Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen Satakunnan hyvinvointialueelle. Imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, vanhemmuuden tukemiseen ja varhaisen vuorovaikutukseen liittyvän ammatillisen ohjausosaamisen vahvistaminen ja yhtenäistäminen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen Satakunnan hyvinvointialueelle. Imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, vanhemmuuden tukemiseen ja varhaisen vuorovaikutukseen liittyvän ammatillisen ohjausosaamisen vahvistaminen ja yhtenäistäminen.
Toimintamalli lyhyesti
Hyvinvointialueella on yhtenäiset ja näyttöön perustuvat hoitokäytännöt imeväisikäisen ravitsemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisessa.
Näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat omalta osaltaan tukea vauvan/lapsen kasvua ja kehitystä, kiintymyssuhdetta ja vanhemmuuden vahvistumista.
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaiset toimintatavat ovat vakiintuneet käyttöön siten, että perheet saavat yhtenäistä, laadukasta, yksilöllistä ja tarpeenmukaista imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, kiintymyssuhteeseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen liittyvää ohjausta.
Toimintaympäristönä on Satakunnan hyvinvointialueen perus- ja sairaalapalvelut, jossa tavoitteena vahvistaa ja yhtenäistää imetykseen ja vauvan ravitsemukseen, vanhemmuuden tukemiseen ja varhaisen vuorovaikutukseen liittyvän ammatillisen ohjausosaamisen sekä avainasemissa oleville (terveydenhoitajat, kätilöt, sairaanhoitajat ja lääkärit) ja muulle perheiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille. Tarvitaan resurssit vauva- ja perhemyönteisyystyön koordinoimiseen, verkostointiin, henkilökunnan kouluttamiseen ja hoitokäytäntöjen sekä asiakaskokemuksen seurantaan.
Perheiden parissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaisten joukko on laaja. Imetys- ja vauvan ravitsemukseen liittyvä ohjaus on äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien vastuulla yhdessä neuvola-lääkäreiden kanssa. Sairaalassa taas vastaavasti kätilöt ja sairaanhoitajat sekä lääkärit. Heidän osalta imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvä koulutus on laajempi kuin muun henkilökunnan vastaava koulutus.
Asiakkaita on osallistettu yleisen palautteen antamisen mahdollisuuden kautta, mutta perusteellisemmin vanhempien kokemus ohjauksesta-kyselyjen kautta.
Satavamy-verkoston luominen
Satakunnan hyvinvointialueen vauva-ja perhemyönteisyysohjelman laatiminen
Imetyskouluttajia joka perhekeskukseen (1-2, vastaavat vamy-työn edistämisestä ja toteutuksesta)
Imetysohjaajakoulutus sitä tarvitseville, noin 20 h
Päivityskoulutusta imetysohjaajakouluksen jo käyneille, 4 h
Vamy-koulutusta lääkäreille, 4 h
Vamy-infoa muulle henkilökunnalle
Imetysneuvola-toiminnan käynnistäminen alueen kaikissa perhekeskuksissa
Yhteinen Satavamy-seminaari vuosittain (aiheet sairaalan ja peruspalveluiden toiveesta)
Perhekeskus-vamytyöpajat
Vauvamyönteisyysseurannan toteuttaminen (imetysseuranta ja vanhempien kokemus)
Yhteistyö alueen vertaistukitahojen kanssa
Aikaresurssia tarvitaan toiminnan suunnitteluun, koulutusten suunnittelemiseen ja pitämiseen.
Henkilöstöä hankkeessa on ollut yksi henkilöresurssi (jonka jakanut kaksi projektisuunnittelijaa). Verkosto- ja ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin ja verkostoryhmän jäsenet olleet mukana tekemässä yhteistä ohjelmaa, suunnittelemassa ja pitämässä koulutuksia.
Kustannuksia on tullut projektisuunnittelijoiden palkoista, koulutusten pitäjien ja osallistujien palkoista, vauva- ja perhemyönteisyysohjelman taitosta.
Satakunnan hyvinvointialueella on yhteinen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma, joka toimii terveydenhuollon ammattilaisten imetykseen ja vauvan ravitsemukseen liittyvän toiminnan ohjenuorana peruspalveluissa ja Satasairaalan Lasten- ja naistentalossa. Sama ohjelma kuvailee myös asiakkaille, mitä he voivat odottaa ohjauksesta palvelupolun eri pisteissä. Aikaisemmin oli vain sairaalalla ja muutamassa neuvolassa kirjallinen vauvamyönteisyysohjelma ja eri alueilla ohjaus oli vaihtelevaa.
On luotu kehys vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamiseen verkosto- ja ohjausryhmän avulla, joissa kaikki perhekeskukset ovat moniammatillisesti edustettuina Lisäksi on hankkeen kautta saatu lisää imetyskouluttajia. Heitä on nyt hyvinvointialueen kaikissa neljässä perhekeskuksessa, ja he vastaavat ohjelman paikallisesta soveltamisesta. Ennen hanketta oli sairaalan ja joidenkin neuvoloiden terveydenhoitajien välinen yhteistyöryhmä.
Peruspalveluissa asiakkaat ovat uuden imetysneuvolatoiminnan kautta saaneet paremman mahdollisuuden saada apua mahdollisiin imetysongelmiin. Kun imetysneuvoloita saadaan perustettua kaikkiin perhekeskuksiin, perheillä tulee olemaan mahdollisuus yhtenäisempään palveluun. Asiakkaan hoitopolku saadaan yhä kattavammaksi. Ennen hanketta perheillä ei ollut neuvolan kautta erillistä imetysvastaanottoa.
Toiminnan vaikutukset saadaan näkyviin kehitettyjen mittareiden avulla: neuvoloiden imetysseuranta ja vanhempien ohjauskokemus-kysely. Ennen hanketta ei ollut kattavaa alueellista imetysseurantaa, eikä erillistä vauvamyönteisyyteen liittyvää vanhempien ohjauskokemus-kyselyä.
Kansikuva
