Ryhmätoimintaa aivoterveyden edistämiseksi

Savonlinna muodostuu maantieteellisesti kaupungin keskustasta ja haja-asutusalueen kylistä. Savonlinnaan kuuluu lisäksi kolme taajama-aluetta; Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta. Kaupungin keskusta on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Kaupungin pinta-alasta yli kolmannes koostuu vesistöistä ja useista saarista. Savonlinna on seudun julkisten palvelujen keskus etenkin toisen asteen koulutuksen ja terveydenhoitopalveluiden tarjonnaltaan. Nykyiset, kuntakeskuksissa sijaitsevat välttämättömimmät peruspalvelut (peruskoulutus, päivähoito, vanhusten asumispalvelut, perusterveydenhuolto) pyritään säilyttämään. Tämä on tärkeää palvelujen saavutettavuuden vuoksi, sillä Savonlinnan seutu on suhteellisen laaja, ja etäisyydet seudun reuna-alueilta kaupunkikeskukseen ovat pitkiä. Pienten asukasmäärien vuoksi kannattavien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen seudun eri osista Savonlinnaan on erittäin haastavaa, jolloin peruspalvelujen säilyttäminen lähipalvelukeskuksissa tukee palvelujen saavutettavuutta sekä etenkin autottomien elinolosuhteita. Aluerakennemallissa on osoitettu lähipalvelukeskukset, joiden kehittämisellä pyritään säilyttämään lähipalvelut ja ylläpitämään siten tasapainoista ja elinvoimaista aluerakennetta. Savonlinnan seudulla kehitetään monikeskuksista aluerakennetta, mikä on tärkeää peruspalvelujen saatavuuden kannalta pinta-alaltaan suhteellisen laajalla ja harvaan mutta kauttaaltaan asutulla seudulla. Seudun kehittämisen painopistealueena toimii kaupunkikeskus Savonlinna ja helminauhataajamavyöhyke Savonlinna–Kerimäki–Punkaharju -vyöhykkeellä

Väestöennusteen mukaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin 65 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus tulee kasvamaan vuosien 2020-2040 aikana 32,4 %:sta 36,6 %:iin eli kasvua on noin 530 henkilöä. Merkittävin kasvu tulee olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka ennusteen mukaan kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2040 noin 105 %:lla. Tämä tarkoittaa kasvua lähes 1700 henkilön verran. Vuonna 2013 tuli voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (980/2012). Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Muistihoitajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä heiltä saadun palautteen perusteella Aivotreeni –ryhmät ovat erittäin tervetulleita syrjäseuduille, joissa väestörakenne on hyvin vanhusvoittoista. Muistihoitajat ovat tyytyväisiä, että ryhmät toteutetaan myös pienillä paikkakunnilla, jolloin kohderyhmän osallistuminen toimintaan on vaivatonta. Ryhmiin osallistujat ovat suullisessa palautteessa kommentoineet kokeneensa hyväksi, että ryhmiä järjestetään myös Savonlinnan ympäristökunnissa osallistumisen helpottamiseksi.   

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 on tavoitteena muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti. Ohjelmalla on neljä kivijalkaa: aivoterveys on elämänmittainen asia, muistisairaudet koskettavat kaikkia – asenne ratkaisee, hyvä hoito kannattaa sekä tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Järjestönä Muistiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on tulevina vuosina vahva rooli viedä tätä toimeenpano-ohjelmaa käytäntöön. Muistiohjelman mukaan tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu, että kolmas sektori yhdessä kuntien/kuntayhtymien kanssa luo muistisairaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen, vertaistukeen ja tiedon saantiin arjessa selviytymisen tueksi ja rikastamiseksi. Sillanrakentaja -hankkeen arvioinnissa on ilmennyt, että Aivotreeniryhmille on tarvetta Savonlinnan seudulla ja aivoterveyden edistämistyön tulee jatkua edelleen. Muistisairaudet ovat monisyisiä sairauksia ja tärkein riskitekijä on korkea ikä. Kuitenkin monet elintapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat sairastumisen todennäköisyyteen. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, että muokkaamalla riskiryhmässä olevien henkilöiden elintapoja terveellisemmiksi voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä. FINGER-tutkimus tarjoaa mallin tehokkaaseen elintapaohjaukseen. FINGER-tutkimuksesta saadut tulokset puoltavat myös vahvasti ennaltaehkäisyn näkökulmaa. Jos riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin muistisairauteen sairastumista siirtää 5-10 vuodella, tämä puolittaisi muistisairaiden määrän vuonna 2050. Ellei muistisairauksiin vaikuttavien vaaratekijöiden ja sairauksien yleisyys muutu, dementiaa sairastavien lukumäärän lisääntyminen merkitsee tehostetun palveluasumisen jyrkkää kasvua. Tehostetun palveluasumisen tarvetta lisää myös se, että iäkkäimmillä henkilöillä on harvoin omaishoitajana toimivaa puolisoa.