| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on Satakunnan hyvinvointialueen perus- ja sairaalapalvelut, jossa tavoitteena vahvistaa ja yhtenäistää imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, vanhemmuuden tukemiseen ja varhaisen vuorovaikutukseen liittyvän ammatillisen ohjausosaamisen sekä avainasemissa oleville (terveydenhoitajat, kätilöt, sairaanhoitajat ja lääkärit) ja muulle perheiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille. Tarvitaan resurssit vauva- ja perhemyönteisyystyön koordinoimiseen, verkostointiin, henkilökunnan kouluttamiseen ja hoitokäytäntöjen sekä asiakaskokemuksen seurantaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Imetykseen ja vauva ravitsemukseen liittyvä ohjaus kuuluu olennaisena osana äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaan. Kätilöt saavat peruskoulutuksensa yhteydessä imetysohjaajakoulutuksen. Terveydenhoitajilla ei ole kaikkialla sama mahdollisuus. Lisäksi imetysohjaus on ollut myös kokemukseen perustuva ja joskus annettu mututuntumalla tai jopa virheelliseen tai vanhentuneen tietoon perustuen. Imeväisikäisten perheet ovat näin usein eriarvoisessa tilanteessa imetys- ja vauvan ravitsemukseen liittyvässä ohjauksessa. Henkilökunnan ohjausosaamisessa on eroja ja yhteiset toimintalinjat puuttuvat. Tavoitteena yhteinen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma, ohjausosaamisen vahvistaminen, yhtenäiset näyttöön perustuvat ohjauskäytännöt ja ohjeet.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta - eli perheen näkökulmasta - tarvitaan laadukas, näyttöön perustuva, oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, vanhemmuuteen ja varhaisen vuorovaikutukseen liittyvä ohjaus matalalla kynnyksellä.

Ammattilaisen kantilta tarvitaan työnkuvan mukainen koulutus ja ohjausosaamisen vahvistamista.

Organisaation puolesta on jokaisen yksikön sitouduttava yhteiseen vauva- ja perhemyönteisyysohjelmaan ja sen pohjalta tehtyyn yksikkökohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Yhteiskunnallisesti katsoen tarvitaan mm. lääkäreiden peruskoulutukseen vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukainen osuus imetyksestä ja vauvan ravitsemuksesta. Työelämää voisi kehittää imetysmyönteisemmäksi esim. mahdollistamalla imettävien äitien imetys- tai lypsytuokion työpäivän aikana. Imetysaiheen käsittely voisi sisältyä peruskoulun opintosuunnitelmaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Satavamy-ohjausryhmä

Jokaisesta alueen neljästä perhekeskuksesta on terveydenhoitaja-, hoitotyön esihenkilö- ja lääkäriedustaja
Sairaalan lasten ja naisten vastuualueen ylihoitaja
Projektisuunnittelijat

Verkostoryhmä

Alueen imetyskouluttaja-terveydenhoitajat (jokaisesta perhekeskuksesta edustusta)
Projektisuunnittelijat

Yhteistyötä tehty jo vuosia, ja innostusta vauva- ja perhemyönteisyystyöskentelyyn on ollut. Hankkeen myötä yhteistyö jatkuu. Sairaalan ja peruspalveluiden vauva- ja perhemyönteisyysseurannan tulokset sekä vanhempien kokemuskyselyn tulokset motivoivat jatkamaan yhteistyötä ja kehittämistä yhdessä.

Tavoiteltu muutos

Perheet saavat laadukasta, näyttöön perustuvaa, oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvä ohjausta matalalla kynnyksellä.

Perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset saavat riittävästi perehdytystä, koulutusta ja päivittämiskoulutusta edellä olevan tavoitteen toteuttamiseksi.

Vauva- ja perhemyönteisyystyön koordinointi juurrutetaan osaksi hyvinvointialueen toimintaa.

