Lisätään osallistujien voimavaroja omaehtoiseen aivoterveydestä huolehtimiseen kognitiivisen harjoittelun ja elintapaohjauksen keinoin. Kokoontumiset kerran viikossa, 12 viikon ajan. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ryhmätoimintaa aivoterveyden edistämiseksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lisätään osallistujien voimavaroja omaehtoiseen aivoterveydestä huolehtimiseen kognitiivisen harjoittelun ja elintapaohjauksen keinoin. Kokoontumiset kerran viikossa, 12 viikon ajan. 

Toteutuspaikka
Savonlinna ja ympäristökunnat
Paikkakunta tai maakunta
Savonlinna
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Tietoa muualla

Tekijä

Satu Mehtonen

Luotu

24.06.2020

Viimeksi muokattu

15.02.2021
Toimintaympäristö **

Savonlinna muodostuu maantieteellisesti kaupungin keskustasta ja haja-asutusalueen kylistä. Savonlinnaan kuuluu lisäksi kolme taajama-aluetta; Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Kaupungin keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Savonlinna on seudun julkisten palvelujen keskus etenkin toisen asteen koulutuksen ja terveydenhoitopalveluiden tarjonnaltaan. Nykyiset, kuntakeskuksissa sijaitsevat välttämättömimmät peruspalvelut (peruskoulutus, päivähoito, vanhusten asumispalvelut, perusterveydenhuolto) pyritään säilyttämään. Tämä on tärkeää palvelujen saavutettavuuden vuoksi, sillä Savonlinnan seutu on suhteellisen laaja, ja etäisyydet seudun reuna-alueilta kaupunkikeskukseen ovat pitkiä. Pienten asukasmäärien vuoksi kannattavien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen seudun eri osista Savonlinnaan on erittäin haastavaa, jolloin peruspalvelujen säilyttäminen lähipalvelukeskuksissa tukee palvelujen saavutettavuutta sekä etenkin autottomien elinolosuhteita. Aluerakennemallissa on osoitettu lähipalvelukeskukset, joiden kehittämisellä pyritään säilyttämään lähipalvelut ja ylläpitämään siten tasapainoista ja elinvoimaista aluerakennetta. Savonlinnan seudulla kehitetään monikeskuksista aluerakennetta, mikä on tärkeää peruspalvelujen saatavuuden kannalta pinta-alaltaan suhteellisen laajalla ja harvaan mutta kauttaaltaan asutulla seudulla. Seudun kehittämisen painopistealueena toimii kaupunkikeskus Savonlinna ja helminauhataajamavyöhyke Savonlinna–Kerimäki–Punkaharju -vyöhykkeellä

Väestöennusteen mukaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin 65 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus tulee kasvamaan vuosien 2020-2040 aikana 32,4 %:sta 36,6 %:iin eli kasvua on noin 530 henkilöä. Merkittävin kasvu tulee olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka ennusteen mukaan kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2040 noin 105 %:lla. Tämä tarkoittaa kasvua lähes 1700
henkilön verran. Vuonna 2013 tuli voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (980/2012). Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Muistihoitajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä heiltä saadun palautteen perusteella Aivotreeni –ryhmät ovat erittäin tervetulleita syrjäseuduille, joissa väestörakenne on hyvin vanhusvoittoista. Muistihoitajat ovat tyytyväisiä, että ryhmät toteutetaan myös pienillä paikkakunnilla, jolloin kohderyhmän osallistuminen toimintaan on vaivatonta. Ryhmiin osallistujat ovat suullisessa palautteessa kommentoineet kokeneensa hyväksi, että ryhmiä järjestetään myös Savonlinnan ympäristökunnissa osallistumisen helpottamiseksi.   

