaan ohjaajaa. Tähän on syytä suhtautua suopean ammattimaisesti, sillä se kuuluu prosessiin. Voi tuntua hölmöltä, että aikuiset miehet kapinoivat kuin koltiaiset, mutta se on osa ryhmän elinkaarta.
Ryhmän jäsenten kuuleminen
On tärkeää, että jokainen saa sanoa sanottavansa ja että jokaista kuunnellaan. Porukan ohjaaja varmistaa tämän. Kaikki tarvitsevat kunnioitusta ja hyväksyntää ja niiden toteutuminen edistää porukkaan sitoutumista.
Ensimmäisellä tapaamisella pidetään esittäytymiskierros. Jokainen kertoo itsestään sen verran, kuin haluaa yhteisesti jakaa. Nimet kirjoitetaan lapuille kaikkien nähtäväksi ja ne voivat olla jatkossakin tapaamisilla esillä. Ryhmän jäsenten nimien oppiminen tiivistää ryhmää. Esittäytymiskierrokselle voi ottaa jotain konkreettista, esimerkiksi Suomen kartan ja karttaneulat, joilla voi avittaa keskustelua. Myös se, että on jotain kädessä pidettävää, helpottaa jännitystä uudessa tilanteessa.
Seuraavilla tapaamisilla pidetään vastaavasti kuulumiskierros. Kuulumiskierros jokaisen tapaamisen aluksi luo hyvää rakennetta tapaamisille ja sillä varmistetaan, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Kierroksella ei keskeytetä puhujaa omilla asioilla, mutta kiinnostuneita kysymyksiä voi toki esittää.
Porukkaan voidaan luoda yhteiset säännöt. Esimerkiksi politiikka ja uskonto on hyvä rajata pois keskustelunaiheista herkkinä teemoina. Luottamusta syventää, että porukassa puhuttuja juttuja ei muualla kerrota. Säännöt kirjataan ylös ja jaetaan kaikkien saataville.
"On hirveen hyvä asia, että pääsee puhumaan. Sitä kun yksin asustelee, niin niitä asioita helposti vain pyörittelee omassa päässään. On tärkeetä, että on toi porukka, missä voi puhua ja saa purettua.”
Ryhmän jäsenten vastuuttaminen
Joku porukan jäsenistä voidaan valita luotsin asemaan. Luotsi hoitaa vastuutehtäviä, kuten porukan jäsenille asioiden viestittämisen ja tarvittavat järjestelyt, esimerkiksi kahvien ostamisen ja asiantuntijavieraiden hankkimisen.
Porukassa voidaan jakaa vastuutehtäviä muillekin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi kahvinkeitto ja tilojen siisteydestä huolehtiminen. Jos joku on tietotekniikkahaka, hän voi olla vastuussa esimerkiksi tiedonhankinnasta.
Voi olla myös niin, että porukassa ei ole henkilöä, joka haluaisi ottaa luotsin aseman. Koska tarkoitus ei ole muokata kokeineita miehiä muuksi kuin ovat, tällaisessa tilanteessa ohjaaja jatkaa vastuutehtävien hoitamista.
Jos porukassa luodaan yhteiset säännöt, niiden noudattaminen on ryhmän yhteisellä vastuulla.
Ryhmän sisäisten yhteyksien vahvistaminen
Tavoitteena on, että miehet tutustuvat toisiinsa, syntyy luottamusta ja yhteishenkeä. Tämä kiinteyttää porukkaa. Kun jokainen tulee kuulluuksi ja kohdatuksi, se vahvistaa kuulumisen tunnetta. Tämä edistää porukan tapaamisten jatkumista ja juurtumista.
Vakiintunut, suljettu porukka edistää ryhmäytymistä. Myöhemmin voi tulla uusia jäseniä mukaan, mutta alkuun on suotavaa, ettei joka viikko tule uusia jäseniä mukaan.
Osallistujien on hyvä sitoutua toimintaan ja osallistua kaikille tapaamisille, eli ei valita vain kermoja kakun päältä. Porukka on sitä tiiviimpi, mitä tutumpi se on keskenään.
Porukan jäsenet saa sitoutumaan toimintaan, kun he saavat itse päättää käsiteltävät aiheet ja muun toiminnan sisällön - kun heitä kuullaan aidosti.
Porukassa on hyvä tuoda esiin asioita, jotka yhdistävät miehiä. Se lisää porukan kiinteyttä. Ohjaaja havainnoi porukkaa ja nostaa keskusteluun yhteisiä aiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi sama ammatti, leskeys tai omaishoitajuus, samat harrastukset tai kiinnostuksen kohteet.
Yhteydenpito tapaamisten välillä lisää porukan kiinteyttä. Whatsapp-ryhmä on tähän oiva keino, jos vain kaikki porukan jäsenet haluavat antaa puhelinnumeronsa sitä varten ja jos kaikilla on sovellus käytössä.
“Eihän sitä tiedä, jos syntyisi vaikka uusi yhteinen harrastus! Yhden porukan jäsenen kanssa ollaan tavattu musiikkihommissa AKSELIN ulkopuolella ja tavataan jatkossakin. Asiat poikii uusia asioita.”