Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköisen perhekeskuksen kehittäminen ja käyttöönotto, Pohjois-Savon HVA (RRP P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköinen perhekeskus on perheiden, perhettä suunnittelevien, nuorten sekä ammattilaisten verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen tiedon, tuen ja palvelut. 

Toimintaympäristö

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa ja kehittämistä toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana EU:n rahoittamaa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon hanketta (RRP). 

Pohjois-Savossa on kehitetty perhekeskustoimintamallia ja tiedostettu Sähköisen perhekeskuksen tarve LAPE-muutosohjelmassa sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Sähköisen perhekeskuksen kansalliseen kehittämiseen on osallistuttu vuodesta 2022 alkaen. Lapsiperheiden ja nuorten tuki- ja palveluverkosto on monitasoinen ja tiedot ovat hajanaisesti saatavilla eri sivustoilla. Sähköinen perhekeskus kokoaa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja tulee osaksi alueen perhekeskustyötä sekä palvelutuotantoa. Palvelu vahvistaa ongelmien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä vanhemmuutta. Palveluiden ja tiedon helppo saatavuus madaltaa avun hakemisen kynnystä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotolla:

  • Parannetaan perheiden ja nuorten monikanavaisten palveluiden saatavuutta verkossa. 
  • Tuetaan alueen ammattilaisia ottamaan SPK työvälineeksi osaksi palveluprosesseja. 
  • Vahvistetaan asukkaiden osallisuutta omaan hyvinvointiin ja palvelun kehittämiseen 
Tavoiteltu muutos

Lyhyellä aikavälillä

  • Auttaa ohjautumisessa oikeiden perhekeskuspalveluiden piiriin.
  • Asukkaiden omatoimisuus lisääntyy, ja säästää työntekijöiden neuvontaan ja ohjaukseen kuluvaa aikaa.

Pitkällä aikavälillä

  • Ennaltaehkäisevien palveluiden käyttö lisääntyy ja raskaampien palveluiden käyttö vähenee.
  • Asukkaat saavat tietoa entistä varhaisemmin ja säästytään ”pitkässä juoksussa” raskailta palveluilta.

Vanhemmuus vahvistuu (Pohjois-Savon HYTEn tavoite)

  • Kun vanhemmuustaidot vahvistuvat, voidaan olettaa, että se on yksi syy lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistumiselle eli on kustannustehokasta, jos yksikin lapsi/nuori säästyy mielenterveyden häiriön takia saadusta sairaalahoidosta tai sijoituksesta.
Muutoksen mittaaminen

Projektin pääasiallisina mittareina olivat Omaperheen ja Omahelpperin käyntimäärät. Projektin muita mittareita olivat: 

  • Asiakaspalautteet 

  • Henkilöstökysely

  • Pohjoissavolaisten palveluiden määrä (PTV)​

  • Omaperheen ja Omahelpperin käyntimäärät

  • Perheiden ohjaaminen sähköiseen perhekeskukseen (yhteistyö lapsiperheiden yleisen neuvonnan kanssa)

  • Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan lisääntyy, valtakunnalliset mittarit:​

    • Vanhempi tarvinnut ammattilaisilta tukea vanhemmuuteen vauvan syntymän jälkeen (Finlapset + LTH)​

    • Lastenneuvolan erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit sekä yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset (Sotkanet)​ 

    • Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat vuoden aikana​ (Sotkanet)

    • Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17v (Sotkanet)​

    • Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 24-vuotiaat (Sotkanet)​

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen perhekeskuksen kohderyhmää ovat perhettä suunnittelevat, lapsiperheet, nuoret ja perhekeskustyön ammattilaiset.

Ratkaisun perusidea

DigiFinlandin tuottama Sähköinen perhekeskus on perhekeskustyön kansallinen verkkopalvelukokonaisuus alueiden asukkaille ja ammattilaisille. Kokonaisuus jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

  • Perheellisten ja perhettä perustamassa olevien asiointikokonaisuus (Omaperhe.fi)
  • Nuorten asiointikokonaisuus (Omahelpperi.fi)
  • Perhekeskustyön ammattilaiset (Sähköinen perhekeskus ammattilaisille)

Palvelu kokoaa hajanaisen tiedon yhteen ja tarjoaa luotettavaa tietoa ja tukea ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu ohjaa lisäksi alueellisiin ja kansallisiin palveluihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto ja kehittäminen- projektissa työskenteli hankekauden ajan pääasiassa kaksi projektikordinaattoria. Hankkeen päättymisen jälkeen sähköisen perhekeskuksen ylläpitäjyydestä tulee vastaamaan kaksi nimettyä vastuukäyttäjää palvelutuotannosta, joiden työpanos on yhteensä 40%. 

Sähköisen perhekeskuksen juurruttamisen välineitä ovat olleet henkilöstön koulutus- ja infotilaisuudet, viestintä digitaalisia kanavia ja painettua materiaalia hyödyntäen, oppilaitosyhteistyö, tiivis yhteistyö perhekeskuksen johdon kanssa ja jalkautuminen erilaisiin tilaisuuksiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sähköisen perhekeskuksen onnistunutta käyttöönottoa tuki johdon vahva sitoutuminen. Johdon sitoutuminen toi vahvan selkänojan palvelun viestintään ja ammattilaisten kouluttamiseen. Sähköisen perhekeskuksen kuvaaminen tarvittaviin organisaation dokumentteihin ja suunnitelmiin vahvisti palvelun käyttöönottoa ja juurtumista.

Sähköisen perhekeskuksen onnistunut käyttöönotto vaatii systemaattista ja monikanavaista viestintää. Projektin aikana viestintää toteutettiin muun muassa maksettuilla mainoksilla sosiaalisen median kanavissa (Instagram, Facebook & TikTok). Maksetut mainokset todettiin tehokkaaksi viestinnän keinoksi, sillä ne tavoittivat tuhansia pohjoissavolaisia. Painetuilla materiaaleilla kuten julisteilla ja käyntikorteilla oli myös paikkansa. Julisteet palveluiden auloissa ja asiakkaille annettava kortti saivat hyvinvointialueen ammattilaisilta myönteistä palautetta. Projektin jälkeen on näin ollen ensiarvoisen tärkeää panostaa viestinnällisiin toimenpiteisiin. Mikäli Sähköistä perhekeskusta ei tunneta tai se unohdetaan, jää myös palvelulla tavoiteltu hyöty saavuttamatta.

Sähköisen perhekeskuksen entistä vahvempi juurtuminen pysyvään toimintaan vaatii verkkopalvelukokonaisuuden koordinointia. Verkkopalvelukokonaisuuden hyötyä ei tavoiteta alueella ellei sen ylläpitoon ole nimettyä henkilöresurssia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus saatiin otettua käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella hankekauden aikana. Omaperhe otettiin käyttöön ensiksi, 4.12.2023. Omahelpperi 23.9.2024 ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille 6.2.2025.

Omaperheeseen tilastoitui xx käyntiä Pohjois-Savosta. Omahelpperiin sen sijaan xx käyntiä. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille- verkkopalveluun luvitettiin hankkeen aikana xx perhekeskustyön ammattilaista.

Hankkeen jälkeen sähköisen perhekeskuksen ylläpidosta vastaa kaksi nimettyä sähköisen perhekeskuksen vastuukäyttäjää.