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 on tavoitteena muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti. Ohjelmalla on neljä kivijalkaa: aivoterveys on elämänmittainen asia, muistisairaudet koskettavat kaikkia – asenne ratkaisee, hyvä hoito kannattaa sekä tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Järjestönä Muistiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on tulevina vuosina vahva rooli viedä tätä toimeenpano-ohjelmaa käytäntöön. Muistiohjelman mukaan tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu, että kolmas sektori yhdessä kuntien/kuntayhtymien kanssa luo muistisairaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, vertaistukeen ja tiedon saantiin arjessa selviytymisen tueksi ja rikastamiseksi. Sillanrakentaja -hankkeen arvioinnissa on ilmennyt, että Aivotreeni -ryhmille on tarvetta Savonlinnan seudulla ja aivoterveyden edistämistyön tulee jatkua edelleen. Muistisairaudet ovat monisyisiä sairauksia ja tärkein riskitekijä on korkea ikä. Kuitenkin monet elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat sairastumisen todennäköisyyteen. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, että muokkaamalla riskiryhmässä olevien henkilöiden elintapoja terveellisemmiksi voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä. FINGER-tutkimus tarjoaa mallin tehokkaaseen elintapaohjaukseen. FINGER-tutkimuksesta saadut tulokset puoltavat myös vahvasti ennaltaehkäisyn näkökulmaa. Jos riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin muistisairauteen sairastumista siirtää 5-10 vuodella, tämä puolittaisi muistisairaiden määrän vuonna 2050. Ellei muistisairauksiin vaikuttavien vaaratekijöiden ja sairauksien yleisyys muutu, dementiaa sairastavien lukumäärän lisääntyminen merkitsee tehostetun palveluasumisen jyrkkää kasvua. Tehostetun palveluasumisen tarvetta lisää myös se, että iäkkäimmillä henkilöillä on harvoin omaishoitajana toimivaa puolisoa.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Aivotreeni -ryhmätoiminnan kohderyhmänä ovat muistisairauden varhaisessa vaiheessa ja muistisairauksien riskiryhmässä olevat henkilöt Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Sulkava
ja Rantasalmi).

Muistisairauden esiintyvyyttä Suomessa voidaan arvioida EuroCoDe -tutkimuksen (European Collaboration of Dementia, 2009) mukaan. EuroCoDe -tutkimuksessa aineistona olivat eurooppalaiset vuosina 1993–2007 julkaistut väestötutkimukset. Niiden pohjalta saatiin arviot muistisairauden esiintyvyydestä sukupuolen mukaan ja ikäluokittain. Muistiasiantuntijoiden www -sivuilla olevan laskurin mukaan Savonlinnassa liitoskuntineen arvioidaan tällä hetkellä olevan 30-64 vuotiaita kaikkiaan 15 368 henkilöä ja heistä noin 34 sairastaa etenevää muistisairautta. Savonlinnassa 65-74 vuotiaita on kaikkiaan 5 490 ja heistä on sairastunut noin 133 henkilöä etenevään muistisairauteen. Yli 75 -vuotiaita on 4552 henkilöä, joista 750 henkilöllä on etenevä muistisairaus. Kaikkissa ikäluokissa Rantasalmella arvioidaan EuroCoDe-tutkimuksen mukaan olevan muistisairauteen sairastuneita 116 henkeä, Sulkavalla 93 ja Enonkoskella 48 henkilöä. Arvion mukaan tällä hetkellä Sillanrakentaja -hankkeen toimintalueella on yhteensä 1 174 etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä.

Sillanrakentaja -hankkeen ryhmätoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä vuosina 2017-2018 oli kaikkiaan 190 henkilöä. Joista 30-62 -vuotiaita oli kolme naista ja kahdeksan miestä, 63-79 -vuotiaita 71 naista ja 25 miestä. Yli 80- vuotiaita 54 naista ja 29 miestä. Aiesopimuksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiirin (SOSTERI) muistihoitajien ja muistikoordinaattorin, Etelä-Savon Muistiluotsin muistikoordinaattorin ja neurologian poliklinikan kautta tavoitetaan parhaiten Sillanrakentaja -hankkeen kohderyhmää. Käytössä on "Lupa yhdistykselle ottaa yhteyttä" -kaavake, jolla varmistetaan asianmukaisesti asiakkaan yhteystietojen siirtyminen hankkeen käyttöön.

 

Kansikuva
Muistiyhdistyksen logo

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Muistisairaudet Ennaltaehkäisy Ryhmätoiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Elinikäinen oppiminen

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset

Kohderyhmä

Ikäihmiset Työikäiset