Saamelaisväestön mielen hyvinvoinnin edistäminen

Saamelaisten mielenhyvinvoinnin teemoja edistettiin yhteisönterpeista käsin yhteisön kanssa romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa. Hanke on osa mielenterveysstrategia 2030 kokonaisuutta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu toimintaympäristössä, johon vaikuttavat useat poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät. Saamelaisten asema alkuperäiskansana on tunnustettu perustuslaissa, mutta kansainvälisiä sopimuksia, kuten ILO 169, ei ole ratifioitu. Tämä rajoittaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lainsäädännöllisesti merkittäviä ovat saamelaiskäräjälaki ja saamen kielilaki, mutta niiden toimeenpano on ollut puutteellista, mikä vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Kulttuurisesti saamelaiset kohtaavat kolonialismin ja suomalaistamisen historialliset seuraukset, jotka heijastuvat sukupolvien yli mielenterveyteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan. Ympäristötekijöistä erityisesti ilmastonmuutos muuttaa elinkeinoja ja luontosuhdetta, mikä vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin. Taloudellisesti resurssien riittävyys saamenkielisiin palveluihin on jatkuva haaste.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat saamelaiset, erityisesti saamelaisnuoret, perheet sekä yhteisöt, jotka tarvitsevat kulttuurisesti turvattuja mielenterveyspalveluja. Asiakasymmärrystä on kerrytetty laajalla yhteisölähtöisellä yhteistyöllä, jossa Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta on toiminut ohjausryhmänä. Lisäksi on hyödynnetty SámiSoster ry:n, Uvjj – Sámi psykososiaalisen tuen yksikön, Lapin hyvinvointialueen sekä kokemusasiantuntijoiden tietoa ja kokemuksia. Asiakkaita on osallistettu suunnitteluun esimerkiksi yhteisötapaamisten ja nuorten neuvoston kautta. Ymmärrystä on lisännyt myös saamelaisten kokemus syrjinnästä, palvelujen puutteesta ja kielellisten oikeuksien rikkomisesta. Näiden näkökulmien huomioiminen varmistaa, että kehittämistyö perustuu todellisiin tarpeisiin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusideana on kehittää ja juurruttaa kulttuurisesti ja kielellisesti saavutettavia mielenterveyspalveluita saamelaisille. Malli perustuu yhteisölähtöiseen kehittämiseen, jossa saamelaisyhteisön oma ääni ja asiantuntijuus ohjaavat työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa saamenkielisten materiaalien ja palvelujen tuottamista, ammattilaisten kulttuurisen osaamisen vahvistamista sekä luottamuksen rakentamista yhteisön ja viranomaisten välille. Ratkaisu tukee saamelaisyhteisön itsemääräämisoikeutta ja luo pohjan pitkäjänteiselle yhteistyölle THL:n, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden välillä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää johdon sitoutumista, riittäviä resursseja (aikaa, rahoitusta, henkilöstöä, saamenkielistä osaamista) sekä pysyvää yhteistyörakennetta THL:n ja Saamelaiskäräjien välillä. Käyttöönoton vaiheita ovat:

Saamelaisyhteisön jatkuva osallistaminen ja luottamuksen rakentaminen, hyväksyntä.
Saamelaisyhteisön tarpeista lähtevä kehittäminen.
Saamelaisyhteisön osaamisen hyödyntäminen tehtävässä työssä.
Saamelaisten asiantuntijaverkostojen perustaminen, jotta yhteisön tuoma osaaminen ja osallistaminen vahvistuu.
Viestintä ja tiedon palauttaminen yhteisölle.
Näiden avulla luodaan pysyvä ja kulttuurisesti turvattu toimintatapa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista, yhteisön luottamuksen rakentamista ja aitoa osallistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa resursseja saamenkieliseen työhön, kulttuuriosaamisen vahvistamista sekä jatkuvaa yhteistyötä yhteisön kanssa. Malli on sovellettavissa myös muihin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin, mutta se vaatii kulttuurin ja kielen erityispiirteiden syvällistä ymmärrystä. Sudenkuoppia ovat ylhäältä ohjattu kehittäminen ilman yhteisön hyväksyntää, riittämättömät resurssit kulttuurinmukaistamiseen sekä liian lyhyt aikajänne, joka ei mahdollista saamelaisyhteisön osallistamista suunnitteluvaiheessa tai työskentelyvaiheessa pysyvää muutosta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen aikana on vahvistettu saamenkielisten palvelujen saavutettavuutta, tuotettu omahoito-ohjelmia kolmella saamen kielellä ja kehitetty ammattilaisille koulutusmateriaaleja. Yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa on lisännyt luottamusta ja tuonut esiin yhteisön todellisia tarpeita. Yllättäviä vaikutuksia ovat olleet saamelaisasioiden näkyvyyden kasvu THL:ssä sekä vahvistunut kokemus siitä, että yhteisön ääntä kuullaan. Lisäksi hanke on lisännyt romanien ja saamelaisten välistä yhteistä oppimista ja kokemusten vaihtoa. Hankkeen myötä on syntynyt myös pysyvyyttä saameasiantuntijuuden osalta THL:ssä.