Selvitys: Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudulla
Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudun hoitokodeissa.
Vuonna 2022 laadittu selvitys hyvästä omaisyhteistyöstä Oulun seudun ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Hyvä omaisyhteistyö Oulun seudun hoitokodeissa.
Vuonna 2022 laadittu selvitys hyvästä omaisyhteistyöstä Oulun seudun ikääntyneiden pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.
Toimintamalli lyhyesti
Yhteiskehittämisen tuloksena laaditussa selvityksessä kuvataan millaista on hyvä omaisyhteistyö Oulun seudun ikääntyneiden hoitokodeissa. Selvityksen taustalla on omaisten, hoitohenkilökunnan ja eri asiantuntijoiden aktivointi toimimaan yhteiseksi hyväksi.
Selvityksen tulosten myötä toivotaan, että tieto hyvistä omaisyhteistyön tavoista leviää ja hoitohenkilökunta innostuu käyttämään hyväksi havaittuja käytäntöjä oman työn kehittämisessä. Selvityksen liitteenä olevaa kyselyrunkoa voi hyödyntää kehitystyön pohjana ikäänkuin tarkistuslistana.
Ikääntyneiden pitkäaikaishoito tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa on 2020-luvulla murroksessa. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, niin hoitohenkilökunnasta on pulaa ja hoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan. Kotona asumista halutaan tukea mahdollisimman pitkään, koska se on edullista verrattuna pitkäaikaishoitoon. Omaishoitajat ovat merkittävässä roolissa, kun he mahdollistavat hoidettavan läheisen kotona asumisen erilaisten tukipalvelujen turvin. Aina kotona asuminen ei kuitenkaan voi jatkua, vaikka hoidettava, omaishoitaja tai muu läheinen niin toivoisivatkin. Hoidettavan sairauden edetessä tai voinnin muuten heikentyessä voi omaishoitaja uupua tai yksin asuvan kohdalla kotihoidon tai kotipalvelun tuki ei ole enää riittävää. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa on edelleen haasteita. Jos näihin ei löydetä varteenotettavia ratkaisuja tai jo ideoituja ratkaisuja ei hyödynnetä, niin hoivavastuu siirtyy entistä enemmän erilaisiin asumispalveluihin. Väistämättä meillä jatkossakin tarvitaan erilaisia hoiva-asumisen muotoja. Välimuotoinen asuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito ovat vaihtoehtoja turvallisen asumisen sekä riittävän hoidon ja huolenpidon varmistamiseksi kodin ulkopuolella.
Kohderyhmä: Pitkäaikaishoidon työntekijät ja esimiehet hoitokodeissa, tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa. Asukkaiden omaiset.
Ikääntyneiden pitkäaikaishoidon työntekijät tekevät työtään ikääntyneiden sairastuneiden tai vammautuneiden parissa. Heidän työhönsä kuuluu asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen hoidon ja huolenpidon avulla. Asukkailla on omaisia tai läheisiä ihmisiä, jotka ovat mukana hoitokodin arjessa. Osa omaisista käy hoitokodissa päivittäin, mutta suurin osa muutaman kerran viikossa tai harvemmin. Myös puhelimella ollaan yhteydessä ja kysellään kuulumisia. Joillakin asukkailla ei ole omaisia tai he asuvat hyvin kaukana, eivätkä vierailut onnistu kovin tiheästi. Heihin saatetaan olla kuitenkin yhteydessä sovitulla tavalla. Hoitokodin työntekijät ovat tärkeä linkki asukkaan ja omaisen välillä. Heidän kauttaan omaiset saavat tietoa läheisensä voinnista ja hoitavat tiedonkulkua käytännön asioista. Omaiset taas puolestaan toimivat usein läheisensä puolesta puhujana ja huolehtivat siitä että läheinen saa hyvän hoidon ja hänet otetaan yksilönä huomioon. Hankkeen aikana olemme olleet mukana hoitokotien omaisten illoissa tai tapahtumissa sekä kuulleet niin omaisten kuin hoitohenkilökunnan kokemuksia omaisyhteistyön sujumisesta. Hankkeen yksilöllisen tuen asiakkaina on ollut paljon muutosvaiheessa olevia omaisia, joiden läheinen on hiljattain siirtynyt hoitokotiin. Olemme myös haastatelleet omaisia heidän kokemuksistaan. Hankkeen aikana olemme olleet pyydettynä juttelemassa hoitokodin henkilökunnan kanssa eri aiheista mm. omaisten kohtaamisesta.
Oli tärkeää, että kyselyn ja selvityksen taustalla olevassa kehittämistyöryhmässä Kehittämössä oli mukana omaisia, entisiä omaisia, hoitohenkilökuntaa sekä mm. omaisyhteistyön asiantuntija. Työryhmässä käydyt keskustelut laajensivat kaikkien osapuolten ymmärrystä kun taustoja ja kokemuksia jaettiin rakentavasti.
Selvityksen tuloksia voi hyödyntää kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Yksittäinenkin hoitokodin työntekijä voi ottaa malleja käyttöönsä. Paras tulos saadaan, jos saadaan koko työyhteisö aktivoitua toimimaan yhdessä omaisyhteistyön kehittämiseksi. Selvityksestä voi ottaa vaikka yhden idean kerrallaan kokeiltavaksi. Se ei vaadi sen erikoisemmin aikaa ja rahaa, vaan kyseessä on useimmiten toimintatapojen muutoksesta. Jos koko henkilökunnan kanssa järjestetään kehittämistuokioita niin siihen on hyvä varata aikaa. On hyvä myös nimetä vastuut, että kuka vastaa omaisyhteistyön kehittämisestä ja toimintamallien käyttöönotosta. Aina se ei ole yksikön johtaja, vaan voidaan erikseen nimetä omaisyhteistyöstä vastaava henkilö tai omaisyhdyshenkilö.
Selvityksen tulokset esiteltiin Omaisyhteistyön seminaarissa Oulussa. Palautteeseen vastanneista 26/28 sai uutta tietoa omaisyhteistyöstä ja 27/28 sai uusia ideoita omaisyhteistyön kehittämiseksi. 26/28 aikoi ottaa uusia malleja käyttöönsä.
Viivästetyn kyselyn sekä meille tulleiden palautteiden perusteella on innostuttu järjestämään omaisten iltoja sekä tapahtumia omaisten kanssa. Omaisten kokemuksia otetaan enemmän huomioon ja heitä toivotaan mukaan hoitokodin toimintaan. Yksi hoitokoti teki työkalun omaisten kanssa toteutetun yhteydenpidon suunnitelmallisuuden toteuttamiseksi ja seurantaan. Kokeilu meni hyvin ja heillä tuli samalla kartoitettua omaisilta, että millaisia toiveita heillä on yhteydenpidolle ja kuinka tiheää yhteydenpitoa kukin toivoo. Hoitokoti kehitti myös nuorien hoitajien ja harjoittelijoiden tueksi keskustelurunkoa ja toimintaohjeita yhteydenpitoon. On otettu käyttöön omaiskirjeet, perustettu omaisten vertaistukiryhmä tai niitä ollaan perustamassa, jaettu Omaishoitajan polku muutostilanteessa -opppaita sekä tehostettu omaisten mukaan ottamista hoitopalavereihin. Hanketyöntekijät ovat saaneet myös pyyntöjä tulla mukaan ideoimaan omaisyhteistyön toteuttamista.
Yllättävä palaute oli se, että jotkut hoitokodit ovat aktiivisesti tarjonneet erilaisia omaisyhteistyön muotoja kuten ryhmiä, tapahtumia tms. mutta omaiset eivät ole niihin osallistuneet viestinnästä huolimatta. Eli on syytä muistaa, että omaisyhteistyö on kaksisuuntaista. Ei pelkästään niin, että hoitokoti toteuttaa ja mahdollistaa vaan onnistuessaan siinä ovat myös omaiset aktiivisia toimijoita.
Kansikuva
