SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.

Toimintaympäristö

Kehitysvammaisten nuorten integroituminen yhteiskuntaan integroi heidät myös vallitsevaan päihde- ja pelikulttuuriin. Mitä itsenäisemmin kehitysvammainen nuori asuu ja elää, sitä suurempi riski hanellä on saada peli-tai päihdehaittoja. Itsenäistyvä nuori tutustuu ensimmäistä kertaa päihdekulttuuriin ja testaa omia juomatapojaan. Juuri nuorille markkinoidaan entistä tehokkaammin myös some-kanavilla erilaisa pelejä, alkoholijuomia ja nikotiinituotteita kuten ns. limuviinoja ja nuuskaa.  Mainoksissa päihteet ovat osa trendikästä elämäntapaa ja pelaamalla voittaa.

Kehitysvammaisilla nuorilla on on taustalla usein kiusatuksi tulemisen ja ulkossulkemisen kokemuksia. Monilla on huono itsetunto ja vaikeuksia päästä tekemisiin muiden samanikäisten nuorten kanssa. Kehitysvammaisilla nuorilla on isoja haasteita työllistyä ja suuri osa heistä elää koko aikuiselämänsä työkyvyttömyyseläkkeellä köyhyysloukussa. Nämä ovat altistavia tekijöitä peli-ja päihdehaitoille.

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehitysvammaisten nuorten riskialttiutta päihteiden haitalliselle käytölle voi lisätä ulossulkeminen, kiusaaminen ja yksinäisyys. Heitä askaruttavat ympäirllä ja lähipiirissä näkyvät päihde-ja peli-ilmiöt. Kehitysvammaisilla nuorilla on tarve puhua elämäntaidoista ja -arvoista. Aiheet ja siitä käytävä keskustelu voi tuntua pelottavalta ja vaikealta, jos ei huomioida vaikeiden käsitteiden tuomaa ymmärtämisen vaikeutta. Foorumeita keskustelulle ei vielä ole tarpeeksi. Kehitysvammaiset  ovat vaarassa syrjäytyä kielellisesti ja tiedon saavutettavuuden puuteiden ja huomiotta jättämisen vuoksi  myös päihdekasvatuksessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mikäli kehitysvammaiset nuoret eivät saa käyttöönsä heille soveltuvaa päihdekasvatusaineistoa, ei myöskään tapahdu oppimista ja ymmärryksen lisääntymistä aiheesta. Ehkäisevän päihdetyön materiaaleissa kuvataan usein vammattomia nuoria. Saavutettavaa ja selkokielistä materiaalia ei ole ollut helposti saatavilla. Kehitysvammaiset nuoret ulossuljetaan tahattomasti päihdekasvatuksesta kielellisten haasteidn takia.

SELVIS-vertaisryhmien avulla juurrutetaan päihde-ja pelikysymysten puheeksiottoa myös vammaispalveluissa. Nuoret haluavat olla ”taviksia”. Päihteisiin liittyen heillä on osin ihailevia mielikuvia ja osin pelkoja.

Kehitysvammaisten nuorten päihdekasvatusta koskevaan SELVIS- kyselyymme (2019)  vastasi 198 asumisen ja työtoiminnan sekä oppilaitosten ammattilaista. Vastauksissa tuli esille ammattilaisten huoli siitä, että päihdekasvatus on paikoitellen hyvin vähäistä, vaikka asiakkaiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Vastaajista 44 % kertoi, että jokin päihdekasvatuksen teemaan liittyvä asia on ollut viime vuoden aikana esillä omassa työssä noin 4 – 6 kertaa. Vastaajista 55 % oli keskustellut päihteiden riskeistä ja haitoista, kun ne näyttivät haittaavan (kehitysvammaisen) nuoren osallistumista. Ammattilaiset kertoivat kyselyssämme, että päihteet otetaan puheeksi herkästi, kun nuori osoittaa kiinnostuksensa niistä puhumiseen. Toisaalta kehitysvammapalveluissa ei ole materiaalia päihdekasvatukseen. Tarve antaa tietoa myös rahapelaamisen ja päihteiden haitoista selkokielellä nousi esiin.

