| Innokylä

Toimintaympäristö

Ikääntyneiden pitkäaikaishoito tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa on 2020-luvulla murroksessa. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, niin hoitohenkilökunnasta on pulaa ja hoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan. Kotona asumista halutaan tukea mahdollisimman pitkään, koska se on edullista verrattuna pitkäaikaishoitoon. Omaishoitajat ovat merkittävässä roolissa, kun he mahdollistavat hoidettavan läheisen kotona asumisen erilaisten tukipalvelujen turvin. Aina kotona asuminen ei kuitenkaan voi jatkua, vaikka hoidettava, omaishoitaja tai muu läheinen niin toivoisivatkin. Hoidettavan sairauden edetessä tai voinnin muuten heikentyessä voi omaishoitaja uupua tai yksin asuvan kohdalla kotihoidon tai kotipalvelun tuki ei ole enää riittävää. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa on edelleen haasteita. Jos näihin ei löydetä varteenotettavia ratkaisuja tai jo ideoituja ratkaisuja ei hyödynnetä, niin hoivavastuu siirtyy entistä enemmän erilaisiin asumispalveluihin. Väistämättä meillä jatkossakin tarvitaan erilaisia hoiva-asumisen muotoja. Välimuotoinen asuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito ovat vaihtoehtoja turvallisen asumisen sekä riittävän hoidon ja huolenpidon varmistamiseksi kodin ulkopuolella.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Uutisissa ja keskusteluissa nostetaan usein esille hoitokotien haasteita. Myös Tukena muutoksessa -hankkeen kohtaamisissa omaisten kanssa nousee ajoittain esille haasteet tai kehittämiskohdat. Näihin on etsitty yhdessä ratkaisuja ja kannustettu omaista kertomaan huolistaan tai mietityttävistä asioista hoitokodin työntekijöille ja johdolle. Useimmiten kyse on väärinymmärryksestä, vähäisestä tiedottamisesta ja siitä, että luottamussuhde ei ole vielä rakentunut omaisen ja henkilökunnan välille. Myös selkeitä epäkohtia on korjattu asioita esiin nostamalla. Asioista puhumalla ja yhdessä sopivia toimintatapoja muodostamalla saadaan toimivaa yhteistyötä omaisten ja henkilökunnan välille.

Omaisten kertomana kuulemme paljon myös hyviä kokemuksia omaisyhteistyöstä. Myös hankkeen aikainen yhteistyö hoitokotien kanssa osoitti sen, että monissa hoitokodeissa toiminta on monipuolista ja omaiset huomioivaa. Näitä halusimmekin nostaa esille, sillä hyvät omaisyhteistyön tavat ansaitsevat tulla näkyväksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omaiset kaipaavat tietoa siitä, että millaista omaisyhteistyö hoitokodeissa voisi parhaimmillaan olla ja mitä he voisivat odottaa toimivalta yhteistyöltä. Hoitokotien henkilökunta puolestaan näkee työssään omaisyhteistyöhön liittyviä kehittämiskohtia, mutta myös paljon onnistumisia ja hyviä käytäntöjä. Laadukkaan omaisyhteistyön toteutumisen esteinä voivat olla asenteisiin, ajan puutteeseen, mutta myös tiedon puutteeseen ja johtamiseen liittyvät ongelmat. Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa niin hoitajien työn tekemiseen ja ajatukseen työn arvostuksesta. Sillä on vaikutusta myös omaisten ja hoidettavien ennakkoajatuksiin ja pelkoihin, kun pohditaan siirtymistä kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon. Myös aiemmat kokemukset esimerkiksi tilapäisestä hoidosta voivat vaikuttaa omaisen suhtautumiseen pitkäaikaishoitoon siirtymiseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön.

