Selvitys: Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudulla
Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudun hoitokodeissa.
Vuonna 2022 laadittu selvitys hyvästä omaisyhteistyöstä Oulun seudun ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneiden pitkäaikaishoito tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa on 2020-luvulla murroksessa. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, niin hoitohenkilökunnasta on pulaa ja hoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan. Kotona asumista halutaan tukea mahdollisimman pitkään, koska se on edullista verrattuna pitkäaikaishoitoon. Omaishoitajat ovat merkittävässä roolissa, kun he mahdollistavat hoidettavan läheisen kotona asumisen erilaisten tukipalvelujen turvin. Aina kotona asuminen ei kuitenkaan voi jatkua, vaikka hoidettava, omaishoitaja tai muu läheinen niin toivoisivatkin. Hoidettavan sairauden edetessä tai voinnin muuten heikentyessä voi omaishoitaja uupua tai yksin asuvan kohdalla kotihoidon tai kotipalvelun tuki ei ole enää riittävää. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa on edelleen haasteita. Jos näihin ei löydetä varteenotettavia ratkaisuja tai jo ideoituja ratkaisuja ei hyödynnetä, niin hoivavastuu siirtyy entistä enemmän erilaisiin asumispalveluihin. Väistämättä meillä jatkossakin tarvitaan erilaisia hoiva-asumisen muotoja. Välimuotoinen asuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito ovat vaihtoehtoja turvallisen asumisen sekä riittävän hoidon ja huolenpidon varmistamiseksi kodin ulkopuolella.
Uutisissa ja keskusteluissa nostetaan usein esille hoitokotien haasteita. Myös Tukena muutoksessa -hankkeen kohtaamisissa omaisten kanssa nousee ajoittain esille haasteet tai kehittämiskohdat. Näihin on etsitty yhdessä ratkaisuja ja kannustettu omaista kertomaan huolistaan tai mietityttävistä asioista hoitokodin työntekijöille ja johdolle. Useimmiten kyse on väärinymmärryksestä, vähäisestä tiedottamisesta ja siitä, että luottamussuhde ei ole vielä rakentunut omaisen ja henkilökunnan välille. Myös selkeitä epäkohtia on korjattu asioita esiin nostamalla. Asioista puhumalla ja yhdessä sopivia toimintatapoja muodostamalla saadaan toimivaa yhteistyötä omaisten ja henkilökunnan välille.
Omaisten kertomana kuulemme paljon myös hyviä kokemuksia omaisyhteistyöstä. Myös hankkeen aikainen yhteistyö hoitokotien kanssa osoitti sen, että monissa hoitokodeissa toiminta on monipuolista ja omaiset huomioivaa. Näitä halusimmekin nostaa esille, sillä hyvät omaisyhteistyön tavat ansaitsevat tulla näkyväksi.
Tukena muutoksessa -hanke on Oulun seudun omaishoitajat ry:n STEA -rahoitteinen kehittämishanke vuosina 2020-2023. Hankkeen tavoitteena on tukea omaishoitajia ja omaisia muutostilanteessa, kun läheinen hoidettava on siirtymässä tai juuri siirtynyt kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon. Hankkeessa on kehitetty kursseja, ryhmiä, tilaisuuksia ja yksilöllistä tukea muutostilanteen tueksi. Näiden avulla omaishoitajat ovat saaneet mm. tukea päätöksentekoon, vertaistukea sekä heidän hyvinvointi on vahvistunut. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää toimintamalli, jonka avulla hoidettavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on hallittu ja turvallinen kaikille osapuolille. Lisäksi tavoitteena on tukea omaishoitajaa, hoidettavaa ja hoitoyksiköiden henkilökuntaa muutosprosessin aikana aktivoimalla kaikkia osapuolia toimimaan yhteiseksi hyväksi.
Tavoitteiden saavuttamiseksi koottiin kehittämistyöryhmä Kehittämö, jossa oli mukana omaishoitajia, omaisia, entisiä omaisia, omaisyhteistyön asiantuntija, muita asiantuntijoita, kaupungin SAS-palveluohjaaja sekä hoitokotien työntekijöitä. Kehittämön toimintaa koordinoi hankkeen työntekijä Kaisa Hartikka työpari Teija Viitajylhän tuella. Kehittämössä oli toiminnan eri vaiheissa mukana kaikkiaan 17 henkilöä.
Alkukartoituksen jälkeen Kehittämössä päätettiin tehdä opas omaishoitajien tueksi ”Omaishoitajan polku muutostilanteessa”. Opas julkaistiin joulukuussa 2021 ja sitä voi lukea osoitteessa osol.fi/omaishoitajanpolku. Sähköinen opas päivitetään v. 2023.