Muutoksen mittaaminen

Henkilökunnan koulutusseuranta

Sairaalan jatkuva THL:n mukainen vauvamyönteisyysseuranta (avainkriteerit: ihokontakti, ensi-imetys, vierihoito, vauvantahtinen imetys, täysimetys, lisämaitoa lähtökohtaisesti vain lääketieteellisistä syistä)

Neuvoloiden imetysseuranta lapsen 1-vuotisneuvolassa (täysimetyksen kesto, kiinteiden aloitus, imetyksen kokonaiskesto)

Vanhempien kokemus imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvästä ohjauksesta sekä sairaalassa että neuvolassa.

Henkilökunnan koulutusseuranta ja itsearvioinnit omasta osaamisesta ja oman yksikön kriteereiden täyttymisestä.

Ulkoiset vauva- ja perhemyönteisyysauditoinnit 5 vuoden välein.

Toteutussuunnitelma

Satavamy-verkoston luominen

Satakunnan hyvinvointialueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelman laatiminen

Imetyskouluttajia joka perhekeskukseen (1-2, vastaavat vamy-työn edistämisestä ja toteutuksesta)

Imetysohjaajakoulutus sitä tarvitseville, noin 20 h

Päivityskoulutusta imetysohjaajakouluksen jo käynneille, 4 h

Vamy-koulutusta lääkäreille, 4 h

Vamy-infoa muulle henkilökunnalle

Imetysneuvola-toiminnan käynnistäminen alueen kaikissa perhekeskuksissa

Yhteinen Satavamy-seminaari vuosittain (aiheet sairaalan ja peruspalveluiden toiveesta)

Perhekeskus-vamytyöpajat

Vauvamyönteisyysseurannan toteuttaminen (imetysseuranta ja vanhempien kokemus)

Yhteistyö alueen vertaistukitahojen kanssa

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perheiden parissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaisten joukko on laaja. Imetys- ja vauvan ravitsemukseen liittyvä ohjaus on äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien vastuulla yhdessä neuvola-lääkäreiden kanssa. Sairaalassa taas vastaavasti kätilöt ja sairaanhoitajat sekä lääkärit. Heidän osalta imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvä koulutus on laajempi kuin muun henkilökunnan vastaava koulutus.

Asiakkaita on osallistettu yleisen palautteen antamisen mahdollisuuden kautta, mutta perusteellisemmin vanhempien kokemus ohjauksesta-kyselyjen kautta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueella on yhtenäiset ja näyttöön perustuvat hoitokäytännöt imeväisikäisen ravitsemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisessa.

Näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat omalta osaltaan tukea vauvan/lapsen kasvua ja kehitystä, kiintymyssuhdetta ja vanhemmuuden vahvistumista.

Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaiset toimintatavat ovat vakiintuneet käyttöön siten, että perheet saavat yhtenäistä, laadukasta, yksilöllistä ja tarpeenmukaista imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, kiintymyssuhteeseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen liittyvää ohjausta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Satavamy-verkoston luominen

Satakunnan hyvinvointialueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelman laatiminen

Imetyskouluttajia joka perhekeskukseen (1-2, vastaavat vamy-työn edistämisestä ja toteutuksesta)

Imetysohjaajakoulutus sitä tarvitseville, noin 20 h

Päivityskoulutusta imetysohjaajakouluksen jo käyneille, 4 h

Vamy-koulutusta lääkäreille, 4 h

Vamy-infoa muulle henkilökunnalle

Imetysneuvola-toiminnan käynnistäminen alueen kaikissa perhekeskuksissa

Yhteinen Satavamy-seminaari vuosittain (aiheet sairaalan ja peruspalveluiden toiveesta)

Perhekeskus-vamytyöpajat

Vauvamyönteisyysseurannan toteuttaminen (imetysseuranta ja vanhempien kokemus)

Yhteistyö alueen vertaistukitahojen kanssa

Aikaresurssia tarvitaan toiminnan suunnitteluun, koulutusten suunnittelemiseen ja pitämiseen.

Henkilöstöä hankkeessa on ollut yksi henkilöresurssi (jonka jakanut kaksi projektisuunnittelijaa). Verkosto- ja ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin ja verkostoryhmän jäsenet olleet mukana tekemässä yhteistä ohjelmaa, suunnittelemassa ja pitämässä koulutuksia.