Hyvien omaisyhteistyön tapojen näkyväksi tekemisellä tuodaan vaihtoehtoja ja tietoa hoitohenkilökunnan työn tueksi. Palautteiden mukaan jo itsessään kysely hoitokodeille hyvästä omaisyhteistyöstä aiheutti hoitoyksiköissä keskustelua ja hyvien käytäntöjen lisäksi pohdittiin myös kehittämistarpeita. Useampi hoitopaikka oli täyttänyt kyselyn yhdessä tiimin kanssa ja osa suunnittelikin yhteistä kehittämistä aiheeseen liittyen.

Hyvästä omaisyhteistyöstä hyötyvät niin hoitokodin henkilökunta, omaiset ja myös asukkaat. Monipuolinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku ja arvostava kohtaaminen ovat luottamuksen ja hyvän omaisyhteistyön perusta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tukena muutoksessa -hanke on Oulun seudun omaishoitajat ry:n STEA -rahoitteinen kehittämishanke vuosina 2020-2023. Hankkeen tavoitteena on tukea omaishoitajia ja omaisia muutostilanteessa, kun läheinen hoidettava on siirtymässä tai juuri siirtynyt kodin ulkopuoliseen pitkäaikaishoitoon. Hankkeessa on kehitetty kursseja, ryhmiä, tilaisuuksia ja yksilöllistä tukea muutostilanteen tueksi. Näiden avulla omaishoitajat ovat saaneet mm. tukea päätöksentekoon, vertaistukea sekä heidän hyvinvointi on vahvistunut. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää toimintamalli, jonka avulla hoidettavan siirtyminen pitkäaikaishoitoon on hallittu ja turvallinen kaikille osapuolille. Lisäksi tavoitteena on tukea omaishoitajaa, hoidettavaa ja hoitoyksiköiden henkilökuntaa muutosprosessin aikana aktivoimalla kaikkia osapuolia toimimaan yhteiseksi hyväksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi koottiin kehittämistyöryhmä Kehittämö, jossa oli mukana omaishoitajia, omaisia, entisiä omaisia, omaisyhteistyön asiantuntija, muita asiantuntijoita, kaupungin SAS-palveluohjaaja sekä hoitokotien työntekijöitä. Kehittämön toimintaa koordinoi hankkeen työntekijä Kaisa Hartikka työpari Teija Viitajylhän tuella. Kehittämössä oli toiminnan eri vaiheissa mukana kaikkiaan 17 henkilöä.

Alkukartoituksen jälkeen Kehittämössä päätettiin tehdä opas omaishoitajien tueksi ”Omaishoitajan polku muutostilanteessa”. Opas julkaistiin joulukuussa 2021 ja sitä voi lukea osoitteessa osol.fi/omaishoitajanpolku. Sähköinen opas päivitetään v. 2023.

Korona-aika aiheutti hoitokoteihin jatkuvaa poikkeustilassa olemista, venymistä sekä rajoituksia. Tiiviimpi yhteistyö hankkeen kanssa ei onnistunut siinä laajuudessa kuin olisi ollut tarkoitus, joten piti keksiä muita keinoja tukea muutosprosessissa. Valitsimme seuraavaksi kehittämisen kohteeksi kartoittaa kyselyn avulla, millaista on hyvä yhteistyö omaisten kanssa Oulun seudun ikääntyneideen pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.

Kehittämö oli mukana kyselyn suunnittelussa, kysymysten laatimisessa ja kyselyn muokkaamisessa. Kyselyn tulosten pohjalta hankkeessa laadittiin selvitys "Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudulla". Järjestettiin myös Omaisyhteistyön seminaari, jossa selvityksen tulokset esiteltiin. Lisäksi seminaarissa oli asiantuntijoiden ja hoitokodin työntekijöiden puheenvuoroja hyvistä käytännöistä sekä omaisten kokemuksista koostettu paneelikeskustelu. Omaisyhteistyön seminaariin oli kutsuttu Oulun seudun hoitokotien henkilökuntaa.

Kehittämön jäsenet olivat innostuneita ja sitoutuneita kehittämistyöhön, mutta onnistuakseen työskentely vaati suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteiskehittämisen johtamista.

