SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
SELVIS -vertaisryhmä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

SELVIS-vertaisryhmä tarjoaa kehitysvammaisille nuorille paikan oppia päihdekysymyksistä helpolla kielellä. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoja päihteistä ja niiden vaikutuksista. Nuoria ohjataan ja rohkaistaan havaitsemaan sekä jakamaan päihdekasvatuksen teemoja.

Toteutuspaikka
Toimintamallin kehittäminen EHYT ry:n ja Kehitysvammaliitto ry:n yhteishanke, joka toimii valtakunnallisesti.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Liisa Jokela

Luotu

02.03.2021

Viimeksi muokattu

20.04.2021
Ratkaisun perusidea **

Kehitysvammaiset nuoret jäävät päihdekasvatuksen ulkopuolelle, ellei käytettävissä ole selkokielistä aineistoa. SELVIS-vertaisryhmässä päihdekasvatus perustuu ajatukseen, että ihmisillä on oikeus tietää päihteiden riskeistä ja seurauksista, jotta he pystyvät tekemään niistä harkittuja valintoja ja edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttä. Peruidea on, että kaikkien kanssa puhutaan myös päihteidenkäytöstä.

Ryhmissä päihdetietouden lisäksi vahvistetaan  sosiaalisia taitojaan kuten kieltäytymistä ja ryhmäpaineen sietoa. Ryhmissä nuoret voivat myös itse toimia aktiivisessa roolissa tuottajina ja ideoida aineistoja omasta kokemusmaailmastaan.

SELVIS- vertaisryhmän laajuus 5 -6 kokontumiskertaa, jonka jälkeen on yksi seuranta/kertaustapaaminen. Vertaisryhmät  sopivat sekä tuetun asumisen ja työllistymisen erilaisiin yhteisiin tapaamisiin sekä TELMA-ryhmissä opiskelieville nuorille oppilaitoksissa.  Osa SELVIS-ainesitot ovat saatavissa myös ruotsinkielisinä. 

 

Toimintaympäristö **

Kehitysvammaisten nuorten integroituminen yhteiskuntaan integroi heidät myös vallitsevaan päihde- ja pelikulttuuriin. Mitä itsenäisemmin kehitysvammainen nuori asuu ja elää, sitä suurempi riski hanellä on saada peli-tai päihdehaittoja. Itsenäistyvä nuori tutustuu ensimmäistä kertaa päihdekulttuuriin ja testaa omia juomatapojaan. Juuri nuorille markkinoidaan entistä tehokkaammin myös some-kanavilla erilaisa pelejä, alkoholijuomia ja nikotiinituotteita kuten ns. limuviinoja ja nuuskaa.  Mainoksissa päihteet ovat osa trendikästä elämäntapaa ja pelaamalla voittaa.

Kehitysvammaisilla nuorilla on on taustalla usein kiusatuksi tulemisen ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Monilla on huono itsetunto ja vaikeuksia päästä tekemisiin muiden samanikäisten nuorten kanssa. Kehitysvammaisilla nuorilla on isoja haasteita työllistyä ja suuri osa heistä elää koko aikuiselämänsä työkyvyttömyyseläkkeellä köyhyysloukussa. Nämä ovat altistavia tekijöitä peli-ja päihdehaitoille.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

SELVIS-vertaisryhmien  kohderyhmänä ovat itsenäistymisvaiheessa olevat kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset. Heidän kanssaan on hankkeen kehittämisryhmissä tehty nuorten kokemuksista tarinoita, joista on työstetty käsikirjoituksia ja kuvattu päihdekasvatus-aiheisia elokuvia. Näiden nuorten omien tuotosten pohjalta on jatkokehitetty SELVIS-aineistoja, joiden avulla voidaan jakaa havaintoja ja opittua muille vertaisryhmissä. Ryhmissä on ollut tärkeää oppia itse toimimalla.

Ammattilaisille vertaisryhmä toimii samalla organisaatiotasolla ja työyhteisöissä keinona ottaa päihde- ja pelikysymysket puheeksi nuoria osallistavalla tavalla. Ammattilaiset voivat saada tukea myös aluieden ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta.

SELVIS- vertaisryhmien juurtumista tukee se, että organisaatioihin koulutetaan omia EPT-osaajia, jotka omana perustyönään voivat järjestää SELVIS-vertaisryhmiä tai muuten edistää päihdekysymysten puheeksiottoa. Ehkäisevä päihdetyö siirtyy osaksi perus- ja asiakastyötä myös vammaispalveluissa luontevana osana omaa työnkuvaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

SELVIS-vertaisryhmänvetäjän on suositeltavaa käydä Ehyt ry:n Selvis-verkkokurssi tai hankkia muuten tarvittava ehkäisevän päihdetyön osaaminen. SELVIS-vertaisryhmän toiminan voi jäsentää kolmeen osaan:

1.RYHMÄN RAKENTAMINEN:  kokoa n. 6-10 hengen ryhmä.

  • Kartoita, mikä on paras ajankohta ja tila ryhmän kokoontumiselle.
  • Ryhmän tarpeet, ikärakenne ja elämäntilanteet vaihtelevat ja sen vuoksi myös aiheet ja toiminta vaihtelee ryhmäkohtiasesti.
  • Huolehdi, että ryhmässä on sen rakentamisesta lähtien turvallinen ja luottamuksellinen henki.
  • Kun nuorille selvitetään alussa,että heille ei luennoida, vaan he pääsevät mukaan vertaisryhmään asiantuntijoina vertaisvaikuttajien rooliissa kiinnostus osallistua kasvaa.
  • Sopikaa ryhmän pelisäännöt, odotukset ja toiveet aiheista.
  • Ryhmässä on hyvä olla 2 ohjaajaa. Suunnitelkaa työaika siten, että ryhmän vetäminen onnistuu.
  • Tutustukaa käytettävään aineistoon etukäteen.
  • Laatikaa aikataulu ryhmien kokoontumiselle ja varatkaa häiriötön tila.
  • Kokoontumiskerta voi olla esim. 2 tuntia ja siihen sisältyy tauko.

2. RYHMÄN ALOITUS ja RYHMÄN KOKOONTUMISKERRAT:

SELVIS-vertaisryhmä voi toteutua  vapaa-ajan toimintana iltaisin, oppituntien aikana koulussa tai erilaisissa asumisen/työtoiminnan viikkokoukouksissa tm. tapaamisissa. Kokoontumistilat on hyvä olla esteettömien kulku-yhteyskein päässä.

Toiminta perustuu ehkäisevän päihdekasvatuksen teemoihin niin, että osallistujien ajankohtaiset kysymykset huomioidaan. On hyvä kartoittaa ensimmäisellä kerralla, mitä perustietoja ryhmäläisillä jo on. Käsiteltävät teemat voidaan sopia ryhmässä tulleiden tarpeiden ja kiinnotuksenkohteiden mukaan. Vertaisryhmissä voi koota myös nuorten omia kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Nuoret miettivät myös ratkaisuja tilanteisiin. Miten voisi toimia ensi kerralla? Mitä vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi voisi olla? Yhdessä voidaan tutkia, mitä SELVIS- aineistoja ja menetelmiä on jo olemassa. Millaisia aineistoja nuoret aikuiset tarvitsevat ehkä lisää? Vertaisryhmä voi siten tuottaa oman aineiston heille tärkeästä EPT-teemasta.

Jokaisen kokoontumiskerran alussa ja lopussa on hyvä pitää lyhyt kuulumis- ja fiiliskierros, siitä miten käsitellyt aiheet koskettivat tai miten hyvin ne jäivät mieleen. Kannattaa miettiä erilaisi keinoja, miten osallistujien puheenvuorot pidetään rajatun ajan mitoissa (esim. minitiimalasi) Myös muita osallistavia keinoja kannattaa miettiä etukäteen  ja soveltaa ryhmään sopivaksi  https://innokyla.fi/fi/tyokalut.

3. RYHMÄN LOPETUS

Vertaisryhmän voi päättää halutessaan osallistumistodistusten jakoon ja pieneen juhlaan.  Lopuksi on hyvä arvioida, miten ryhmän tavoitteet toteutuivat ja vaikuttiko ryhmä jotenkin omiin asenteisiin tai ajatuksiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin soveltamisessa olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Päihdekasvatukseen ei voi pakottaa. Osallistumsesta voi kuitenkin tehdä nuorelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä, että hän haluaa olla mukana. Etukäteen on hyvä selvittää, millaisia odotuksia ja toiveita osallitujilla on ja miten heidät saa erilaisilla toiminnallisilla tavoilla osallistumaan aiheiden käsittelyyn. Nuorten omat vahvuudet kannattaa selvittää ja ottaa käyttöön. Esimerkiksi piirtäminen, valokuvaaminen tm. osaaminen voi olla käyttövoima aiheiden käsittelyssä. Ryhmäläinen on aktiivinen toimija ja voi tuottaa tietoa päihde- ja pelikysymyksisitä omasta kokemusmaailmastaan käsin.

Vertaisryhmätoiminta on perineteinen toimintamuoto monissa kolmannen sektorin järjestöissä ja päihdetyössä. Vertaisryhmätoiminta sopii hyvin, kun kohteena on nuorten/aikuisten ryhmä. Ryhmämuotoisessa toiminnassa voi vahvistaa erilaisia sosiaalisia taitoja kuten ryhmäpaineen sietoa ja kieltäytymsitaitoja. Ryhmässä voi hyödyntää vertaistukea ja -kasvatusta. Viesti menee paremmin perille, kun sen kertoo toinen nuori.

Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten omat havainnot, näkemykset ja pelot aiheesta on hyvä kuulla. Vertaisryhmä voi myös itsessään toimia päihdekasvatuksen kehittämistyöpajana, jolloin nuorille on itsellään toimijan ja vaikuttajan rooli. SELVIS-vertaisryhmän rinnalla/lisäksi voi osallistua Hyvinvointikaveri-verkkokursille, jolloin osa nuorista voi toimia tuetusti vertaisryhmän ohjaajana jatkossa.

Ammattilaisten puolestaan kannattaa täydentää etukäteen omaa ehkäisevän päihdetyön osaamistaan ja alkoholi- sekä pelitietoutta ennen vertaisryhmän käynnistämistä. Näin hän voi tarvittaessa jakaa tietoa tai korjata esimerkikisi vääristyneitä käsityksiä ja pelkoja päihteistä ja pelamaisesta. Kun perustaa vertaisryhmän, kannattaa miettiä jokin yleisrunko ja aikataulutus kullekin kerralle sekä kerätä ryhmän tueksi selkokielistä aineistoa esim. kuvia ja animaatioita. Kannatataa myös  varautua vaihtoehtoisiin teemoihin /menetelmiin, jos  vaikuttaa, ettei ensin valittu tapa toimi tai aihe onkin arvioitua vaikeampi ymmärtää.

Vertaisryhmiä voisi jatkossa kehittää erilaisilla  digitaalisilla ratkaisuilla. Tällöin erilaiset kulkemista tai liikkumista haittaavat eseikat eivät estäisi osallistumista ja ryhmä voisi toimia myös erilaisissa poikkeusoloissa etäryhminä.

Kansikuva
Nuorilla on vahvuuksia, supervoimia.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Ehkäisevä päihdetyö Saavutettavuus Esteettömyys Kehitysvammaisuus Yhdenvertaisuus

Ilmiöt

Elinikäinen oppiminen

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset