| Innokylä

Toimintaympäristö

Omaperhe on digitaalinen palvelu, josta asiakkaat ja ammattilaiset saavat muun muassa ensitietoa ja tietoa perhekeskustoimijoiden palveluista kootusti yhdestä paikasta. Omaperhe hyödyntää Palvelutietovarannon avointa dataa. Omaperhe-palvelu on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta, joustavasti. Palvelun avulla voidaan vahvistaa asiakkaan toimijuutta ja helpottaa oikeiden palveluiden piiriin pääsemistä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Karjalan alueella ei ole ollut tarjolla digitaalisia palveluita perheille. Erilaiset palvelut perheille ovat olleet vaikeasti löydettävissä niin asukkaiden kuin perhekeskusammattilaistenkin näkökulmasta. Luotettavan tiedon löytäminen on myös ollut haastavaa. Perhekeskustoiminta Etelä-Karjalassa on verkostomaista, joten Sähköinen perhekeskus kokoaa perhekeskustoimijat yhteen yhteiseen paikkaan, Omaperheen verkko-alustalle. Alueellisten palveluiden näkyvyyttä Omaperheessä ja muilla digitaalisilla palvelualustoilla on edistetty Palvelutietovarannon (PTV) ja Lähellä.fi -palveluiden avulla. Etelä-Karjalassa on myös haluttu olla mukana valtakunnallisessa perhekeskustyön kehittämistyössä, jota Sähköinen perhekeskus osaltaan tukee.

Omaperheen käyttöönotto on osatavoitteena digitaalisten palvelujen laajentamista Etelä-Karjalan hyvinvointialue RRP / Happee2 - Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Käyttöönottoprojektin ydinryhmään kuuluvat projektin omistaja, projektikoordinaattori, viestintäasiantuntija, digitalisaation erityisasiantuntija sekä perhepalveluiden digimentorit. Projektissa toimii perhepalveluiden henkilöstöstä koostuva ohjausryhmä sekä Etelä-Karjalan perhekeskustoimijoiden yhteistyökehittämisryhmä. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän asiantuntijoiden kanssa muun muassa järjestö-, seurakunta- ja kuntasektorilla. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehdään kansallisesti eri hyvinvointialueiden kanssa.

Tavoiteltu muutos

Omaperheen käyttöönoton myötä vahvistetaan perheille suunnattuja palveluita myös digitaalisessa muodossa edistäen Etelä-Karjalaisten perheiden hyvinvointia. Perheet ohjautuvat luotettavan tiedon, palvelujen ja omahoito-ohjelmien äärelle. Perhekeskusammattilaiset vastaavasti hyötyvät kansallisesti yhdenmukaisesta tiedosta ja hyödyntävät Omaperheverkkopalvelua työssään. Samaan aikaan perhekeskustoimijoiden yhteinen työ tiivistyy perheiden parhaaksi ja toimijat voivat hyödyntää verkkopalvelua ja saada palvelunsa näkyville Omaperheeseen.

Muutoksen mittaaminen

Omaperheestä mittareina on käytetty asukas- ja ammattilaiskyselyitä sekä verkkopalvelun käyttäjämäärien seurantaa.

Toteutussuunnitelma

Tiedottaminen ja viestintä asukkaille ja sidosryhmille sekä ammattilaisille. Lisäksi ammattilaisten perehdytys perhekeskustoimintaan ja Omaperheen käyttöön on erityisen tärkeää.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaperheen kohderyhmää ovat perheet, perhettä suunnittelevat, nuoret sekä ammattilaiset. Asiakasymmärrystä on kerrytetty niin kansallisesti kuin alueellisestikin muun muassa asukaskyselyitä ja palautteita hyödyntäen. Perhekeskustyöryhmässä on nuorisovaltuuston jäseniä. Perhekeskustyön ammattilaisilta on kerätty myös alueellista ja kuntakohtaisia tietoja kehittämisen tueksi kuntakierroksilla sekä ammattilaiskyselyllä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin päätös ottaa käyttöön Sähköisen perhekeskuksen Omaperhe-osio tukemaan alueemme perhekeskustoimintaa. Käyttöönottoprojekti toteutettiin Happee2-hankkeessa.

Linkki: Etelä-Karjalan hyvinvointialue - Perhekeskustoiminta

Omaperhe on digitaalinen palvelu perheille ja perhettä suunnitteleville sekä soveltuvin osin myös nuorille. Omaperhe on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Omaperheen tarkoituksena on tarjota luotettavaa tietoa asiantuntijaverkoston kokoamien yli 300 artikkelin avulla perhe-elämän ja lapsen ikäkausien eri vaiheissa. Omaperheestä löytyy myös eri toimijoiden niin paikallisia kuin valtakunnallisia palveluita, joihin asiakas voi ottaa yhteyttä. Palveluiden tuottajina ovat perhekeskustoimijat: sosiaali- ja terveysalan toimijat, järjestöt, seurakunnat ja kunnat sekä muut 3. sektorin toimijat. Käytettävissä on 80 erilaista omahoito-ohjelmaa. Omaperheestä löytyy lisäksi videoita, tapahtumia ja hyödyllisiä linkkejä. Omaperheen tietosisältöjä ja toimintoja voivat hyödyntää myös perheiden kanssa toimivat ammattilaiset.

Linkki videoon: DigiFinland - Omaperhepalvelun esittely

DigiFinland tuottaa Sähköisen perhekeskuksen (SPK) verkkopalvelukokonaisuutta hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Sähköinen perhekeskus kokoaa yhteen perheiden palvelut, tapahtumat sekä monipuolista tietosisältöä, jotka tukevat asukkaita ja moniammatillista yhteistyötä. Sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus sisältää Omaperheen lisäksi nuorille suunnatun Omahelpperin sekä ammattilaisille suunnatun osion.

Linkki: DigiFinland - Sähköinen perhekeskus

Omaperheen käyttöönotto tapahtui Etelä-Karjalassa tammikuussa 2024.

Linkki: Etelä-Karjalan hyvinvointialue, asukas- ja mediatiedote

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton onnistumisen edellytykset

Käyttöönotto onnistuu parhaiten, kun organisaatiolla on selkeät linjaukset, vahva sitoutuminen sekä tuki projektin onnistumiselle jo sen alkuvaiheessa. Johtajien ja esihenkilöiden tulee sisällyttää käyttöönotto osaksi toiminnallisia tavoitteitaan ja varmistaa, että uusi toimintamalli juurtuu osaksi arjen työskentelyä ammattilaisten kanssa.

Ihanteellisessa tilanteessa koko henkilöstöllä on jo ennen käyttöönottoa hyvä ymmärrys perhekeskustoiminnasta ja siitä, miten Sähköinen perhekeskus tukee tätä toimintaa. Tämä auttaa luomaan yhteisen näkemyksen palvelun merkityksestä ja tavoitteista.

Tiedottaminen ja viestintä asukkaille, sidosryhmille ja ammattilaisille vaatii aikaa sekä kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Ammattilaisten perehdytys perhekeskustoimintaan ja Omaperhe-alustan käyttöön on keskeinen osa onnistunutta käyttöönottoa.

Juurruttamistyölle tulee varata riittävästi aikaa myös projektin päätyttyä. Sähköisen perhekeskuksen hallintamallin on hyvä olla selkeästi määritelty. Onnistunut juurtuminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii laaja-alaista koordinaatiota niin organisaation sisällä kuin eri sidosryhmien ja kansallisten toimijoiden kanssa.

Projektin päättymisen jälkeen jatkuvuuden kannalta on hyvä, jos pääkäyttäjän ja kehittäjän roolissa toimii henkilö, joka on ollut tiiviisti mukana projektin alusta asti. Tämä mahdollistaa Sähköisen perhekeskuksen toiminnan ketterän kehittämisen ja laaja-alaisen juurtumisen tukemisen myös tulevaisuudessa.

Omaperheen käyttöönottoprosessin vaiheita

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Omaperhetiedottaminen ja palvelukuvauksien sekä palvelunousujen tarkistamisen työpajat pidettiin Omaperheen käyttöönoton ensivaiheessa yhdessä esihenkilöiden, digimentoreiden ja sihteereiden kanssa. Perhepalveluiden esihenkilöille ja lääkäreille järjestettiin Omaperhetyöpaja. Digimentorit ja esihenkilöt tiedottivat yksiköidensä henkilökuntaa ja edistivät Omaperheen käyttöä tahoillaan. Perhekeskuskoordinaattori tiedotti Omaperheestä eri yksiköiden tiimipalavereissa, kehittämispäivillä tai tapahtumissa sekä järjesti Omaperheperehdytystä toiveiden mukaan. Omaperheestä tiedotettiin henkilöstöä Intrauutisilla sekä luomalla Sähköinen perhekeskus - Omaperhe Intrasivusto. Perhepalveluiden infoissa tiedotettiin Omaperheen käyttöönoton edistymisestä ja ajankohtaisista asioista. Omaperheen käyttöönottoprojektin ympärille perustettiin ohjausryhmä ja perhekeskuksen kehittämisen työryhmä Teams-alustaa hyödyntäen. Tiedottamista sidosryhmille toteutettiin erilaisissa yhteistyöryhmissä ja Teams-kanavilla. Viestintää asukkaille toteutettiin julisteiden, flyereiden, rollupien ja tarrojen avulla. Viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa sekä asukas- ja paikallislehteä. Hyvinvointialueen verkkosivuilla on julkaistu Omaperheeseen liittyviä uutisia ja linkitys Omaperheverkkopalveluun on kaikissa perheille suunnattujen palveluiden yhteydessä. Viestintää toteutettiin yhdessä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Kunnat jakoivat tiedotteita asukkaille Wilma ja Daisy -kanavien kautta ja henkilöstölle sähköpostin avulla. Perhekeskustoimijat ovat saaneet jakaa Omaperhe tiedotetta ja linkkiä omilla verkkosivuillaan. Tärkeintä ja toivottua viestintää ja opastusta Omaperheestä toteuttivat ammattilaiset asiakaskohtaamisissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tiivistä yhteiskehittämistyötä muiden hyvinvointialueiden kehittäjien kanssa kannattaa ehdottomasti tehdä. Yhdessä innovointi säästää aikaa ja rahaa. Yhteisellä tekemisellä saadaan myös kansallisesti yhdennäköisiä tuloksia, ratkaisuja ja oppimiskokemuksia. Haastavissa tilanteissa toisen kehittäjän tuki on arvokasta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sähköisen perhekeskuksen Omaperheen käyttöönotto tehtiin onnistuneesti. Kävijämäärä sivustolla on lisääntynyt käyttöön oton jälkeen yli odotusten. Asukkailta ja ammattilaisilta saatuja palautteita on viety kehitysryhmiin ja DigiFinland on toteuttanut toiveita ja kehittämisideoita. Ammattilaisten uudenlainen ajattelumalli perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimiseksi ja auttamiseksi sekä yhteisen työn lisääntyminen ovat olleet positiivisia vaikutuksia projektin aikana. Myös digitalisaatio osana työskentelyä on saanut jalansijaa ammattilaisten keskuudessa.

Sähköisen perhekeskuksen, Omaperhe-osion käyttöönotto, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1B)