Tavoiteltu muutos

Selvityksen kokoamisella tavoiteltiin tiedon lisääntymistä omaisyhteistyöhön liittyen. Kyselyn ja selvityksen laatimisella tavoiteltiin myös omaisten, hoitohenkilökunnan ja muiden ammattilaisten aktivoitumista toimimaan yhteisen asian hyväksi. Toiveena on, että selvityksen liitteenä olevaa kyselyrunkoa hyödynnetään ikäänkuin tarkistuslistana arvioitaessa ja kehittäessä hoitokodin omaisyhteistyötä. Selvityksen tuloksina nostetut hyvät käytännöt toimivat innostajana ja ideapohjana omaisyhteistyön vahvistamiseen.

Muutoksen mittaaminen

Kehittämöön osallistuneiden määrä, kyselyyn vastanneiden määrä, selvityksen levittämisen määrä, omaisyhteistyön seminaariin osallistuneiden määrä, viivästetyn kyselyn ja seminaaripalautteiden mukaan uutta tietoa ja tukea omaisyhteistyöhön saaneiden määrä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä: Pitkäaikaishoidon työntekijät ja esimiehet hoitokodeissa, tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa. Asukkaiden omaiset.

Ikääntyneiden pitkäaikaishoidon työntekijät tekevät työtään ikääntyneiden sairastuneiden tai vammautuneiden parissa. Heidän työhönsä kuuluu asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen hoidon ja huolenpidon avulla. Asukkailla on omaisia tai läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana hoitokodin arjessa. Osa omaisista käy hoitokodissa päivittäin, mutta suurin osa muutaman kerran viikossa tai harvemmin. Myös puhelimella ollaan yhteydessä ja kysellään kuulumisia. Joillakin asukkailla ei ole omaisia tai he asuvat hyvin kaukana, eivätkä vierailut onnistu kovin tiheästi. Heihin saatetaan olla kuitenkin yhteydessä sovitulla tavalla. Hoitokodin työntekijät ovat tärkeä linkki asukkaan ja omaisen välillä. Heidän kauttaan omaiset saavat tietoa läheisensä voinnista ja hoitavat tiedonkulkua käytännön asioista. Omaiset taas puolestaan toimivat usein läheisensä puolesta puhujana ja huolehtivat siitä että läheinen saa hyvän hoidon ja hänet otetaan yksilönä huomioon. Hankkeen aikana olemme olleet mukana hoitokotien omaisten illoissa tai tapahtumissa sekä kuulleet niin omaisten kuin hoitohenkilökunnan kokemuksia omaisyhteistyön sujumisesta. Hankkeen yksilöllisen tuen asiakkaina on ollut paljon muutosvaiheessa olevia omaisia, joiden läheinen on hiljattain siirtynyt hoitokotiin. Olemme myös haastatelleet omaisia heidän kokemuksistaan. Hankkeen aikana olemme olleet pyydettynä juttelemassa hoitokodin henkilökunnan kanssa eri aiheista mm. omaisten kohtaamisesta.

Oli tärkeää, että kyselyn ja selvityksen taustalla olevassa kehittämistyöryhmässä Kehittämössä oli mukana omaisia, entisiä omaisia, hoitohenkilökuntaa sekä mm. omaisyhteistyön asiantuntija. Työryhmässä käydyt keskustelut laajensivat kaikkien osapuolten ymmärrystä kun taustoja ja kokemuksia jaettiin rakentavasti.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteiskehittämisen tuloksena laaditussa selvityksessä kuvataan millaista on hyvä omaisyhteistyö Oulun seudun ikääntyneiden hoitokodeissa. Selvityksen taustalla on omaisten, hoitohenkilökunnan ja eri asiantuntijoiden aktivointi toimimaan yhteiseksi hyväksi.

Selvityksen tulosten myötä toivotaan, että tieto hyvistä omaisyhteistyön tavoista leviää ja hoitohenkilökunta innostuu käyttämään hyväksi havaittuja käytäntöjä oman työn kehittämisessä. Selvityksen liitteenä olevaa kyselyrunkoa voi hyödyntää kehitystyön pohjana ikäänkuin tarkistuslistana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Selvityksen tuloksia voi hyödyntää kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Yksittäinenkin hoitokodin työntekijä voi ottaa malleja käyttöönsä. Paras tulos saadaan, jos saadaan koko työyhteisö aktivoitua toimimaan yhdessä omaisyhteistyön kehittämiseksi. Selvityksestä voi ottaa vaikka yhden idean kerrallaan kokeiltavaksi. Se ei vaadi sen erikoisemmin aikaa ja rahaa, vaan kyseessä on useimmiten toimintatapojen muutoksesta. Jos koko henkilökunnan kanssa järjestetään kehittämistuokioita niin siihen on hyvä varata aikaa. On hyvä myös nimetä vastuut, että kuka vastaa omaisyhteistyön kehittämisestä ja toimintamallien käyttöönotosta. Aina se ei ole yksikön johtaja, vaan voidaan erikseen nimetä omaisyhteistyöstä vastaava henkilö tai omaisyhdyshenkilö.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Selvitystä ja kyselyn tuloksia voi soveltaa hyvin esimerkiksi vammaisten, päihde- tai mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä. Osa selvityksessä nostetuista hyvistä käytännöistä voi soveltua myös tilapäisen hoidon ja pitkäaikaisen perhehoidon omaisyhteistyön kehittämiseen.

Uusia kokeiluja kannattaa aina tehdä ja vaihtaa suuntaa jos huomaa että jokin ei toimi.

Esimerkiksi uutena toimintana hoitokodin omaisten vertaisryhmän perustaminen ja toiminnan jatkuminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Voi vaatia aikaa, että se tulee säännöllisenä toimintana tutuksi. Tähän teimme hankkeessa pienen oppaan vertaisohjaajan tueksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Selvityksen tulokset esiteltiin Omaisyhteistyön seminaarissa Oulussa. Palautteeseen vastanneista 26/28 sai uutta tietoa omaisyhteistyöstä ja 27/28 sai uusia ideoita omaisyhteistyön kehittämiseksi. 26/28 aikoi ottaa uusia malleja käyttöönsä.

Viivästetyn kyselyn sekä meille tulleiden palautteiden perusteella on innostuttu järjestämään omaisten iltoja sekä tapahtumia omaisten kanssa. Omaisten kokemuksia otetaan enemmän huomioon ja heitä toivotaan mukaan hoitokodin toimintaan. Yksi hoitokoti teki työkalun omaisten kanssa toteutetun yhteydenpidon suunnitelmallisuuden toteuttamiseksi ja seurantaan. Kokeilu meni hyvin ja heillä tuli samalla kartoitettua omaisilta, että millaisia toiveita heillä on yhteydenpidolle ja kuinka tiheää yhteydenpitoa kukin toivoo. Hoitokoti kehitti myös nuorien hoitajien ja harjoittelijoiden tueksi keskustelurunkoa ja toimintaohjeita yhteydenpitoon. On otettu käyttöön omaiskirjeet, perustettu omaisten vertaistukiryhmä tai niitä ollaan perustamassa, jaettu Omaishoitajan polku muutostilanteessa -opppaita sekä tehostettu omaisten mukaan ottamista hoitopalavereihin. Hanketyöntekijät ovat saaneet myös pyyntöjä tulla mukaan ideoimaan omaisyhteistyön toteuttamista.

Yllättävä palaute oli se, että jotkut hoitokodit ovat aktiivisesti tarjonneet erilaisia omaisyhteistyön muotoja kuten ryhmiä, tapahtumia tms. mutta omaiset eivät ole niihin osallistuneet viestinnästä huolimatta. Eli on syytä muistaa, että omaisyhteistyö on kaksisuuntaista. Ei pelkästään niin, että hoitokoti toteuttaa ja mahdollistaa vaan onnistuessaan siinä ovat myös omaiset aktiivisia toimijoita.

Selvitys: Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudulla