Ryhmätoimintaa 60+ miehille, AKSELI-porukat
Ryhmätoimintaa työeläkkeelle päässeiden miesten yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn - AKSELI-porukat.
“Nyt on muitakin kavereita kuin Pasi ja Anssi.”
Toimintamallin nimi
Ryhmätoimintaa työeläkkeelle päässeiden miesten yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn - AKSELI-porukat.
“Nyt on muitakin kavereita kuin Pasi ja Anssi.”
AKSELI-porukoiden toimintamalli on kehitetty Siskot ja Simot ry:n AKSELI-hankkeessa, jossa ryhmätoiminnan keinoin ennaltaehkäistiin 60+ miesten yksinäisyyttä ja lisättiin heidän sosiaalista toimintakykyään.
AKSELI-porukka on suljettu ryhmä, joka tapaa kerran viikossa kahden tunnin ajan, vähintään 12 viikon ajan. Kesto on ennalta sovittu ja ilmoitettu osallistujille. Miesryhmää kutsutaan porukaksi. Hyvä porukan koko on noin 8 henkeä. Ikämiesten kokoontumisille paras ajankohta on arkipäivisin tai erikseen sovittuna arki-iltaisin.
Ryhmällä on ammatillinen tai vapaaehtoinen ohjaaja. Vaihtoehtoisesti yksi ryhmän jäsenistä valitaan luotsin asemaan ja tämä hoitaa vastuutehtäviä ja tarvittavat järjestelyt.
Ryhmän kokoamiseksi ks. Jalkautuvan miestyön toimintamalli. (linkki tulossa)
Miesten suunnittelemaa toimintaa miehille.
Porukan jäsenet suunnittelevat yhdessä mitä tapaamisilla tehdään, mistä puhutaan ja missä käydään. Suosituiksi on AKSELI-hankkeen porukoissa havaittu miesten oman osaamisen esittelyt, asiantuntijavieraat, retket kiinnostaviin kohteisiin, liikkuminen ja ihan vain juttelu kahvikupposten äärellä. Tärkeintä on yhdessäoleminen.
Keskustelu on olennaista AKSELI-porukoissa. Vaikka 60+ miehille ei kannata porukoita mainostaa keskusteluryhminä, yhteinen keskustelu on se, mistä palautteissa on saatu eniten kiitosta. Keskustelujen aiheet tulevat miesten omista ajatuksista - aiheista, jotka heitä mietityttävät ja kiinnostavat. Terveys, ravinto, liikunta ym. hyvinvointia tukeva tieto kiinnostaa, kun se on miesten itsensä valitsemaa ja kerrottu ikämiehiä kunnioittavasti ja käytännönläheisesti.
“Parasta on yhteinen avoin häpeilemätön keskustelu porukan kanssa.”
Hyötytieto. Miehet jakavat luonnostaan arjen hyödyllistä tietoa keskenään. Remontin tekeminen, hyvät tarjoukset kaupoissa, auton huolto, paikalliset asiat, matkailukohteet - mitä ikinä elämään kuuluu. Myös käyttötavaroita lainataan keskenään. Näissä on taloudellisten ja tiedollisten hyötyjen lisäksi sosiaalinen puoli: Se yhdistää miehiä. Kun yksi osaa kertoa asiasta tai omistaa esineen, joka toista kiinnostaa, heillä on jotain yhteistä. Asiantuntijavierailijoita saa monista järjestöistä ja hankkeista ilmaiseksi kertomaan hyötytietoa porukalle.
Toiminnan sisältöjen suunnittelussa tulee huomioida porukan jäsenten toimintakyky ja kartoittaa muut mahdolliset osallistumisen esteet. Retket suunnitellaan niin, että kaikilla on mahdollisuus matkustaa, esimerkiksi kimppakyydit ovat siihen hyvä keino, etenkin jos kaikilla ei ole autoa. Jos tehdään retkiä tai muuta maksullista ohjelmaa ja se on miehille omakustanteista, täytyy sensitiivisesti varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua. Retkikohteiden esteettömyys varmistetaan, jos porukan jäsenillä on liikunatarajoitteita.
Fyysinen yhdessä tekeminen on mukavaa ja saa veren kiertämään, mikä piristää ja luo uudenlaista yhteenkuuluvuutta porukkaan. Esimerkiksi keilailu tai boccia ovat monille ikämiehille sopivia toimintoja. Aktiviteetit, kuten muukin ohjelma, on miesten itsensä valitsemaa ja ne päätetään porukassa yhdessä.