Uutta organisaatioiden toimintaympärsitössä on myös se, että asiakkaita ei tule palveluihin pelkästään kehitysvammalain nojalla. Näin ollen ammattilasiet kohtaavat työssään enenevässä määrin myös henkilöitä, joille on jo kehityynyt päihde- tai peliongelma.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon voi tulla henkilö, joka on kiinnostunut työnsä kehittämisestä. Hän voi olla ammttilainen tai nuori, joka haluaa tietoa aiheesta.

On tärkeää, että ammttilaisella on organisaation johdon ja esimiehen tuki kehittää kehitysvammaisille henkilöille päihdekasvatuksen teemoista vertaisryhmää.

SELVIS-ryhmissä kokosimme aiheesta kiinnostuneita nuoria erityisoppilaitosten TELMA-ryhmistä, vammaispalvelujen vapaa-ajantoiminnoista. Ryhmiä oli yhteensä neljä. Ryhmissä oli n 6-7 nuorta. Tarvittaessa mukana voi olla avustaja tai opettaja. Ryhmän vetäjiä oli kaksi. Vetäjät saattoivat jakaa osallitujia penempiin ryhmiin tai antaa tarvitatessa muuta tukea osallistujalle.

Aluksi vertaisryhmän nuorten kanssa käytettiin aikaa ryhmäytymiseen. Toiminnalliset menetelmät sopivat tarpeisiin ja  lisäsivät osallistujien aktiivisuutta. Käytettiin aikaa myös jokaisen omien vahvuuksien tunnistamiseen ryhmän työskentelyssä. Tavoite oli, että nuori saa ryhmässä myös asiantuntijan roolin eikä ole vain tiedon vastaanottajan roolissa. Vertaisryhmäläisestä voi tulla vertaisvaikuttaja.  Näin voitiin hyödyntää vertaistukea ryhmän ulkopuolellakin.

Seuraavaksi nuoret valitsivat itse päihdeaiheesta käsiteltävät teemat. Niitä tutkittiin ja niihin kerättiin omia kokemuksia ja tarinoita. Nuoret tekivät havaintoja ympäristöstään päihteisiin liittyen. Nuorten tarinat tallennettiin eri muodoissa. Yhdessä hanketiimissä tarinoita jatkotyöstettiin ja arvioitiin, mikä niissä oli tärkeää ennaltaehkäisevän työn ja tiedon kannalta. Osa nuorista halusi jakaa oivaltamiaan asioita muille.

Tavoiteltu muutos

Tavoite on saada nuoria osallistumaan päihdekasvatukseen ja luoda siihen mahdollisuuksia. Tarkoitus on, että nuori havaitsee ja tunnistaa päihdekasavtuksen teemoja ympäristössään. Hän kiinnostuu ja motivoituu pohtimaan aihetta omien valintojensa kautta. Hän saa helpolla kielellä tietoa. Hän oppii taitoja (mm. kieltäytyminen, paineensieto ryhmässä). Hän pystyy palauttamaan mieleensä aiheesta opittuja asioita ja muuttamaan käyttäytymistään pähteisiin tai pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä vertaisryhmän ulkopuolella. Tarkoitus on nostaa päihteettömiä toimintatapoja esille nuoren vapaa-ajan vietossa ja elämässä. 

Muutoksen mittaaminen

Seurattavat indikaattorit ja mittarit:

  • Miten usein nuori osallistui ryhmään?
  • Mitä keskusteluteemoja/tietoa alkoholista on ollut? -palaute niistä.
  • Mikä ollut uutta tietoa? Mikä ollut merkityksellistä tietoa?
  • Palaute selkokielisestä aineistosta  (tekstin helppous, kuvien käyttö ymmärtämisen tukena)
  • Miten nuori kuvaa omaa käyttäytymisensä muutosta?  Miten vaikuttanut käyttäytymiseen?
  • Miten nuori itse osaa kertoa aiheesta ryhmän kokoontumisten lopussa?
Toteutussuunnitelma

SELVIS-vertaisryhmänvetäjän on suositeltavaa käydä Ehyt ry:n Selvis-verkkokurssi tai hankkia muuten tarvittava ehkäisevän päihdetyön osaaminen. SELVIS-vertaisryhmän toiminan voi jäsentää kolmeen osaan:

1.RYHMÄN RAKENTAMINEN:  kokoa n. 6-10 hengen ryhmä.

