Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Satakunnan perhekeskustoimintamallin konseptointi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Konseptoidaan Satakuntaan perhekeskustoimintamalli.

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa käynnistetään perhekeskuskonseptointi. Prosessi tukee hyvinvointialueen lapsi-, nuori ja perhepalvelujen kehittämistä yhteensovittaen palvelut.

Toimintaympäristö

Satakunta on vielä palveluiltaan pirstaleinen maakunta. Perhekeskuskonseptointi tukee palvelujen yhdenvertaisuutta riippumatta siitä missä perhe, nuori tai lapsi asuu. Perhekeskuskonseptointi vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita. Tavoitteena on ottaa perheestä koppi ja tuottaa palvelut ketterästi. Perhekeskustoimintamalli yhteensovittaa palvelut kokonaisuudeksi. Perhekeskus on osa sote-keskuskehittämistä. Satakunnassa palvelut tuotetaan elämänkaari mallin mukaisesti. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhekeskustoimintamalli vastaa lapsistrategian mukaisiin tavoitteisiin. Kehittämisen alussa sote-valmistelu ei ollut vielä alkanut. Kehittämisen taustalla on sitoutuneiden SI-SOTE ammattilaisten yhteistyö. Ongelmana olivat siiloutuneet palvelut ja  ja palvelujen painottuminen raskaisiin palveluihin. Lasten, perheiden ja nuorten ongelmien kuormittuessa. Myös koronavaikutukset heijastuivat perheiden pahoinvointiin. Perhekeskustoimintamalli vastaa horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön haasteisiin. Jo palvelujen alkuvaiheessa tulee olla monipuolinen ja riittävä osaaminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapset, nuoret ja perheet eivät ole saaneet riittävän ajoissa apua perustasolla.  Tästä syystä etulinjan työhön tulee panostaa. Myös sivistyksen ja sote-yhdyspintatyötä on tarpeen kehittää. Systeeminen viitekehys ohjaa yhteiseen työhön. Jokaisen osaaminen on tärkeää. Lapsistrategia korostaa että erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa kasvavat lapset tulee nähdä ajoissa. Suomessa eriarvoisuus on kasvanut. Satakunnassa vahvistetaan lapsiin ja vanhemmuuden tukeen jo varhaisessa vaiheessa tukien kiintymyssuhteen syntyä. Nuorten hätä ja riskitekijät on havaittu. Nivelvaiheiden yhteistyöhön kiinnitetään huomio. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta. Mikäli nuori syrjäytyy, kerrannaisvaikutukset näkyvät sosiaalisessa ja terveydellisinä ongelmina ja psyykkisenä kuormituksena.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Yhteiskehittäminen, tiedotus, viestintä, työpajat, sidosryhmäyhteistyö

Ideointi

Perhekeskuskonseptointi sisälsi seitsemän työpajaa ja avainhenkilöiden haastattelut. Työpajoihin osallisui 50 SI-SOTE ammattilasita (sote, järjestöt, seurakunta, kokemusasiantijat ja sivistys). Mukana oli koko Satakunta. Haastattelut työn pohjaksi tehtiin vuonna 21 olleille lapsi- ja perhepalveluyksiköille sekä perhekeskuksille: Huittisten ja Nortamon perhekeskus, Pohjois-Satakunnan lapsi- ja perhepalvelut, Kessoten perhekeskus, Euran ja Säkylän perhekeskus sekä Porin perusturvan ja yta-alueen lapsi- ja perhepalvelut. Työpajaprosessi oli 1 - 9./22. Perhekeskuskonseptointia tuki monialainen ohjausryhmä.

 

Ratkaisun perusidea

Satakunnan hyvinvointialueelle luotiin elämänkaarimallin mukainen palvelurakenne. Lapsi- ja perhepalvelujen toimialueella toteutetaan yhdistävän johtamisen ja verkostoyhteistyön keinoja. Yhteistyörakenteet sovitaan sivistyksen ja kolmannen sektorin kanssa. Erityis- ja erikoistason yhteistyöpinnosta sovitaan ja tunnistetaan kriittiset tekijät. Kehittämisessä käytetään THL:n mukaista yhteensovittavaa perhekeskusrakennetta ja toimintasuunnitelmaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia juurrutetaan hyvinvointialueen toimialuejohdon ja vastuualuejohdon toimesta. Kokonaisuutta kehitetään yhteisytössä sidosryhmien kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämisen aikana muodostui järjestön tähtikuvio, jota voi jatkokehittää laajemmin sidosryhmäyhteistyössä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on arvioitu hankkeen Oma-arvioinnissa THL perhekeskuskriteeristön mukaisesti vuodesta 21 hankkeen loppuun asti. Toimintamallin on hyvinvointialueen rakenteissa ja arviointia ja vaikuttavuutta seurataaan hyvinvointialueella. Vertaiskehittämiseen asti ei päästy, koska hyvinvointialueen toiminta on vielä alkuvaiheessa.