Miehistä kilpailuviettiä voidaan käyttää ryhmäytymisessä hyväksi. Kun kisataan joukkueissa “me” vastaan “nuo”, joukkueen yhteishenki tiivistyy. Toki on huolehdittava, että kisailu pysyy leikin puolella ja että kaikille jää hyvä mieli. Siksi kisailuun on hyvä tehdä säännöt selkeiksi etukäteen ja sopia ne yhdessä.
Kokoontumispaikaksi valitaan fyysisesti ja sosiaalisesti esteetön tila. Paras on suljettu tila, jossa voidaan keskustella rauhassa myös luottamuksellisista asioista. Varmistetaan, että tilan voi varata säännöllisiä kokoontumisia varten. Maksuton tila voi löytyä esimerkiksi kirjastosta, taloyhtiöstä tai kunnan asukastilasta. Tilassa on hyvä olla kahvinkeittomahdollisuus.
Porukan tapaamisten aikataulu ja ohjaajan tai luotsin yhteystiedot annetaan kaikille jäsenille tiedoksi. Hyväksi käytännöksi on todettu lähettää jäsenille viikkotapaamisista muistutusviestit pari päivää ennen tapaamista.
“Se puhe on niin tärkeetä, vaikka tyhjää jauhettais.”
Ryhmänohjaamisen taito
Ryhmän ohjaaminen ei ole lineaarinen prosessi vaan dynaaminen vuorovaikutusketju, jonka eri vaiheet ovat kytköksissä ja vaikuttavat toisiinsa. Vaikka ryhmän kehityskulku seuraa tuttua polkua ensimmäisestä vaiheesta viimeiseen, ryhmän ohjaamisessa yksi asia vaikuttaa moneen asiaan ja moni asia vaikuttaa yhteen asiaan.
Kiireetön tunnelma on ensimmäinen asia, johon ohjaajan tulee panostaa. Ryhmätapaamisen eteneminen ja mahdollinen ohjelma valmisteluineen on mietittävä etukäteen. Ohjaaja menee tapaamispaikalle hyvissä ajoin. Eläkeläismiehet ovat ajoissa liikkeellä, joten ohjaajan täytyy olla vielä aiemmin. Kun tapaaminen on suunniteltu huolellisesti, yhteistä keskustelua ja miesten juttuja ei tarvitse kiirehtiä.
Alkutapaamisilla tarvitaan ohjaajalta varmaa otetta. Uudessa ryhmässä on monenlaista epävarmuutta ja varma ohjaaja helpottaa ryhmässä olemista. Varma ohjaaja antaa miehille tilaa puhua, sillä puheelle on tarvetta. Ikämiesten puheelle on annettava väljyyttä. Aiheet jotka nousevat keskusteluun, ovat miehille itselleen tärkeitä. Puheenaiheita rajoitetaan vain, jos aiheet rikkovat yhdessä luotuja sääntöjä tai jos ryhmässä havaitaan tai ilmaistaan epämukavuutta. Ryhmän ohjaajan omat henkilökohtaiset mieltymykset eivät voi ohjata keskustelua. Jos tapaamiselle on sovittu tietty aihe, siihen ohjataan palaamaan.
Vähitellen, kun ryhmäytyminen etenee ja miehet rentoutuvat ja tulevat varmemmiksi, ohjaaja voi ottaa enemmän sivustakuuntelijan roolia. Silloin ohjaaja osallistuu keskusteluun ja toimintaan vain tarvittaessa.
Ryhmän kuohuntavaiheessa on mahdollista, että ryhmä alkaa vastustamaan ohjaajaa. Tähän on syytä suhtautua suopean ammattimaisesti, sillä se kuuluu prosessiin. Voi tuntua hölmöltä, että aikuiset miehet kapinoivat kuin koltiaiset, mutta se on osa ryhmän elinkaarta.
Ryhmän jäsenten kuuleminen
On tärkeää, että jokainen saa sanoa sanottavansa ja että jokaista kuunnellaan. Porukan ohjaaja varmistaa tämän. Kaikki tarvitsevat kunnioitusta ja hyväksyntää ja niiden toteutuminen edistää porukkaan sitoutumista.
Ensimmäisellä tapaamisella pidetään esittäytymiskierros. Jokainen kertoo itsestään sen verran, kuin haluaa yhteisesti jakaa. Nimet kirjoitetaan lapuille kaikkien nähtäväksi ja ne voivat olla jatkossakin tapaamisilla esillä. Ryhmän jäsenten nimien oppiminen tiivistää ryhmää. Esittäytymiskierrokselle voi ottaa jotain konkreettista, esimerkiksi Suomen kartan ja karttaneulat, joilla voi avittaa keskustelua. Myös se, että on jotain kädessä pidettävää, helpottaa jännitystä uudessa tilanteessa.
Seuraavilla tapaamisilla pidetään vastaavasti kuulumiskierros. Kuulumiskierros jokaisen tapaamisen aluksi luo hyvää rakennetta tapaamisille ja sillä varmistetaan, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Kierroksella ei keskeytetä puhujaa omilla asioilla, mutta kiinnostuneita kysymyksiä voi toki esittää.
Porukkaan voidaan luoda yhteiset säännöt. Esimerkiksi politiikka ja uskonto on hyvä rajata pois keskustelunaiheista herkkinä teemoina. Luottamusta syventää, että porukassa puhuttuja juttuja ei muualla kerrota. Säännöt kirjataan ylös ja jaetaan kaikkien saataville.
"On hirveen hyvä asia, että pääsee puhumaan. Sitä kun yksin asustelee, niin niitä asioita helposti vain pyörittelee omassa päässään. On tärkeetä, että on toi porukka, missä voi puhua ja saa purettua.”
Ryhmän jäsenten vastuuttaminen
Joku porukan jäsenistä voidaan valita luotsin asemaan. Luotsi hoitaa vastuutehtäviä, kuten porukan jäsenille asioiden viestittämisen ja tarvittavat järjestelyt, esimerkiksi kahvien ostamisen ja asiantuntijavieraiden hankkimisen.
Porukassa voidaan jakaa vastuutehtäviä muillekin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi kahvinkeitto ja tilojen siisteydestä huolehtiminen. Jos joku on tietotekniikkahaka, hän voi olla vastuussa esimerkiksi tiedonhankinnasta.
Voi olla myös niin, että porukassa ei ole henkilöä, joka haluaisi ottaa luotsin aseman. Koska tarkoitus ei ole muokata kokeineita miehiä muuksi kuin ovat, tällaisessa tilanteessa ohjaaja jatkaa vastuutehtävien hoitamista.
Jos porukassa luodaan yhteiset säännöt, niiden noudattaminen on ryhmän yhteisellä vastuulla.
Ryhmän sisäisten yhteyksien vahvistaminen
Tavoitteena on, että miehet tutustuvat toisiinsa, syntyy luottamusta ja yhteishenkeä. Tämä kiinteyttää porukkaa. Kun jokainen tulee kuulluuksi ja kohdatuksi, se vahvistaa kuulumisen tunnetta. Tämä edistää porukan tapaamisten jatkumista ja juurtumista.
Vakiintunut, suljettu porukka edistää ryhmäytymistä. Myöhemmin voi tulla uusia jäseniä mukaan, mutta alkuun on suotavaa, ettei joka viikko tule uusia jäseniä mukaan.
Osallistujien on hyvä sitoutua toimintaan ja osallistua kaikille tapaamisille, eli ei valita vain kermoja kakun päältä. Porukka on sitä tiiviimpi, mitä tutumpi se on keskenään.
Porukan jäsenet saa sitoutumaan toimintaan, kun he saavat itse päättää käsiteltävät aiheet ja muun toiminnan sisällön - kun heitä kuullaan aidosti.
Porukassa on hyvä tuoda esiin asioita, jotka yhdistävät miehiä. Se lisää porukan kiinteyttä. Ohjaaja havainnoi porukkaa ja nostaa keskusteluun yhteisiä aiheita. Näitä voivat olla esimerkiksi sama ammatti, leskeys tai omaishoitajuus, samat harrastukset tai kiinnostuksen kohteet.
Yhteydenpito tapaamisten välillä lisää porukan kiinteyttä. Whatsapp-ryhmä on tähän oiva keino, jos vain kaikki porukan jäsenet haluavat antaa puhelinnumeronsa sitä varten ja jos kaikilla on sovellus käytössä.
“Eihän sitä tiedä, jos syntyisi vaikka uusi yhteinen harrastus! Yhden porukan jäsenen kanssa ollaan tavattu musiikkihommissa AKSELIN ulkopuolella ja tavataan jatkossakin. Asiat poikii uusia asioita.”
Monen ikämiehen identiteetti, sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyyden tunne ovat perustuneet työhön. Eläkkeelle jäädessä miehet jäävät muita sukupuolia helpommin erilaisten verkostojen ja palvelujen ulkopuolelle. Eläkkeellä olevien keskuudessa myös digisyrjäytyminen lisää osattomuutta ja vaikeuttaa avun ja tuen saavutettavuutta.
Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys ja syrjäytyminen lisäävät päihteiden käyttöä, masennusta ja muita sairastumisriskejä. Miehet hakeutuvat sote-palveluihin naisia harvemmin ja usein vasta silloin, kun tilanne ja palveluntarve on jo eskaloitunut. Yksinäisyyteen avun hakeminen voi tutkitusti tuntua miehistä vieraalta.
Kaikille avoimissa sekaryhmissä naisilla voi helposti olla suurin ääni, minkä vuoksi miehet voivat jättäytyä kokonaan niistä ulkopuolelle. AKSELI-porukka on yksinäiselle miehelle paikka, jossa voi kohdata muita miehiä ja löytää uusia tuttavuuksia. Parisuhteessa elävälle miehelle mahdollisuus omaan aikaan - ja myös puolisolle mahdollisuus omaan aikaan. Onhan tutkittu fakta, että miehen harrastaminen poissa kotoa parantaa myös parisuhdetta.
Vaikka eläkkeelle jäänyt mies olisi aktiivinenkin, voivat päivät olla pitkiä, koska tapahtumat ja harrastukset ovat iltaisin. Vaikka miehellä olisi harrastuksiakin, joissa tehdään yhdessä asioita, siellä ei ehkä ole mahdollisuutta keskustella mieltä askarruttavista miesten asioista.
“Onhan mulla välillä paljonkin menoja, mutta ne on kaikki iltaisin. Lätkämatsit, konsertit, teatteri. Eikä niitäkään nyt määräänsä enempää voi. Ja kun on tottunut, että päiväsaikaan tapahtuu.”
Vaikka tarjolla olisi paikallisia ja ilmaisia tapahtumia ja toimintoja, ei niihin tule yksin lähdettyä. AKSELI-hankkeessa havaittiin, että porukassa kynnys lähteä ja osallistua madaltuu. Lisäksi yhteisten kokemusten sosiaalinen puoli lisää ikämiesten hyvinvointia.
Hyötytietoa on saatavilla, mutta ikämiehet eivät sitä itse aktiivisesti etsi eikä tietoa viedä toteutukseen asti yksin. Kun porukalla kuunnellaan asiantuntijavierailijaa ja keskustellaan asiasta yhdessä, uusi tieto otetaan auliimmin vastaan.
“Yksin ei tulisi lähdettyä.”
Asiakkaana on 60+ eläkkeelle päässyt mies, jolla on päiväsaikaan joutilasta aikaa ja joka haluaa viettää aikaa toisten miesten kanssa porukassa. Työeläkkeelle jääneet miehet ovat heterogeeninen joukko. Miehillä on erilaiset taustat, erilaiset elämänkokemukset, arvot ja luonteet. Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, arjen aktiivisuus, elämäntilanteen haastavuus, yksinäisyyden tunne ja halu tutustua uusiin asioihin ovat yksilöllisiä. Iän myötä aivojen elastisuus vähenee, jolloin riskinottokyky ja -halu vähenevät. Toiset haluavat oppia ja kokea uutta, toiset olisivat tyytyväisiä jo siihen, kun perusarki sujuisi. Näiden yhteensovittamiseksi ohjaajan täytyy sensitiivisesti havainnoida, mitä ryhmäläiset haluavat ja mihin he ovat valmiita ja sovittaa yhteen erilaiset tarpeet ja kyvyt.
AKSELI-porukan erityisyys on, että ei tarvita diagnoosia, ei tarvitse kuulua erityiseen ryhmään eikä tarvitse liittyä minkään seuran jäseneksi, että voi tulla mukaan. Porukkaan ovat tervetulleita kaikki itsensä mieheksi tuntevat, jotka kokevat osallistumisen itselleen hyödylliseksi.
“Tää ei ole aatteeseen tai terveydentilaan sidottu yhdistys, vaan tää on aidosti kaikille. Oli siviilisääty tai puoluekanta mikä tahansa, niin on tervetullut.”
Porukan miehiä myös yhdistää moni asia. Samanikäiset miehet ovat kasvaneet samaan maailman aikaan, samoissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa ja jakavat samoja arvoja. Ikäluokkaan kuuluu samoja kiinnostuksen kohteita ja samankaltaisia haasteita. Paikallisuus ja samanikäisyys on ikämiehille tärkeää.
“Tällainen ukkoporukka, missä ollaan heti samalla aaltopituudella. Elämänkokemus yhdistää.”
Miehet tykkäävät, että on iso porukka. Jos koottu porukka jää kovin pieneksi, se voi yhdistyä toisen ryhmän kanssa tai osallistujilta voi kysyä, tuntevatko he toisia miehiä, joita voisi kutsua mukaan. Toisaalta yli 10 hengen porukassa vuorovaikutus voi kärsiä eikä kaikille ehkä ole suunvuoroa.