  • Kartoita, mikä on paras ajankohta ja tila ryhmän kokoontumiselle.
  • Ryhmän tarpeet, ikärakenne ja elämäntilanteet vaihtelevat ja sen vuoksi myös aiheet ja toiminta vaihtelee ryhmäkohtiasesti.
  • Huolehdi, että ryhmässä on sen rakentamisesta lähtien turvallinen ja luottamuksellinen henki. Voit käyttää erilaisia toiminnallisia menetelmiä.
  • Kun nuorille selvitetään alussa,että heille ei luennoida, vaan he pääsevät mukaan vertaisryhmään asiantuntijoina vertaisvaikuttajien rooliissa kiinnostus osallistua kasvaa.
  • Sopikaa ryhmän pelisäännöt, odotukset ja toiveet aiheista.
  • Ryhmässä on hyvä olla 2 ohjaajaa. Suunnitelkaa työaika siten, että ryhmän vetäminen onnistuu.
  • Tutustukaa aihealuesseen ja  käytettävään aineistoon etukäteen. Selkokileistä aineistoa on saatavilla (linkit erikseen niihin).
  • Laatikaa aikataulu ryhmien kokoontumiselle ja varatkaa häiriötön tila.
  • Kokoontumiskerta voi olla esim. 2 tuntia ja siihen sisältyy tauko.

2. RYHMÄN ALOITUS ja RYHMÄN KOKOONTUMISKERRAT:

SELVIS-vertaisryhmä voi toteutua  vapaa-ajan toimintana iltaisin, oppituntien aikana koulussa tai erilaisissa asumisen/työtoiminnan viikkokoukouksissa tm. tapaamisissa. Kokoontumistilat on hyvä olla esteettömien kulku-yhteyskein päässä.

Toiminta perustuu ehkäisevän päihdekasvatuksen teemoihin niin, että osallistujien ajankohtaiset kysymykset huomioidaan. On hyvä kartoittaa ensimmäisellä kerralla, mitä perustietoja ryhmäläisillä jo on. Käsiteltävät teemat voidaan sopia ryhmässä tulleiden tarpeiden ja kiinnotuksenkohteiden mukaan. Vertaisryhmissä voi koota myös nuorten omia kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Nuoret miettivät myös ratkaisuja tilanteisiin. Miten voisi toimia ensi kerralla? Mitä vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi voisi olla? Yhdessä voidaan tutkia, mitä SELVIS- aineistoja ja menetelmiä on jo olemassa. Millaisia aineistoja nuoret aikuiset tarvitsevat ehkä lisää? Vertaisryhmä voi siten tuottaa oman aineiston heille tärkeästä EPT-teemasta.

Jokaisen kokoontumiskerran alussa ja lopussa on hyvä pitää lyhyt kuulumis- ja fiiliskierros, siitä miten käsitellyt aiheet koskettivat tai miten hyvin ne jäivät mieleen. Kannattaa miettiä erilaisi keinoja, miten osallistujien puheenvuorot pidetään rajatun ajan mitoissa (esim. minitiimalasi) Myös muita osallistavia keinoja kannattaa miettiä etukäteen  ja soveltaa ryhmään sopivaksi. Työkaluja on esitelty mm.  https://innokyla.fi/fi/tyokalut.

