SELVIS -vertaisryhmä
SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.
Kehitysvammaisten nuorten integroituminen yhteiskuntaan integroi heidät myös vallitsevaan päihde- ja pelikulttuuriin. Mitä itsenäisemmin kehitysvammainen nuori asuu ja elää, sitä suurempi riski hanellä on saada peli-tai päihdehaittoja. Itsenäistyvä nuori tutustuu ensimmäistä kertaa päihdekulttuuriin ja testaa omia juomatapojaan. Juuri nuorille markkinoidaan entistä tehokkaammin myös some-kanavilla erilaisa pelejä, alkoholijuomia ja nikotiinituotteita kuten ns. limuviinoja ja nuuskaa. Mainoksissa päihteet ovat osa trendikästä elämäntapaa ja pelaamalla voittaa.
Kehitysvammaisilla nuorilla on on taustalla usein kiusatuksi tulemisen ja ulkossulkemisen kokemuksia. Monilla on huono itsetunto ja vaikeuksia päästä tekemisiin muiden samanikäisten nuorten kanssa. Kehitysvammaisilla nuorilla on isoja haasteita työllistyä ja suuri osa heistä elää koko aikuiselämänsä työkyvyttömyyseläkkeellä köyhyysloukussa. Nämä ovat altistavia tekijöitä peli-ja päihdehaitoille.
Kehitysvammaisten nuorten riskialttiutta päihteiden haitalliselle käytölle voi lisätä ulossulkeminen, kiusaaminen ja yksinäisyys. Heitä askaruttavat ympäirllä ja lähipiirissä näkyvät päihde-ja peli-ilmiöt. Kehitysvammaisilla nuorilla on tarve puhua elämäntaidoista ja -arvoista. Aiheet ja siitä käytävä keskustelu voi tuntua pelottavalta ja vaikealta, jos ei huomioida vaikeiden käsitteiden tuomaa ymmärtämisen vaikeutta. Foorumeita keskustelulle ei vielä ole tarpeeksi. Kehitysvammaiset ovat vaarassa syrjäytyä kielellisesti ja tiedon saavutettavuuden puuteiden ja huomiotta jättämisen vuoksi myös päihdekasvatuksessa.
Kehittäjäjoukkoon voi tulla henkilö, joka on kiinnostunut työnsä kehittämisestä. Hän voi olla ammttilainen tai nuori, joka haluaa tietoa aiheesta.
On tärkeää, että ammttilaisella on organisaation johdon ja esimiehen tuki kehittää kehitysvammaisille henkilöille päihdekasvatuksen teemoista vertaisryhmää.
SELVIS-ryhmissä kokosimme aiheesta kiinnostuneita nuoria erityisoppilaitosten TELMA-ryhmistä, vammaispalvelujen vapaa-ajantoiminnoista. Ryhmiä oli yhteensä neljä. Ryhmissä oli n 6-7 nuorta. Tarvittaessa mukana voi olla avustaja tai opettaja. Ryhmän vetäjiä oli kaksi. Vetäjät saattoivat jakaa osallitujia penempiin ryhmiin tai antaa tarvitatessa muuta tukea osallistujalle.
Aluksi vertaisryhmän nuorten kanssa käytettiin aikaa ryhmäytymiseen. Toiminnalliset menetelmät sopivat tarpeisiin ja lisäsivät osallistujien aktiivisuutta. Käytettiin aikaa myös jokaisen omien vahvuuksien tunnistamiseen ryhmän työskentelyssä. Tavoite oli, että nuori saa ryhmässä myös asiantuntijan roolin eikä ole vain tiedon vastaanottajan roolissa. Vertaisryhmäläisestä voi tulla vertaisvaikuttaja. Näin voitiin hyödyntää vertaistukea ryhmän ulkopuolellakin.
Seuraavaksi nuoret valitsivat itse päihdeaiheesta käsiteltävät teemat. Niitä tutkittiin ja niihin kerättiin omia kokemuksia ja tarinoita. Nuoret tekivät havaintoja ympäristöstään päihteisiin liittyen. Nuorten tarinat tallennettiin eri muodoissa. Yhdessä hanketiimissä tarinoita jatkotyöstettiin ja arvioitiin, mikä niissä oli tärkeää ennaltaehkäisevän työn ja tiedon kannalta. Osa nuorista halusi jakaa oivaltamiaan asioita muille.