Kustannuksia on tullut projektisuunnittelijoiden palkoista, koulutusten pitäjien ja osallistujien palkoista, vauva- ja perhemyönteisyysohjelman taitosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Satasairaalan ylimmän johdon antama toimeksianto Vauvamyönteisyysohjelman toteuttamiseen Lasten- ja naistentalossa, sekä tavoiteltuun tulokseen pääseminen (Vauvamyönteiset hoitokäytännöt ja auditoituminen vauvamyönteiseksi sairaalaksi) antoi omalta osaltaan sysäyksen vauvamyönteisyysohjelman jalkauttamiseen peruspalveluihin Satavamy-osahankkeen muodossa. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman toteutuminen peruspalveluissa on olennainen perimmäisen tavoitteen saavuttamiselle: perheen toivoma imetys- ja vauvan ruokintakokemuksen edistäminen.

Johtoportaan eri tasojen aktiivinen tuki antaa projektisuunnittelijoille parhaat mahdollisuudet toimeenpanna ja toteuttaa hankesuunnitelmaa.

Selkeä hankesuunnitelma auttaa hahmottamaan ja aikatauluttamaan kokonaisuutta. Se antaa omalla tavallaan työrauhaa yksittäisille tehtäville ja vaiheille.

Toimintamalli on räätälöity äitiys- ja lastenneuvolassa perheiden parissa toimiville ammattiryhmille heidän eri työnkuvien mukaan. Voidaan soveltaa myös hyvinvointialueen terveydenhuollon ulkopuolelle esimerkiksi kouluihin ja työpaikkoihin.

Vauvamyönteisyysohjelman ytimessä on imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen. On olennaista, että ohjelmaa sovelletaan kokonaisuutena, eikä poimita yksittäisiä asioita toteutukseen toisten kustannuksella. Vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluu hyvälaatuinen äidinmaidonkorvikeruokinta-ohjaus niille perheille, jotka ovat valinneet tai joutuneet valitsemaan tämän ruokintatavan. Tämä on pidettävä samanarvoisena mukana sekä vauva- ja perhemyönteisyysprosessin aikana että toiminnan jatkuessa arjessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Satakunnan hyvinvointialueella on yhteinen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma, joka toimii terveydenhuollon ammattilaisten imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvän toiminnan ohjenuorana peruspalveluissa ja Satasairaalan Lasten- ja naistentalossa. Sama ohjelma kuvailee myös asiakkaille, mitä he voivat odottaa ohjauksesta palvelupolun eri pisteissä. Aikaisemmin oli vain sairaalalla ja muutamassa neuvolassa kirjallinen vauvamyönteisyysohjelma ja eri alueilla ohjaus oli vaihtelevaa.

On luotu kehys vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamiseen verkosto- ja ohjausryhmän avulla, joissa kaikki perhekeskukset ovat moniammatillisesti edustettuina Lisäksi on hankkeen kautta saatu lisää imetyskouluttajia. Heitä on nyt hyvinvointialueen kaikissa neljässä perhekeskuksessa, ja he vastaavat ohjelman paikallisesta soveltamisesta. Ennen hanketta oli sairaalan ja joidenkin neuvoloiden terveydenhoitajien välinen yhteistyöryhmä.

Peruspalveluissa asiakkaat ovat uuden imetysneuvolatoiminnan kautta saaneet paremman mahdollisuuden saada apua mahdollisiin imetysongelmiin. Kun imetysneuvoloita saadaan perustettua kaikkiin perhekeskuksiin, perheillä tulee olemaan mahdollisuus yhtenäisempään palveluun. Asiakkaan hoitopolku saadaan yhä kattavammaksi. Ennen hanketta perheillä ei ollut neuvolan kautta erillistä imetysvastaanottoa.

Toiminnan vaikutukset saadaan näkyviin kehitettyjen mittareiden avulla: neuvoloiden imetysseuranta ja vanhempien ohjauskokemus-kysely. Ennen hanketta ei ollut kattavaa alueellista imetysseurantaa, eikä erillistä vauvamyönteisyyteen liittyvää vanhempien ohjauskokemus-kyselyä.

SATAVAMY