3. RYHMÄN LOPETUS

Vertaisryhmän voi päättää halutessaan osallistumistodistusten jakoon ja pieneen juhlaan.  Lopuksi on hyvä arvioida, miten ryhmän tavoitteet toteutuivat ja vaikuttiko ryhmä jotenkin omiin asenteisiin tai ajatuksiin.  Voi tarvittaessa sopia seurantakerran, jolloin kerrataan ja vaihdetaan vielä kuulumisia.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

SELVIS-vertaisryhmien  kohderyhmänä ovat itsenäistymisvaiheessa olevat kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset. Heidän kanssaan on hankkeen kehittämisryhmissä tehty omista kokemuksista tarinoita, joista on työstetty käsikirjoituksia ja kuvattu päihdekasvatus-aiheisia elokuvia. Näiden nuorten omien tuotosten pohjalta on jatkokehitetty SELVIS-aineistoja, joiden avulla voidaan jakaa havaintoja ja opittua muille vertaisryhmissä. Ryhmissä on ollut tärkeää oppia itse toimimalla. Kirjoitetun materiaalin rinnalle nuoret haluavat kuvia tukemaan luetun ymmärtämistä. Kuvat voivat helpottaa vaikeiden käsitteiden ymmärtämistä.

Ammattilaisille vertaisryhmä toimii samalla organisaatiotasolla ja työyhteisöissä keinona ottaa päihde- ja pelikysymykset puheeksi nuoria osallistavalla tavalla. Ammattilaiset voivat saada tukea myös aluieden ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta.

SELVIS- vertaisryhmien juurtumista tukee se, että organisaatioihin koulutetaan työntekijöistä omia EPT-osaajia, jotka omana perustyönään voivat järjestää SELVIS-vertaisryhmiä tai muuten edistää päihdekysymysten puheeksiottoa. Ehkäisevä päihdetyö siirtyy osaksi perus- ja asiakastyötä myös vammaispalveluissa luontevana osana omaa työnkuvaa.

Idean testaus asiakkaalla

SELVIS-vertaisryhmiä on testattu kehitysvammaisten nuorten kanssa TELMA-ryhmissä ja vapaa-ajan toiminnoissa yhteensa neljässä eri kehittämsiryhmässä. Ryhmät kokoontuivat keskimäärin  4-5 kertaa Palautteen ja nuorten omien ideoiden  pohjalta on luotu SELVIS-päihde-ja peliaineistoja ryhmien käyttöön. Lisäksi  selkokielisyyttä on hiottu. Uusia kuvia aihhesta on tilattu Papunet  kuvapankkiin.

Kokeilun tavoitteet

Kehittämsiryhmien ja vertaisryhmien tavoite on saada kehitysvammaislle nuorille tietoa päihteistä ja pelaamsiesta heitä itseään kinnostavalla tavalla ja helpolla kielellä hyödyntäen selkoilmaisun eri muotoja.

Ratkaisun perusidea

Kehitysvammaiset nuoret jäävät päihdekasvatuksen ulkopuolelle, ellei käytettävissä ole selkokielistä aineistoa. SELVIS-vertaisryhmässä päihdekasvatus perustuu ajatukseen, että ihmisillä on oikeus tietää päihteiden riskeistä ja seurauksista, jotta he pystyvät tekemään niistä harkittuja valintoja ja edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttä. Peruidea on, että kaikkien kanssa puhutaan myös päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta.

Ryhmissä päihdetietouden lisäksi vahvistetaan sosiaalisia taitojaan kuten kieltäytymistä ja ryhmäpaineen sietoa. Ryhmissä nuoret voivat myös itse toimia aktiivisessa roolissa tuottajina ja ideoida aineistoja omasta kokemusmaailmastaan.

SELVIS- vertaisryhmän laajuus 5 -6 kokontumiskertaa, jonka jälkeen on yksi seuranta/kertaustapaaminen. Vertaisryhmät  sopivat sekä tuetun asumisen ja työllistymisen erilaisiin yhteisiin tapaamisiin sekä TELMA-ryhmissä opiskelieville nuorille oppilaitoksissa.  Osa SELVIS-ainesitot ovat saatavissa myös ruotsinkielisinä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

SELVIS-vertaisryhmänvetäjän on suositeltavaa käydä Ehyt ry:n Selvis-verkkokurssi tai hankkia muuten tarvittava ehkäisevän päihdetyön osaaminen.

Organisaatiossa on hyvä tehdä päätös, että ehkäisevä päihdetyö on osa nuorten kanssa toimimista. Voidaan nimetä tiimi tai EPT vastaava, joka koordinoi päihdekasvatuksen toteuttamista osana perustyötä.