Tavoite on saada nuoria osallistumaan päihdekasvatukseen ja luoda siihen mahdollisuuksia. Tarkoitus on, että nuori havaitsee ja tunnistaa päihdekasavtuksen teemoja ympäristössään. Hän kiinnostuu ja motivoituu pohtimaan aihetta omien valintojensa kautta. Hän saa helpolla kielellä tietoa. Hän oppii taitoja (mm. kieltäytyminen, paineensieto ryhmässä). Hän pystyy palauttamaan mieleensä aiheesta opittuja asioita ja muuttamaan käyttäytymistään pähteisiin tai pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä vertaisryhmän ulkopuolella. Tarkoitus on nostaa päihteettömiä toimintatapoja esille nuoren vapaa-ajan vietossa ja elämässä.
Seurattavat indikaattorit ja mittarit:
- Miten usein nuori osallistui ryhmään?
- Mitä keskusteluteemoja/tietoa alkoholista on ollut? -palaute niistä.
- Mikä ollut uutta tietoa? Mikä ollut merkityksellistä tietoa?
- Palaute selkokielisestä aineistosta (tekstin helppous, kuvien käyttö ymmärtämisen tukena)
- Miten nuori kuvaa omaa käyttäytymisensä muutosta? Miten vaikuttanut käyttäytymiseen?
- Miten nuori itse osaa kertoa aiheesta ryhmän kokoontumisten lopussa?
SELVIS-vertaisryhmänvetäjän on suositeltavaa käydä Ehyt ry:n Selvis-verkkokurssi tai hankkia muuten tarvittava ehkäisevän päihdetyön osaaminen. SELVIS-vertaisryhmän toiminan voi jäsentää kolmeen osaan:
1.RYHMÄN RAKENTAMINEN: kokoa n. 6-10 hengen ryhmä.
- Kartoita, mikä on paras ajankohta ja tila ryhmän kokoontumiselle.
- Ryhmän tarpeet, ikärakenne ja elämäntilanteet vaihtelevat ja sen vuoksi myös aiheet ja toiminta vaihtelee ryhmäkohtiasesti.
- Huolehdi, että ryhmässä on sen rakentamisesta lähtien turvallinen ja luottamuksellinen henki. Voit käyttää erilaisia toiminnallisia menetelmiä.
- Kun nuorille selvitetään alussa,että heille ei luennoida, vaan he pääsevät mukaan vertaisryhmään asiantuntijoina vertaisvaikuttajien rooliissa kiinnostus osallistua kasvaa.
- Sopikaa ryhmän pelisäännöt, odotukset ja toiveet aiheista.
- Ryhmässä on hyvä olla 2 ohjaajaa. Suunnitelkaa työaika siten, että ryhmän vetäminen onnistuu.
- Tutustukaa aihealuesseen ja käytettävään aineistoon etukäteen. Selkokileistä aineistoa on saatavilla (linkit erikseen niihin).
- Laatikaa aikataulu ryhmien kokoontumiselle ja varatkaa häiriötön tila.
- Kokoontumiskerta voi olla esim. 2 tuntia ja siihen sisältyy tauko.
2. RYHMÄN ALOITUS ja RYHMÄN KOKOONTUMISKERRAT:
SELVIS-vertaisryhmä voi toteutua vapaa-ajan toimintana iltaisin, oppituntien aikana koulussa tai erilaisissa asumisen/työtoiminnan viikkokoukouksissa tm. tapaamisissa. Kokoontumistilat on hyvä olla esteettömien kulku-yhteyskein päässä.
