SELVIS -vertaisryhmä
SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.
Toimintamalli lyhyesti
Kehitysvammaiset nuoret jäävät päihdekasvatuksen ulkopuolelle, ellei käytettävissä ole selkokielistä aineistoa. SELVIS-vertaisryhmässä päihdekasvatus perustuu ajatukseen, että ihmisillä on oikeus tietää päihteiden riskeistä ja seurauksista, jotta he pystyvät tekemään niistä harkittuja valintoja ja edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttä. Peruidea on, että kaikkien kanssa puhutaan myös päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta.
Ryhmissä päihdetietouden lisäksi vahvistetaan sosiaalisia taitojaan kuten kieltäytymistä ja ryhmäpaineen sietoa. Ryhmissä nuoret voivat myös itse toimia aktiivisessa roolissa tuottajina ja ideoida aineistoja omasta kokemusmaailmastaan.
SELVIS- vertaisryhmän laajuus 5 -6 kokontumiskertaa, jonka jälkeen on yksi seuranta/kertaustapaaminen. Vertaisryhmät sopivat sekä tuetun asumisen ja työllistymisen erilaisiin yhteisiin tapaamisiin sekä TELMA-ryhmissä opiskelieville nuorille oppilaitoksissa. Osa SELVIS-ainesitot ovat saatavissa myös ruotsinkielisinä.
Kehitysvammaisten nuorten integroituminen yhteiskuntaan integroi heidät myös vallitsevaan päihde- ja pelikulttuuriin. Mitä itsenäisemmin kehitysvammainen nuori asuu ja elää, sitä suurempi riski hanellä on saada peli-tai päihdehaittoja. Itsenäistyvä nuori tutustuu ensimmäistä kertaa päihdekulttuuriin ja testaa omia juomatapojaan. Juuri nuorille markkinoidaan entistä tehokkaammin myös some-kanavilla erilaisa pelejä, alkoholijuomia ja nikotiinituotteita kuten ns. limuviinoja ja nuuskaa. Mainoksissa päihteet ovat osa trendikästä elämäntapaa ja pelaamalla voittaa.
Kehitysvammaisilla nuorilla on on taustalla usein kiusatuksi tulemisen ja ulkossulkemisen kokemuksia. Monilla on huono itsetunto ja vaikeuksia päästä tekemisiin muiden samanikäisten nuorten kanssa. Kehitysvammaisilla nuorilla on isoja haasteita työllistyä ja suuri osa heistä elää koko aikuiselämänsä työkyvyttömyyseläkkeellä köyhyysloukussa. Nämä ovat altistavia tekijöitä peli-ja päihdehaitoille.
SELVIS-vertaisryhmien kohderyhmänä ovat itsenäistymisvaiheessa olevat kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset. Heidän kanssaan on hankkeen kehittämisryhmissä tehty omista kokemuksista tarinoita, joista on työstetty käsikirjoituksia ja kuvattu päihdekasvatus-aiheisia elokuvia. Näiden nuorten omien tuotosten pohjalta on jatkokehitetty SELVIS-aineistoja, joiden avulla voidaan jakaa havaintoja ja opittua muille vertaisryhmissä. Ryhmissä on ollut tärkeää oppia itse toimimalla. Kirjoitetun materiaalin rinnalle nuoret haluavat kuvia tukemaan luetun ymmärtämistä. Kuvat voivat helpottaa vaikeiden käsitteiden ymmärtämistä.
Ammattilaisille vertaisryhmä toimii samalla organisaatiotasolla ja työyhteisöissä keinona ottaa päihde- ja pelikysymykset puheeksi nuoria osallistavalla tavalla. Ammattilaiset voivat saada tukea myös aluieden ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta.
SELVIS- vertaisryhmien juurtumista tukee se, että organisaatioihin koulutetaan työntekijöistä omia EPT-osaajia, jotka omana perustyönään voivat järjestää SELVIS-vertaisryhmiä tai muuten edistää päihdekysymysten puheeksiottoa. Ehkäisevä päihdetyö siirtyy osaksi perus- ja asiakastyötä myös vammaispalveluissa luontevana osana omaa työnkuvaa.
SELVIS-vertaisryhmänvetäjän on suositeltavaa käydä Ehyt ry:n Selvis-verkkokurssi tai hankkia muuten tarvittava ehkäisevän päihdetyön osaaminen.
Organisaatiossa on hyvä tehdä päätös, että ehkäisevä päihdetyö on osa nuorten kanssa toimimista. Voidaan nimetä tiimi tai EPT vastaava, joka koordinoi päihdekasvatuksen toteuttamista osana perustyötä.
Ryhmäperusteisessa päihdekasvatuksessa on seuraavia tavoitteita:
- Tiedon tarjoaminen päihteistä/pelaamisesta ja niiden vaikutuksista.
- Elämäntaitoja ja arvoja käsittelelvä keskustelu.
- Kieltäyytmisen ja sosiaalisen paineensietokyvyn opettelu.
- Päihteettömien toimintatapojen esille nostaminen.
- Vertaiskasvatuksen ja vertaistuen hyödyntämien.
Sovitaan kuka vastaa ryhmien kokoamisesta, osallistujien motivoinnista mukaan. Sovitaan keksitytäänkö sosiaaliseen vahvistamiseen, yleiseen ehkäisyyn vai riskien ehkäisyyn. Suunnitellaan ryhmien sisältöihin runko ja ohjelma yhdessä nuorten kanssa. Toimintaan resurssoidaan aikaa esimerkiksi vapaa-ajan toimintana tai opintopiirinä työtoiminnoissa tai muussa sopivassa yhteydessä,
Kansikuva