Korona-aika aiheutti hoitokoteihin jatkuvaa poikkeustilassa olemista, venymistä sekä rajoituksia. Tiiviimpi yhteistyö hankkeen kanssa ei onnistunut siinä laajuudessa kuin olisi ollut tarkoitus, joten piti keksiä muita keinoja tukea muutosprosessissa. Valitsimme seuraavaksi kehittämisen kohteeksi kartoittaa kyselyn avulla, millaista on hyvä yhteistyö omaisten kanssa Oulun seudun ikääntyneideen pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.
Kehittämö oli mukana kyselyn suunnittelussa, kysymysten laatimisessa ja kyselyn muokkaamisessa. Kyselyn tulosten pohjalta hankkeessa laadittiin selvitys "Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudulla". Järjestettiin myös Omaisyhteistyön seminaari, jossa selvityksen tulokset esiteltiin. Lisäksi seminaarissa oli asiantuntijoiden ja hoitokodin työntekijöiden puheenvuoroja hyvistä käytännöistä sekä omaisten kokemuksista koostettu paneelikeskustelu. Omaisyhteistyön seminaariin oli kutsuttu Oulun seudun hoitokotien henkilökuntaa.
Kehittämön jäsenet olivat innostuneita ja sitoutuneita kehittämistyöhön, mutta onnistuakseen työskentely vaati suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteiskehittämisen johtamista.
Selvityksen kokoamisella tavoiteltiin tiedon lisääntymistä omaisyhteistyöhön liittyen. Kyselyn ja selvityksen laatimisella tavoiteltiin myös omaisten, hoitohenkilökunnan ja muiden ammattilaisten aktivoitumista toimimaan yhteisen asian hyväksi. Toiveena on, että selvityksen liitteenä olevaa kyselyrunkoa hyödynnetään ikäänkuin tarkistuslistana arvioitaessa ja kehittäessä hoitokodin omaisyhteistyötä. Selvityksen tuloksina nostetut hyvät käytännöt toimivat innostajana ja ideapohjana omaisyhteistyön vahvistamiseen.
Kehittämöön osallistuneiden määrä, kyselyyn vastanneiden määrä, selvityksen levittämisen määrä, omaisyhteistyön seminaariin osallistuneiden määrä, viivästetyn kyselyn ja seminaaripalautteiden mukaan uutta tietoa ja tukea omaisyhteistyöhön saaneiden määrä.
Kohderyhmä: Pitkäaikaishoidon työntekijät ja esimiehet hoitokodeissa, tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa. Asukkaiden omaiset.
Ikääntyneiden pitkäaikaishoidon työntekijät tekevät työtään ikääntyneiden sairastuneiden tai vammautuneiden parissa. Heidän työhönsä kuuluu asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen hoidon ja huolenpidon avulla. Asukkailla on omaisia tai läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana hoitokodin arjessa. Osa omaisista käy hoitokodissa päivittäin, mutta suurin osa muutaman kerran viikossa tai harvemmin. Myös puhelimella ollaan yhteydessä ja kysellään kuulumisia. Joillakin asukkailla ei ole omaisia tai he asuvat hyvin kaukana, eivätkä vierailut onnistu kovin tiheästi. Heihin saatetaan olla kuitenkin yhteydessä sovitulla tavalla. Hoitokodin työntekijät ovat tärkeä linkki asukkaan ja omaisen välillä. Heidän kauttaan omaiset saavat tietoa läheisensä voinnista ja hoitavat tiedonkulkua käytännön asioista. Omaiset taas puolestaan toimivat usein läheisensä puolesta puhujana ja huolehtivat siitä että läheinen saa hyvän hoidon ja hänet otetaan yksilönä huomioon. Hankkeen aikana olemme olleet mukana hoitokotien omaisten illoissa tai tapahtumissa sekä kuulleet niin omaisten kuin hoitohenkilökunnan kokemuksia omaisyhteistyön sujumisesta. Hankkeen yksilöllisen tuen asiakkaina on ollut paljon muutosvaiheessa olevia omaisia, joiden läheinen on hiljattain siirtynyt hoitokotiin. Olemme myös haastatelleet omaisia heidän kokemuksistaan. Hankkeen aikana olemme olleet pyydettynä juttelemassa hoitokodin henkilökunnan kanssa eri aiheista mm. omaisten kohtaamisesta.
Oli tärkeää, että kyselyn ja selvityksen taustalla olevassa kehittämistyöryhmässä Kehittämössä oli mukana omaisia, entisiä omaisia, hoitohenkilökuntaa sekä mm. omaisyhteistyön asiantuntija. Työryhmässä käydyt keskustelut laajensivat kaikkien osapuolten ymmärrystä kun taustoja ja kokemuksia jaettiin rakentavasti.