Toiminta perustuu ehkäisevän päihdekasvatuksen teemoihin niin, että osallistujien ajankohtaiset kysymykset huomioidaan. On hyvä kartoittaa ensimmäisellä kerralla, mitä perustietoja ryhmäläisillä jo on. Käsiteltävät teemat voidaan sopia ryhmässä tulleiden tarpeiden ja kiinnotuksenkohteiden mukaan. Vertaisryhmissä voi koota myös nuorten omia kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Nuoret miettivät myös ratkaisuja tilanteisiin. Miten voisi toimia ensi kerralla? Mitä vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi voisi olla? Yhdessä voidaan tutkia, mitä SELVIS- aineistoja ja menetelmiä on jo olemassa. Millaisia aineistoja nuoret aikuiset tarvitsevat ehkä lisää? Vertaisryhmä voi siten tuottaa oman aineiston heille tärkeästä EPT-teemasta.
Jokaisen kokoontumiskerran alussa ja lopussa on hyvä pitää lyhyt kuulumis- ja fiiliskierros, siitä miten käsitellyt aiheet koskettivat tai miten hyvin ne jäivät mieleen. Kannattaa miettiä erilaisi keinoja, miten osallistujien puheenvuorot pidetään rajatun ajan mitoissa (esim. minitiimalasi) Myös muita osallistavia keinoja kannattaa miettiä etukäteen ja soveltaa ryhmään sopivaksi. Työkaluja on esitelty mm. https://innokyla.fi/fi/tyokalut.
3. RYHMÄN LOPETUS
Vertaisryhmän voi päättää halutessaan osallistumistodistusten jakoon ja pieneen juhlaan. Lopuksi on hyvä arvioida, miten ryhmän tavoitteet toteutuivat ja vaikuttiko ryhmä jotenkin omiin asenteisiin tai ajatuksiin. Voi tarvittaessa sopia seurantakerran, jolloin kerrataan ja vaihdetaan vielä kuulumisia.
SELVIS-vertaisryhmien kohderyhmänä ovat itsenäistymisvaiheessa olevat kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset. Heidän kanssaan on hankkeen kehittämisryhmissä tehty omista kokemuksista tarinoita, joista on työstetty käsikirjoituksia ja kuvattu päihdekasvatus-aiheisia elokuvia. Näiden nuorten omien tuotosten pohjalta on jatkokehitetty SELVIS-aineistoja, joiden avulla voidaan jakaa havaintoja ja opittua muille vertaisryhmissä. Ryhmissä on ollut tärkeää oppia itse toimimalla. Kirjoitetun materiaalin rinnalle nuoret haluavat kuvia tukemaan luetun ymmärtämistä. Kuvat voivat helpottaa vaikeiden käsitteiden ymmärtämistä.
Ammattilaisille vertaisryhmä toimii samalla organisaatiotasolla ja työyhteisöissä keinona ottaa päihde- ja pelikysymykset puheeksi nuoria osallistavalla tavalla. Ammattilaiset voivat saada tukea myös aluieden ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta.
SELVIS- vertaisryhmien juurtumista tukee se, että organisaatioihin koulutetaan työntekijöistä omia EPT-osaajia, jotka omana perustyönään voivat järjestää SELVIS-vertaisryhmiä tai muuten edistää päihdekysymysten puheeksiottoa. Ehkäisevä päihdetyö siirtyy osaksi perus- ja asiakastyötä myös vammaispalveluissa luontevana osana omaa työnkuvaa.
SELVIS-vertaisryhmiä on testattu kehitysvammaisten nuorten kanssa TELMA-ryhmissä ja vapaa-ajan toiminnoissa yhteensa neljässä eri kehittämsiryhmässä. Ryhmät kokoontuivat keskimäärin 4-5 kertaa Palautteen ja nuorten omien ideoiden pohjalta on luotu SELVIS-päihde-ja peliaineistoja ryhmien käyttöön. Lisäksi selkokielisyyttä on hiottu. Uusia kuvia aihhesta on tilattu Papunet kuvapankkiin.
Kehittämsiryhmien ja vertaisryhmien tavoite on saada kehitysvammaislle nuorille tietoa päihteistä ja pelaamsiesta heitä itseään kinnostavalla tavalla ja helpolla kielellä hyödyntäen selkoilmaisun eri muotoja.