Ryhmäperusteisessa päihdekasvatuksessa on  seuraavia tavoitteita:

  1. Tiedon tarjoaminen päihteistä/pelaamisesta ja niiden vaikutuksista.
  2. Elämäntaitoja ja arvoja käsittelelvä keskustelu.
  3. Kieltäyytmisen ja sosiaalisen paineensietokyvyn opettelu.
  4. Päihteettömien toimintatapojen esille nostaminen.
  5. Vertaiskasvatuksen ja vertaistuen hyödyntämien.

Sovitaan kuka vastaa  ryhmien kokoamisesta, osallistujien motivoinnista mukaan.  Sovitaan keksitytäänkö sosiaaliseen vahvistamiseen, yleiseen ehkäisyyn vai riskien ehkäisyyn.  Suunnitellaan ryhmien sisältöihin runko ja ohjelma yhdessä nuorten kanssa. Toimintaan resurssoidaan aikaa esimerkiksi vapaa-ajan toimintana tai opintopiirinä työtoiminnoissa tai muussa sopivassa yhteydessä,

 

 

 

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisessa olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Päihdekasvatukseen ei voi pakottaa. Osallistumsesta voi kuitenkin tehdä nuorelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä, että hän haluaa olla mukana. Etukäteen on hyvä selvittää, millaisia odotuksia ja toiveita osallitujilla on ja miten heidät saa erilaisilla toiminnallisilla tavoilla osallistumaan aiheiden käsittelyyn. Nuorten omat vahvuudet kannattaa selvittää ja ottaa käyttöön. Esimerkiksi piirtäminen, valokuvaaminen tm. osaaminen voi olla käyttövoima aiheiden käsittelyssä. Ryhmäläinen on aktiivinen toimija ja voi tuottaa tietoa päihde- ja pelikysymyksisitä omasta kokemusmaailmastaan käsin.

Vertaisryhmätoiminta on perineteinen toimintamuoto monissa kolmannen sektorin järjestöissä ja päihdetyössä. Vertaisryhmätoiminta sopii hyvin, kun kohteena on nuorten/aikuisten ryhmä. Ryhmämuotoisessa toiminnassa voi vahvistaa erilaisia sosiaalisia taitoja kuten ryhmäpaineen sietoa ja kieltäytymsitaitoja. Ryhmässä voi hyödyntää vertaistukea ja -kasvatusta. Viesti menee paremmin perille, kun sen kertoo toinen nuori.

Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten omat havainnot, näkemykset ja pelot aiheesta on hyvä kuulla. Vertaisryhmä voi myös itsessään toimia päihdekasvatuksen kehittämistyöpajana, jolloin nuorille on itsellään toimijan ja vaikuttajan rooli. SELVIS-vertaisryhmän rinnalla/lisäksi voi osallistua Hyvinvointikaveri-verkkokursille, jolloin osa nuorista voi toimia tuetusti vertaisryhmän ohjaajana jatkossa.

Ammattilaisten puolestaan kannattaa täydentää etukäteen omaa ehkäisevän päihdetyön osaamistaan ja alkoholi- sekä pelitietoutta ennen vertaisryhmän käynnistämistä. Näin hän voi tarvittaessa jakaa tietoa tai korjata esimerkikisi vääristyneitä käsityksiä ja pelkoja päihteistä ja pelamaisesta. Kun perustaa vertaisryhmän, kannattaa miettiä jokin yleisrunko ja aikataulutus kullekin kerralle sekä kerätä ryhmän tueksi selkokielistä aineistoa esim. kuvia ja animaatioita. Kannatataa myös  varautua vaihtoehtoisiin teemoihin /menetelmiin, jos  vaikuttaa, ettei ensin valittu tapa toimi tai aihe onkin arvioitua vaikeampi ymmärtää.

Vertaisryhmiä voisi jatkossa kehittää erilaisilla  digitaalisilla ratkaisuilla. Tällöin erilaiset kulkemista tai liikkumista haittaavat eseikat eivät estäisi osallistumista ja ryhmä voisi toimia myös erilaisissa poikkeusoloissa etäryhminä.