Ryhmätoimintaa aivoterveyden edistämiseksi
Lisätään osallistujien voimavaroja omaehtoiseen aivoterveydestä huolehtimiseen kognitiivisen harjoittelun ja elintapaohjauksen keinoin. Kokoontumiset kerran viikossa, 12 viikon ajan.
Oivalla ja ymmärrä
Savonlinna muodostuu maantieteellisesti kaupungin keskustasta ja haja-asutusalueen kylistä. Savonlinnaan kuuluu lisäksi kolme taajama-aluetta; Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Kaupungin keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Savonlinna on seudun julkisten palvelujen keskus etenkin toisen asteen koulutuksen ja terveydenhoitopalveluiden tarjonnaltaan. Nykyiset, kuntakeskuksissa sijaitsevat välttämättömimmät peruspalvelut (peruskoulutus, päivähoito, vanhusten asumispalvelut, perusterveydenhuolto) pyritään säilyttämään. Tämä on tärkeää palvelujen saavutettavuuden vuoksi, sillä Savonlinnan seutu on suhteellisen laaja, ja etäisyydet seudun reuna-alueilta kaupunkikeskukseen ovat pitkiä. Pienten asukasmäärien vuoksi kannattavien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen seudun eri osista Savonlinnaan on erittäin haastavaa, jolloin peruspalvelujen säilyttäminen lähipalvelukeskuksissa tukee palvelujen saavutettavuutta sekä etenkin autottomien elinolosuhteita. Aluerakennemallissa on osoitettu lähipalvelukeskukset, joiden kehittämisellä pyritään säilyttämään lähipalvelut ja ylläpitämään siten tasapainoista ja elinvoimaista aluerakennetta. Savonlinnan seudulla kehitetään monikeskuksista aluerakennetta, mikä on tärkeää peruspalvelujen saatavuuden kannalta pinta-alaltaan suhteellisen laajalla ja harvaan mutta kauttaaltaan asutulla seudulla. Seudun kehittämisen painopistealueena toimii kaupunkikeskus Savonlinna ja helminauhataajamavyöhyke Savonlinna–Kerimäki–Punkaharju -vyöhykkeellä
Väestöennusteen mukaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin 65 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus tulee kasvamaan vuosien 2020-2040 aikana 32,4 %:sta 36,6 %:iin eli kasvua on noin 530 henkilöä. Merkittävin kasvu tulee olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka ennusteen mukaan kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2040 noin 105 %:lla. Tämä tarkoittaa kasvua lähes 1700 henkilön verran. Vuonna 2013 tuli voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (980/2012). Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Muistihoitajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä heiltä saadun palautteen perusteella Aivotreeni –ryhmät ovat erittäin tervetulleita syrjäseuduille, joissa väestörakenne on hyvin vanhusvoittoista. Muistihoitajat ovat tyytyväisiä, että ryhmät toteutetaan myös pienillä paikkakunnilla, jolloin kohderyhmän osallistuminen toimintaan on vaivatonta. Ryhmiin osallistujat ovat suullisessa palautteessa kommentoineet kokeneensa hyväksi, että ryhmiä järjestetään myös Savonlinnan ympäristökunnissa osallistumisen helpottamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 on tavoitteena muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti. Ohjelmalla on neljä kivijalkaa: aivoterveys on elämänmittainen asia, muistisairaudet koskettavat kaikkia – asenne ratkaisee, hyvä hoito kannattaa sekä tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Järjestönä Muistiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on tulevina vuosina vahva rooli viedä tätä toimeenpano-ohjelmaa käytäntöön. Muistiohjelman mukaan tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu, että kolmas sektori yhdessä kuntien/kuntayhtymien kanssa luo muistisairaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, vertaistukeen ja tiedon saantiin arjessa selviytymisen tueksi ja rikastamiseksi. Sillanrakentaja -hankkeen arvioinnissa on ilmennyt, että Aivotreeniryhmille on tarvetta Savonlinnan seudulla ja aivoterveyden edistämistyön tulee jatkua edelleen. Muistisairaudet ovat monisyisiä sairauksia ja tärkein riskitekijä on korkea ikä. Kuitenkin monet elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat sairastumisen todennäköisyyteen. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, että muokkaamalla riskiryhmässä olevien henkilöiden elintapoja terveellisemmiksi voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä. FINGER-tutkimus tarjoaa mallin tehokkaaseen elintapaohjaukseen. FINGER-tutkimuksesta saadut tulokset puoltavat myös vahvasti ennaltaehkäisyn näkökulmaa. Jos riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin muistisairauteen sairastumista siirtää 5-10 vuodella, tämä puolittaisi muistisairaiden määrän vuonna 2050. Ellei muistisairauksiin vaikuttavien vaaratekijöiden ja sairauksien yleisyys muutu, dementiaa sairastavien lukumäärän lisääntyminen merkitsee tehostetun palveluasumisen jyrkkää kasvua. Tehostetun palveluasumisen tarvetta lisää myös se, että iäkkäimmillä henkilöillä on harvoin omaishoitajana toimivaa puolisoa.
Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Tällä hetkellä eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairauksien ilmaantuvuutta kuitenkin todennäköisesti vähentää. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan myös parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Tästä syystä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa ovat saaneet entistä enemmän huomiota. FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. FINGER-tutkimuksessa tutkittiin elintapaohjelman eli intervention tehoa verrattuna tavanomaiseen terveysneuvontaan. FINGER-tutkimus osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, heidän muisti- ja ajattelutoimintonsa säilyvät ja riski muistihäiriöihin pienenee. Elintapaneuvonnan kohdistaminen muistisairauden riskissä oleville henkilöille perusterveydenhuollossa onkin tärkeä ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävä ja parantava toimenpide. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut vuonna 2012 Kansallisen muistiohjelman, joka sisältää tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi sekä muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi. Kansallinen muistiohjelma myös ohjaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito- ja palvelujärjestelmänkehittämiseen (THL).
Muistiliiton strategia ohjaa Muistiliiton ja jäsenyhdistysten toimintaa. Strategia konkretisoituu vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa, joissa määritellään toimenpiteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian jalkauttamista ja strategian uudelleen ohjaamisen tarpeita arvioidaan vuosittain. Muistiliiton strategia on väline koko järjestön yhtenäiseen profiilin nostoon, se ohjaa avoimeen ja laajaan yhteistyöhön sekä järjestön sisällä että eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Muistiliiton visio vuosille 2017-2020 on olla muistisairaiden ja läheisten oma järjestö, joka on vahva, vaikuttava ja välittävä muistiystävällisen Suomen rakentaja. Strategisen työskentelyn kulmakiviä on laaja asiakkaiden ja kumppaneiden kuuleminen ja heidän mukaan ottaminen prosessiin. Muistiliiton strategia on luotu yhdessä muistisairaiden ja heidän läheistensä, liiton luottamusjohdon, henkilöstön ja jäsenyhdistysten kanssa. Strategia edistää järjestön yhteisen kokonaisvaltaisen ja organisoidun toiminnan suunnittelua ja toiminnan arviointia. Vuosittaiset toimintasuunnitelmat laaditaan strategisten tavoitteiden perusteella ja niissä kuvataan toimenpiteitä, joilla strategiaa toteutetaan (Muistilliton strategia 2017-2020).
Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry:n toimintasuunnitelma tehdään vuosittain. Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimenpiteitä, joilla saadaan apua ja tukea muistisairautta sairastaville sekä heidän läheisilleen. Yhdistys tekee myös valistus-, tiedotus-, julkaisu- ja neuvontatoimintaa. Lisäksi tavoitteena on muistisairautta sairastavien hoitomahdollisuuksien edistäminen ja kehittäminen. Valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Muistiliitto, jonka jäsenyhdistys Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry on. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden omais- ja potilasjärjestöjen kanssa kuten Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry:n sekä Järjestötalo Kolomosen kanssa. Maakunnallisesti yhteistyötä tehdään Etelä-Savon Muistiluotsin (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna) ja valtakunnallisesti kattojärjestö Muistiliiton kanssa. Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry:n tavoitteena on tukea muistisairautta sairastavia ja heidän läheisiään yhteistyössä Sosterin, Savonlinnan kaupungin, Muistiliiton, Muistiluotsin, Linnalan, Järjestötalo Kolomosen, Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry:n, seurakunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Muistisairauksien lisääntyessä paikalliselle muistiyhdistykselle on tarvetta jatkossa entistä enemmän.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopiste on tällä hetkellä vahvasti korjaavissa palveluissa, vaikka terveyttä ja hyvinvointia edistävällä ja ongelmia ehkäisevällä toiminnalla voitaisiin saada sekä inhimillisesti että taloudellisesti paljon kestävämpiä tuloksia. Aivoterveyden ja mielenterveyden teemat ovat Suomessa jääneet merkitystään huomattavasti pienempään osaan terveyden edistämisen kokonaisuudessa. Siitä on seurannut kalliita investointitarpeita syntyviä ongelmia korjaaviin palveluihin. Aivo- ja mielenterveyteen liittyvissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee huomioida ihmisten vaihtuvat elämäntilanteet ja muutoksiin kuluva aika. Palveluissa tulee noudattaa lokeroimattomuuden periaatetta, jossa palvelut perustuvat ihmisten todellisiin tarpeisiin, yksilöllisiin lähtökohtiin ja omiin elämän päämääriin. Tarvitaan lisää kynnyksettömiä palveluja, joissa asiakas osallistuu aktiivisesti oman palvelunsa ja kuntoutumisensa suunnitteluun. On tarkasteltava kriittisesti sitä, kuinka aivojen ja mielen terveyteen liittyvät palvelut ovat niiden ihmisten saavutettavissa, joiden voimavarat ovat alhaisemmat. Valinnanvapaus ja palvelujen yksityistäminen saattavat osaltaan lisätä eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole samoja kykyjä ja taitoja hankkia palveluja. Ammattilaisten jalkautuminen asiakkaiden luokse voi myös auttaa aidon kohtaamisen rakentumisessa. (Konsensus -lausuma 2020.)
Toiminnalla vahvistetaan muistisairauden alkuvaiheessa ja muistisairauden riskiryhmissä olevien aktiivista toimijuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuutta vertaistukeen. Aivotreeniryhmissä lisätään osallistujien voimavaroja omaehtoiseen aivoterveydestä huolehtimiseen kognitiivisen harjoittelun ja elintapaohjauksen keinoin Savonlinnan seudulla.
Hankkeen toiminnan vahvistamiseksi koulutetaan vapaaehtoisia aivotreeniohjaajia ja vapaaehtoisista huolehditaan aktiivisesti.
Aivotreeni -ryhmiin osallistuvien voimavarat lisääntyvät omaehtoisesta aivoterveydestä huolehtimiseen. Osallistujien tiedolliset ja taidolliset valmiudet lisääntyvät liikunnasta, ravitsemuksesta, unesta, mielen hyvinvoinnista ja kognitiivisesta
harjoittelusta. Osallistujilla on työkirjakansiot, joihin he voivat kerätä ryhmän aikana saamansa materiaalin ja tehtävät. Kansiot jäävät ryhmän loputtua osallistujien käyttöön ja aivoterveellisen elämäntavan tueksi. Ryhmätoiminnalla tuetaan ja kannustetaan osallistujien yhteisöllisyyttä, sosiaalista aktiivisuutta, osallisuutta ja tarjotaan mahdollisuus vertaistukeen. Ryhmäläisten tiedot ja taidot lisääntyvät siitä, kuinka he itse voivat vaikuttaa aivoterveyteensä
muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Ryhmätoiminnalla tuetaan osallistujien yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta
vertaistukeen. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, kun ihminen kokee, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin. Tämä auttaa ihmisiä jaksamaan ja mielen hyvinvointi lisääntyy.
Ryhmään osallistuvien fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy. Ihmisten voimavarojen lisääntyessä kotona asuminen mahdollistuu pidempään ja yhteiskunnan muiden palveluiden tarve vähenee. Ryhmä lisää osallistujiensa itseluottamusta ja vahvistaa kykyä kohdata arjen haasteita. Ryhmän positiivisilla vaikutuksilla ehkäistään ihmisten syrjäytymistä ja tuetaan aivoterveellistä elämäntapaa muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi.
Savonlinnan ympäristökuntien mukaan ottaminen toimintaan ehkäisee syrjäkylien asukkaiden syrjäytymistä ja eriarvoisuutta palveluiden saatavuuden kannalta. Hankkeen työntekijän jalkautuminen asiakkaiden luo tuo Sillanrakentaja -hankkeen lähelle ihmistä ja siten on matalan kynnyksen toimintaa.
Vapaaehtoisilla on oleellinen asema yhteiskunnassamme. Hankkeen vapaaehtoiskoulutuksella edistetään aktiivista kansalaisuutta, vahvistetaan yhteisöjä, tarjotaan elämänmittaista oppimista ja luodaan välittävää kulttuuria yhteisöissä. Tätä kautta vapaaehtoiset saavat vahvistusta ja merkitystä omaan arkeensa. Vapaaehtoisten Aivotreeniohjaajien koulutus on mielekäs ja uusi tapa tulla mukaan järjestötoimintaan. Vapaaehtoisten mukanaolo rikastuttaa hankkeen toimintaa ja tuo uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Tämän seurauksena hankkeen toiminta on laadukkaampaa ja vastaa paremmin kohderyhmän tarpeisiin ja kohderyhmän hyvinvointi paranee. Luodaan Savonlinnan alueelle vapaaehtoisten aivotreeniohjaajien verkosto. Vapaaehtoisista pidetään huolta kouluttamalla heitä. Tämän lisäksi järjestetään säännöllisiä tapaamisia, joissa vapaaehtoisten on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia vapaaehtoistyöstä. Vapaaehtoisten kokemus yhteisöllisyydestä ja vertaisuudesta vahvistuvat. Savonlinnan seudun asukkaille tarjotaan mahdollisuutta mielekkääseen ja merkitykselliseen toimintaan vapaaehtoistyön parissa.
Arviointisuunnitelma:
1. Ryhmäläiset täyttävät aluksi alkukartoituslomakkeen, jonka tarkoituksena on anonyymisti selvittää odotuksia ja toiveita ryhmätoiminnalle. Alkukartoituksessa selvitetään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä teemoja.
2. Käytössä on välipalaute -lomake, jossa kartoitetaan siihenastisia kokemuksia, ryhmän ilmapiiriä sekä, mitä aiheita ryhmäläiset erityisesti haluaisivat loppukerroilla käsiteltävän. Välipalautelomaketta muokataan tarpeen mukaan, jos halutaan tietää ryhmän toiminnasta jotain muuta oleellista.
3. Ryhmäläisiltä ja osalta heidän läheisiään kerätään loppupalaute, jolla kartoitetaan kokemuksia ryhmän vaikuttavuudesta sekä toiminnan kehittämiskohteista.
4. Lomakkeilla kerättyjen palautteiden lisäksi ryhmäläisiä kannustetaan jatkuvan palautteen antoon. Hankkeen työntekijällä on käytössä oppimispäiväkirja havaintojen ja suullisen palautteen kirjaamista varten.
5. Vapaaehtoisilta Aivotreeni -ryhmien ohjaajilta pyydetään palaute ryhmien päätyttyä. Vapaaehtoisilta kartoitetaan mm. seuraavia asioita: onko toiminta vastannut odotuksia, onko saanut riittävästi tukea tehtävässä toimimiseen, onko sitovuus ja kuormittavuus ollut sopivaa, tiedonkulun toimivuus, onko toiminnasta saanut hyvää mieltä ja sisältöä elämäänsä ja voisiko
kokemuksensa perusteella jatkaa vapaaehtoistoiminnassa. Tämän lisäksi vapaaehtoistoimijat arvioivat toiminnan kehittämiskohteita. He arvioivat myös, mitä hyötyä ryhmätoiminnasta on ollut heidän näkemyksensä mukaan
kohderyhmälle.
6. Aivotreeniryhmiin osallistuneiden seurantatiedot: osallistujien määrä, sukupuoli, ikä, osallistumisprosentti sekä keskeyttäneiden määrä.
7. Vapaaehtoisten seurantatiedot: kerätään ikää ja sukupuolta koskevat tiedot. Tämän lisäksi vapaaehtoisilta Aivotreeni- ryhmien ohjaajilta sekä muilta mukana olevilta ammattilaisilta kerätään heidän ryhmiin käyttämänsä työaika (tuntia/ryhmä). Vapaaehtoisten koulutukseen osallistuneilta kerätään koulutuspalaute.
8. Yhteistyökumppaneilta kootaan tietoa toiminnasta sähköpostikyselynä. Kysely siältää: taustatiedot, millaisissa asioissa on tehty yhteistyötä Sillanrakentaja -hankkeen työntekijöiden kanssa, yhteistyön toimivuuden arviointi (vahvuudet, kehittämisalueet ja -ideat), millaista hyötyä kumppaniorganisaatiolle/omalle työlle/ heidän asiakaskunnalleen on ollut
yhteistyöstä, millaista yhteydenpitoa toivotaan lisää ja miten Sillanrakentaja -hankkeen toimintaa voisi edelleen kehittää. Kuntien muistihoitajat tavataan henkilökohtaisesti ainakin kerran vuodessa kesäkuussa. Tapaamisissa arvioidaan hankkeen toimintaa kunnissa. Tapaamisista kirjoitetaan muistio.
9. Sillanrakentaja -hankkeen työntekijät arvioivat hankkeen toimintaa ja sen kehittämistä laajemmin työpajatyyppisesti kaksi kertaa vuodessa Ruutu -arviointimatriisia apuna käyttäen. Työpajassa käydään läpi toiminnasta kerätyt palautteet. Palautteiden ja työntekijöiden itsearvioinnin pohjalta nimetään seuraavan kauden kehittämiskohteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. Arviointipäivästä tehdään tiivis kirjallinen yhteenveto. Tämän lisäksi työntekijät arvioivat toiminnan sisältöä ja sujuvuutta viikoittain maanantain aamupalaverissa tai vapaamuotoisemmin esim. kahvikeskusteluissa.
10. Yhdistyksen hallitusta informoidaan säännöllisesti ja hankkeen taloutta seurataan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajan ja talousvastaavan kanssa keskustellaan hankkeen kulusta vähintään kerran kuukaudessa.
11. STEA raportointi tehdään rahoittajan kriteerien ja määräaikojen mukaisesti. STEA:n itsearviointiopasta käytetään apuna seurannan ja arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.
12. Hyödynnetään Etelä-Savon Muistiluotsin ja Muistiliiton kokemustietoa ja vahvaa vertaistukea. Vertaisarviointi ja yhteiset tapaamiset ovat merkittäviä hankkeen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kannalta.
Toiminnan alkaessa:
-henkilöstön rekrytointi
-esitteet ja muu markkinointimateriaali
-Aivotreeni -ryhmien alkamisesta tiedottaminen ja markkinointi kuntiin
-ryhmien käytännönjärjestelyjen sopiminen kunnissa, tarvittaessa kuntatoimijoiden henkilökohtaiset tapaamiset
Ennen ryhmää:
-mieti kenelle toimintaa suunnitellaan
-mikä on hyvä ryhmäkoko, kokoontumispaikka ja -aika
-ryhmien markkinointi
-ilmoittautumisten vastaanotto
-ryhmiin osallistujille henkilökohtaiset kutsukirjeet
-henkilökohtaiset työkirjakansiot
-materiaalien varaaminen, ryhmäkertojen valmistelu
-muun ryhmässä tarvittavan materiaalin ja työskentelyvälineiden varaaminen
-lukujärjestys eli ryhmäkokonaisuuden rakenne, tulostettuna myös ryhmäläisille
Arviointitoimenpiteet:
-palaute ryhmäläisiltä, omaisilta ja vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta
-palauteanalyysi
-Ruutu- matriisi itsearviointipäivä työntekijöiden kesken
Muut toimenpiteet:
-tarpeen mukaan infotilaisuuksien pitäminen ryhmien markkinoimiseksi eri järjestöjen tapaamisissa
-lehtijuttu aivoterveyden edistämisen näkökulmasta
-osallistuminen kumppanuustapaamisiin, yli sektorirajojen tapahtuva yhteistyö
-vertaisarviointikäynnit mahdollisten kumppaneiden kanssa
-toimintasuunnitelman tarkistus puolivuosittain
-henkilökohtaiset tapaamiset kuntien muistihoitajien kanssa
-muistiviikko vko 38, yleisötapahtuma ja Hyvinvointimessut, tapahtumien valmistelu ja toteutus yhteistyökumppaneiden kanssa
-hankkeen etenemisestä tiedottaminen kumppaneille
-julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö
Vapaaehtoiset:
-vapaaehtoisten aivotreeniohjaajien koulutusvalmistelut ja koulutuksen järjestäminen
-vapaaehtoisten vertaistapaamisen järjestelyt ja päivän toteutus
-vapaaehtoisten perehdytys ja heistä huolehtiminen
Ryhmänohjaajan tehtävät:
-innosta, motivoi ja rohkaise
-lievennä jännitystä: huumoria ja toimintaa
-tasa-arvoista vuorovaikutusta
-selvennä ryhmän perustehtävää ja sääntöjä tarvittaessa
-kannattele vaikeiden hetkien yli
-ole joustava, etene ryhmän ehdoilla
-kokoa ryhmäkerran päätteeksi käsitellyt asiat yhteen, siltaa, vie opitut asiat arkeen ja käytäntöön
-huolehdi, että ryhmässä on hyvä ja turvallinen ilmapiiri
-luota ryhmään: ohjaajan ei tarvitse osata tai tietää kaikkea
-yhteisen jakamisen periaate, ei niinkään tarvitse opettaa
Ryhmän ilmapiiri:
-käytä aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen koko ryhmäkokonaisuuden ajan
-yhteisten pelisääntöjen kirjaaminen
-huumori ja luottamus
-keskustelu: kannustetaan ajattelemaan ääneen
-postiivinen palaute yksilö- ja ryhmätasolla
-kiireettömyys
-eteneminen ryhmän ehdoilla
Aivotreeni -ryhmätoiminnan kohderyhmänä ovat muistisairauden varhaisessa vaiheessa ja muistisairauksien riskiryhmässä olevat henkilöt Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Sulkava
ja Rantasalmi).
Muistisairauden esiintyvyyttä Suomessa voidaan arvioida EuroCoDe -tutkimuksen (European Collaboration of Dementia, 2009) mukaan. EuroCoDe -tutkimuksessa aineistona olivat eurooppalaiset vuosina 1993–2007 julkaistut väestötutkimukset. Niiden pohjalta saatiin arviot muistisairauden esiintyvyydestä sukupuolen mukaan ja ikäluokittain. Muistiasiantuntijoiden www -sivuilla olevan laskurin mukaan Savonlinnassa liitoskuntineen arvioidaan tällä hetkellä olevan 30-64 vuotiaita kaikkiaan 15 368 henkilöä ja heistä noin 34 sairastaa etenevää muistisairautta. Savonlinnassa 65-74 vuotiaita on kaikkiaan 5 490 ja heistä on sairastunut noin 133 henkilöä etenevään muistisairauteen. Yli 75 -vuotiaita on 4552 henkilöä, joista 750 henkilöllä on etenevä muistisairaus. Kaikkissa ikäluokissa Rantasalmella arvioidaan EuroCoDe-tutkimuksen mukaan olevan muistisairauteen sairastuneita 116 henkeä, Sulkavalla 93 ja Enonkoskella 48 henkilöä. Arvion mukaan tällä hetkellä Sillanrakentaja -hankkeen toimintalueella on yhteensä 1 174 etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä.
Sillanrakentaja -hankkeen ryhmätoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä vuosina 2017-2018 oli kaikkiaan 190 henkilöä. Joista 30-62 -vuotiaita oli kolme naista ja kahdeksan miestä, 63-79 -vuotiaita 71 naista ja 25 miestä. Yli 80- vuotiaita 54 naista ja 29 miestä. Aiesopimuksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiirin (SOSTERI) muistihoitajien ja muistikoordinaattorin, Etelä-Savon Muistiluotsin muistikoordinaattorin ja neurologian poliklinikan kautta tavoitetaan parhaiten Sillanrakentaja -hankkeen kohderyhmää. Käytössä on "Lupa yhdistykselle ottaa yhteyttä" -kaavake, jolla varmistetaan asianmukaisesti asiakkaan yhteystietojen siirtyminen hankkeen käyttöön.
Kuvittele ja kokeile
Ryhmissä lisätään ihmisten voimavaroja aivoterveydestä huolehtimiseen hyödyntämällä "Ahaa! -aivotreeniä yhdessä" -materiaalia, FINGER -toimintamallia sekä Muistiliiton "Aivoterveydeksi" -materiaalia. "Ahaa! -aivotreeniä yhdessä" -tehtävämateriaalin rinnalla käytetään toiminnallisia menetelmiä, jotka vahvistavat ja tukevat ryhmän toimintaa ja tavoitetta.
Kaiken hankkeen toiminnan keskiössä ovat olleet Aivotreeniryhmiin osallistujat ja ryhmätoiminnan kehittäminen. Hankkeen ansioksi voidaan lukea se, että työntekijät ovat rohkeasti kokeilleet erilaisia tapoja toimia ja toiminnan kehittämistä on ohjannut asiakkailta saatu palaute sekä oman toiminnan systemaattinen arviointi. Ryhmien ohjaamisen kehittämiseen on hankkeen aikana panostettu niin työntekijöiden koulutuksen kuin työnteliköiden kehittävän työotteen kautta.
Hankkeella oli hyvä pohja lähteä kehittämään toimintaa Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksessä kehitetyn Ahaa! -aivotreeniä
yhdessä koulutuksen ja materiaalin pohjalta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan ryhmissä alettiin käsitellä aivoterveellisiä teemoja (ravinto, uni, liikunta) ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja aivoterveyden edistämisen näkökulma vahvistui hankkeen edetessä.
Ryhmän ohjaamisen ytimeksi muodostui oivalluttava ohjaaminen. Oivalluttavan ohjaamisen perusajatuksena on yhdessä oppiminen, jossa pyritään pois perinteisestä kouluoppimisesta. Tärkeintä on saada ryhmäläinen oivaltamaan itse, jolloin aivot saavat harjoitusta ja elintapamuutokset ovat mahdollisia. Ryhmässä kannustetaan avoimeen reflektointiin, jolloin myös ryhmän jäsenten välinen oppiminen lisääntyy. Ryhmäläiset huomaavat, että on erilaisia tapoja ajatella ja toimia. Tätä kautta suvaitsevaisuus ja keskinäinen ymmärrys on lisääntynyt. Ryhmien rikkaus on ollut, että osallistujat ovat olleet niin muistisairaita kuin ennaltaehkäisevässä mielessä mukaan tulleita. Kohderyhmä on pääsääntöisesti ollut ikääntyvää
väestöä ja palautteiden mukaan moni on kokenut muistipulmista avoimesti kertomisen hyväksi ja ryhmän vertaistuen tärkeäksi.
Saatujen palautteiden mukaan ryhmäläiset ovat oppineet eniten siinä, että muisti- ja ajattelutoimintoihin liittyy paljon muutakin kuin pelkästään muisti. Muistiteeman lisäksi ryhmissä on käsitelty keskittymistä, hahmottamista, päättelyä ja kielen teemaa. Monipuolinen aivotreeniryhmäkokonaisuus on saanut paljon hyvää palautetta. Se on lisännyt ryhmäläisten ymmärrystä siitä, että muistia voi harjoittaa. Muistipulmat lisääntyvät ikääntymisen myötä ja ikääntyvät ovat erittäin kiinnostuneita siitä, mitä he itse voivat tehdä arjessaan, että muistaminen helpottuisi.
Hankkeen aikana yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa pystyttiin kehittämään. Hankkeen alussa kirjoitettiin vapaaehtoistoiminnan opas, jossa määriteltiin yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa koskevat puitteet. Opas jäi aktiiviseen
käyttöön ja hankkeen kaikki vapaaehtoiset perehdytetään oppaan mukaan tehtäviinsä. Vapaaehtoistoiminnan saralla on edelleen paljon kehitettävää, että toiminta saadaan pysymään mielenkiintoisena. Vapaaehtoistoiminta ei synny tyhjästä
eikä jaksa toimia ilman ulkopuolista tukea, vaan tarvitsee jonkin verran taloudellisia voimavaroja ja työntekijäresursseja.
Hankkeen toiminnassa vahvistui ajatus siitä, että vapaaehtoiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta, tukea, ohjausta ja palautetta toimiessaan vapaaehtoisena.
Hankkeen vapaaehtoisten aivotreeniohjaajien koulutus on ollut hyvä väylä tulla mukaan toimintaan, mutta erilaisia tapoja tulla mukaan pitää kehittää edelleen. Muistiyhdistyksen kotisivuille myös lisättiin "Tule vapaaehtoiseksi" -alasivu, jonka kautta saa tietoa toiminnasta ja sivuilla on mahdollisuus myös lähettää yhteystietonsa, jos haluaa, että hankkeen työntekijä on yhteydessä. Jatkossa vapaaehtoisten mukaan ottaminen vahvemmin toiminnan kehittämiseen, tuo varmasti enemmän näkökulmaa toimintaan ja sitouttaa vielä paremmin vapaaehtoisia mukaan. Kokeilemisen arvoista olisi esim. vapaaehtoisista muodostuva kehittämistyöryhmä. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vaatii resursseja ja kehittämistyön kannalta on ollut hyvä, että hanke on verkostoitunut esim. Järjestötalo Kolomosen kanssa.
Projektin käynnistymisen ja asiakasohjautuvuuden kannalta oli tärkeää saada oleelliset yhteistyökumppanit mukaan toimintaan. Kuntien muistihoitajien kanssa tehtävään yhteistyöhön panostaminen oli kannattavaa. Heidän asiantuntemuksensa oman alueen asiakaskunnasta ja toimintaympäristöstä auttoivat projektin käynnistymisvaiheessa ja eteenpäin viemisessä. "Lupa yhdistykselle ottaa yhteyttä" -lomake otettiin käyttöön hankkeen alussa ja se on toiminut hyvin muistihoitajien vastaanotolla. Asiakas voi halutessaan täyttää kaavakkeeseen yhteystiedot, jonka jälkeen hankkeen työntekijä on voinut olla yhteydessä suoraan asiakkaaseen. Säännöllinen yhteydenpito ja aktiivinen viestintä muistihoitajien kanssa lisää luottamusta ja edistää hankkeen etenemistä.
Viestinnästä opittiin paljon hankkeen aikana. Aluksi hyvin kankeasti ajateltiin, että viestintä on sisäistä ja ulkoista viestintää. Matkan varrella valkeni kuitenkin, että kaikki, mitä hankkeessa tehdään on viestintää. Viestinnänkehittäminen tahtoo monesti jäädä muun perustyön jalkoihin. Viestintä tulisi kuitenkin kulkea rintarinnan toiminnan suunnittelun kanssa. Muistiliitolla on ollut tärkeä rooli viestinnän kehittämisessä ja yhtenäisen "ulkoasun" luomisessa. Yhtenäinen viestintä Muistiliiton ohjeistuksen mukaan lisää luotettavuutta ja näkyvyyttä, jota uusi hanke tarvitsee paljon toiminnan alkutaipaleella. Harkittu visuaalinen ilme vahvistaa viestiä, lisää viestin mielenkiintoa ja asiallisuutta. Viestintään kannattaa hankkeissa panostaa. Hankkeesta viestiminen on olennaista siksi, että se kytkeytyisi osaksi laajempaa yhteiskunnallista tai inhimillistä kontekstia. Tällä tavalla se herättää todennäköisemmin kiinnostusta vastaanottajissakin.
Hankkeen aikana kehitettiin palautejärjestelmää avoimeksi niin, että palautekyselyiden tuloksia ja seuraavan kauden kehittämiskohteet lähetettiin sähköpostiviestinä muistihoitajille ja vapaaehtoisille. On tärkeää ymmärtää, että viestimällä ja kertomalla hankkeesta ja sen tuloksista ne jäävät elämään ja avaavat ovia mahdollisille uusille hankkeille tai keskusteluille. Hyvin suunniteltu ja toimiva palautejärjestelmä ja siitä viestiminen auttaa hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Se auttaa luomaan verkostoja ja mahdollisesti saamaan lisää ihmisiä mukaan hanketoimintaan. Avoin kehittämistyö vaikuttaa toiminnan vakiinnuttamiseen.
Huolellisesti valmisteltu hankesuunnitelma on paras työkalu koko hankkeen ajan. On ollut se ihannetilanne, että hankehakemuksen valmistelija ja hankevastaava on koko prosessin ajan ollut sama ihminen. Hankehakemusvaiheessa pitää nähdä hanketta pidemmälle eli mitä hankkeen jälkeen? Mikä on muuttunut? Mihin hankkeella halutaan muutosta?
Hakemusvaiheessa on hyvä olla visio, mitä kohti kuljetaan. Tämä helpottaa hankkeen toteutumista ja toiminnan vakiinnuttamista.