Ihmeitä ja sirkustemppuja ei tarvita. Miehille tärkeintä on yhdessä jutteleminen tutussa porukassa. Paikka, jossa kokoontua ja porukka, jonka kanssa jutella ihan arkisista asioista.
Porukan kokoamiseksi tehdään jalkautuvaa työtä, ilmoitustauluilmoittelua ja Facebook-julkaisuja paikallisissa ryhmissä. Paikallisten toimijoiden kanssa, kuten yhdistykset ja harrastusseurat, on hyvä tehdä viestinnällistä yhteistyötä kohderyhmän tavoittamiseksi. Ilmoitus paikallisessa lehdessä ja perinteiset kauppojen ilmoitustaulut tavoittavat hyvin kohderyhmää. Ilmoitukseen laitetaan tiedot kokoontumisajasta ja -paikasta sekä ohjaajan tai luotsin yhteystiedot.
Kirjasto on oiva yhteystyökumppani. Kirjaston tiloissa voi kokoontua (jos kirjastolla on ryhmätyötila). Jos ryhmän kokoamisvaiheessa halutaan ilmoitella kauppojen ilmoitustauluilla, ilmaista tulostamismahdollisuutta voi kysyä kirjastolta, kunnalta tai paikalliselta järjestöltä.
Seurakunnan kanssa voi myös tehdä yhteistyötä, mutta on huomioitava, että uskonnollisesti sitoutunut toimija voi olla joillekin miehille punainen vaate.
Porukan tapaamisten aikana tavoitteena on, että miehet tutustuvat toisiinsa, syntyy luottamusta ja yhteishenkeä, mikä kiinteyttää porukkaa. Kun jokainen tulee kuulluuksi ja nähdyksi, se vahvistaa kuulumisen tunnetta. Nämä edistävät porukan tapaamisten jatkumista ja juurtumista.
Kun porukalla on vakiintunut kokoontumispaikka, vastuuta kantava ohjaaja tai luotsi, yhdessä sovitut säännöt ja toimintatavat sekä sujuva yhteydenpito, porukan toiminnan juurtumiselle on hyvät edellytykset.
AKSELI-hankkeen ryhmätoiminnot käynnistyivät syksyllä 2022, jolloin ensimmäiseen ryhmään osallistui 8 miestä. Vuonna 2023 uusia ryhmiä perustettiin 5 ja niihin osallistui 40 miestä. Vuonna 2024 perustettiin 3 uutta ryhmää ja mukaan tuli 18 miestä. Kohtaamisia hankkeen aikana tuli kaiken kaikkiaan 1383.
AKSELI-hankkeessa porukat kokoontuivat ensimmäiset kuukaudet ohjatusti, jonka jälkeen miehet jatkoivat itsenäisesti tapaamisiaan ohjaajan ollessa tarvittaessa taustalla tukena.
Hankkeen päättyessä joulukuussa 2024 Nurmijärvellä jatkaa tapaamisiaan 5 AKSELI-porukkaa.
Puhuttelevaa on, että miehet ovat viikko toisensa jälkeen halunneet tulla yhä uudestaan toisiaan tapaamaan, tuttuun paikkaan, omaan porukkaan. Osa miehistä on tavannut sosiaalisissa merkeissä AKSELI-tapaamisten ulkopuolellakin. Yhteyttä porukan kesken pidetään tiivisti Whatsapp-ryhmissä.
“Parasta on tutun ryhmän kanssa keskustelut. Koen kuuluvani tähän yhteisöön.”
Terveelliset elämäntavat ovat lisääntyneet AKSELI-porukoihin osallistuneilla ikämiehillä. Porukassa on haluttu saada tietoa ravinnosta ja liikkumisen hyödyistä, joten tapaamisiin on kutsuttu asiantuntijoita keskustelemaan aiheista. Yksi porukka aloitti tapaamisillaan yhteiset viikoittaiset uimahallikäynnit ja ne jatkuivat vielä hankkeen päättyessä, yli vuoden myöhemmin. Tämä lisää miesten fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja ennaltaehkäisee sote-palvelujen tarvetta.
Porukassa ratkotaan asioita yhdessä ja saadaan vertaistukea. Esimerkiksi sairauksista puhutaan ryhmissä avoimesti. Omaishoitajuus ja leskeys koskettavat ikämiehiä ja siihenkin saa ryhmästä vertaistukea. Vertaistuen kautta saa normaaliuden tunnetta, mikä edistää sosiaalista toimintakykyä.
Kansikuva
