| Innokylä

Toimintaympäristö

Kiusaamisen ehkäisyyn käytetään paljon voimavaroja mutta siinä tuskin koskaan onnistutaan täysin. Osa lapsista ja nuorista kokee kiusaamista ja ovat haavoittuvaisia. Kiusaamisen jälkihoitoon on tällä hetkellä hyvin vähän malleja sekä menetelmiä ja tähän tarpeeseen Selviydytään kiusaamisesta -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan. Kiusaamisen negatiiviset seuraukset eivät lopu siihen kun kiusaaminen loppuu. Jos tukea ei saa, on vaarana, että käsittelemätön kokemus jää vaikuttamaan koko elämään tai se aktivoituu myöhemmässä elämänvaiheessa, usein esimerkiksiryhmätilanteissa tai työpaikoilla (Parkkinen 2019). THL:n mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat elinaikanaan keskimäärin 370 000 euron lisäkustannukset (THL 2018). Kiusaamisella on siis yksilön hyvinvinnin lisäksi vakavat yhteiskunnalliset vaikutukset. Sekä kiusatut, että kiusatun lapsen vanhemmat tarvitsevat sosiaalista tukea, toimivaa verkostoa ja vertaistoimintaa (Björlund ym. 2017).

Kiusaaminen on yksi väkivallan muoto. Käsittelemättömät kokemukset voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen. Uskallatko sinä puhua väkivallasta?

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet:

Kiusaamisen ehkäisyssä ei koskaan pystytä onnistumaan täysin ja siksi on tärkeää keskittyä myös ehkäisemään ongelmia, joita kiusaaminen kiusatuille aiheuttaa. Osa lapsista ja nuorista on haavoittuvaisia ja tukemalla ja vahvistamalla heitä voidaan ennaltaehkäistä sekä kiusaamisen negatiivisia vaikutuksia, että kiusatuksi joutumista uudelleen. (Singham 2017, 1118.) Kiusaamista kokee joka ikäluokassa 10 % koululaisista. Kiusaamisen katsotaan päättyvän siihen, kun kiusaaminen loppuu. Osalle kokemus jättää pitkäaikaiset jäljet ja tiedämme, että monen nuoren elämän esteenä on heidän kokemansa pitkäaikainen vakava kiusaaminen. Nuorten pahaa oloa ei nähdä usein ulospäin ja ongelmat näkyvät poissaoloina koulusta tai opintojen viivästymisenä tai keskeyttämisenä. Kiusaaminen aiheuttaa oireilua, joka usein luokitellaan mielenterveydenhäiriöksi ja usean nuoren masennusoireiston taustalta löytyy kiusaamisen seurauksena syntynyt trauma. (Hamarus 2015 7,11-13) Lapsuudessa kiusattujen koettu pahaolo, heikompi elämänlaatu ja vähäisempi tyytyväisyys elämään on todettu aikuisuudessakin olevan muita vertaisia heikompi. (Takizawa, Maughan & Arseneault 2014, 779.)

Onneksi kiusaamisella ei ole negatiivista vaikutus kaikkiin kiusattuihin (McDougall & Vaillancourt 2015, 300). Laajan australialaisen tutkimuksen mukaan noin puolet kiusatuista kokee voivansa yhtä hyvin kuin ennen kiusaamiskokemustakin, 40% voi huonommin kuin ennen kiusaamiskokemusta ja 7% oli voi mielestään jopa paremmin kuin ennen kiusaamiskokemusta. Huonommin voivien osuus kasvaa selkeästi, jopa 50%, kun tarkkaillaan niitä nuoria, jotka olivat kertoneet kiusaamiskokemusten olevan jatkuvaa (Rigby 2002, 108). Vaskinen (2019) tutki kiusattujen elämäntarinoita, ja myös hänen aineistossaan ne kiusatut, jotka kokivat selviytyneensä, voimaantuneensa ja kasvaneensa kiusaamiskokemuksen takia korostuivat. Osa toki koki yksinäisyyden ja kelpaamattomuuden tunteita vielä aikuisuudessakin.

Kiusaamisen ehkäisyn rinnalla kiusaamisen jälkihoito on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä osa lapsista ja nuorista on haavoittuvaisia, ja kiusaamisen negatiiviset vaikutukset kiusattuun ovat selkeitä ja usein varsin pitkäaikaisia (Faith, Malcolm & Newgent 2008, 327-332). Kiusaamisen jälkihoitoon oli hankkeen alkaessa hyvin vähän malleja sekä menetelmiä, ja tähän tarpeeseen Selviydytään kiusaamisesta -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan.

Hankkeen kehittämän ryhmämallin avulla ja tukemalla lapsia ja nuoria, joita on kiusattu, voidaan ehkäistä monia pitkäaikaisia ja aikuisuuteen jatkuvia ongelmia. Jos lapsi tai nuori ei saa tukea, on vaarana, että käsittelemätön kokemus jää vaikuttamaan koko elämään tai se aktivoituu myöhemmässä elämänvaiheessa, usein esimerkiksi ryhmätilanteissa tai työpaikoilla (Parkkinen 2019). Vaarana on syrjäytyminen, yksinäisyyden kokemukset ja elämänlaadun heikentyminen. Kiusaaminen on vakava koko yhteiskunnan ongelma ja myös jälkihoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kiusaamisen lakattua tulisi keskittyä kiusatun voimavarojen tunnistamiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen (Hamarus 2015 7,11-13).

Vahvan yhteiskunnallisen tarpeen lisäksi nuorilta sekä heidän vanhemmiltaa on useissa tutkimuksissa kartoitettu sitä, millaista tukea kiusaamista kokeneet olisivat toivoneet selviytyäkseen kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Mm. Keväällä 2018 Jyväskylässä Music Against Drugsin teettämän hyvinvointikyselyn mukaan kiusaamista kokeneet nuoret toivoivat enemmän yksilöllistä keskustelua sekä vertaistukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn.

Vertaisryhmässä itsetunto ja ajatus siitä, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä, vahvistuu. Ryhmiin osallistuneet kuvaavat sitä, että vertaisryhmissä tärkeää ja vaikuttavaa on tiedon lisääntyminen kiusaamisilmiöstä ja sen vakavuudesta. Omaa kokemusta, ja sen aiheuttamia tunteita ei tarvitse vähätellä. (Juntunen 2015, 32-34 & Selviydytään kiusaamisesta -loppukysely vertaisryhmään osallistuneille nuorille.)

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että kiusaamista kokeneiden nuorten itsetunto, mieliala ja elämänhallinnantaidot
vahvistuvat ja nuoret saavat tukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn sekä siitä selviytymiseen vertaisryhmätoiminnan avulla.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan vertaisryhmään osallistuville nuorille toteuttavan alku- ja loppukyselyn avulla. Alku- ja loppukyselyissä nuori arvioi väittämien avulla oman itsetunnon, mielialan ja elämänhallintataitojen tilaa kahden viimeisen viikon aikana. Vertailemalla alku- ja loppukyselyä voidaan arvioida muutosta nuorten hyvinvoinnissa. Lisäksi loppukyselyssä kartoitetaan nuorten kokemusta saadusta vertaistuesta ja keinoista kiusaamiskokemuksen käsittelyn ja siitä selviytymisen tueksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vertaisryhmä on tarkoitettu kiusaamista kokeneille noin 12-21-vuotiaille nuorille. Kouluterveyskyselyn 2019 perusteella viikottain kiusaamista kokee yläkoululaista n. 5,5% ja 2. asteen opiskelijoista n. 2-3%. Tutkimusten mukaan noin 43% kiusatuista kokee negatiivisia seurauksia kiusaamisen takia, ja ovat täten projektin kohderyhmää. Osa kohderyhmästä tarvitsee vaativampaa tukea tai ei etäisyyksien takia pysty osallistumaan ryhmätoimintaan.

Toiminnan alueellista tarvetta on kartoitettu tutkimusten sekä ammattilaisille (n=32), MLL piireille (n=7), kiusaamista kohdanneille nuorille (n=25) ja heidän vanhemmilleen (n=12) suunnattujen kyselyiden sekä opinnäytetöiden avulla. Näiden avulla kohderyhmää on osallistettu toiminnan kehittämiseen. Kyselyt vahvistavat, että kiusaamisen jälkihuollolle on tarve. Alueella ei ole ollut tarjolla ryhmämallista tukea kiusatuille ja heidän perheilleen. Yläkouluille tehdyssä kyselyssä (n=1187) korostui kiusattujen
nuorten toivovan vertaistukea kiusaamiskokemusten käsittelyyn.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kehitetty Selviytyjät -vertaisryhmämalli koostuu 9-10 ryhmäkerrasta, joiden teemat perustuvat Kiusaamisen jälkihuollon oppaaseen (Hamarus, Holmberg-Kalenius & Salmi, 2015) ja projektissa kerättyyn tutkittuun tietoon siitä, mitkä tekijät suojaavat kiusaamisen pitkäaikaisilta vaikutuksilta ja auttavat selviytymään kokemuksista eteenpäin.

Selviytyjät-vertaisryhmän ryhmäkertojen teemat ovat:

Ryhmän aloitus
Kuka minä olen
Kiusaamiskokemukseni
Kiusaamisen herättämät tunteet ja ajatukset
Minä ja muut
Sosiaalisesti taitava minä
Minä selviytyjänä
Maailman paras minä
Katse tulevaisuuteen

Ryhmämalli sisältää 9-10 tapaamiskertaa ja ryhmä kokoontuu kerran viikossa noin 1,5 h kerrallaan. Ryhmä kokoontuu aina samassa paikassa, samaan aikaan. Ryhmäläiset ohjautuvat ammattilaisten ja vanhempien kautta. Ryhmään otetaan enintään 8-10 nuorta kerrallaan. Pienryhmän tuoma turvallisuus on kiusatulle nuorelle tärkeää, jotta kaikki voidaan huomioida tasapuolisesti ja jokaisen kokemus tulee kuulluksi. Kaikki ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmään tuloa. Haastattelussa kartoitetaan ryhmäläisen soveltuvuus ryhmään sekä vahvistetaan nuoren sitoutuminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Selviytyjät -vertaisryhmät järjestetään yhteistyössä alueella toimivien nuorten toimijoiden kanssa ja näiden tiloissa toiminnnan juurruttamisen vahvistamiseksi. Projektissa on kehitetty Selviytyjät -ryhmämalli- ja menetelmäkoulutus ammattilaisvetoisten vertaisryhmien levittämiseksi Järvi-Suomen piirin alueella. Koulutus on yhden työpäivän mittainen ja projektin aikana maksuton. Koulutuksen käyneet saavat Selviytyjät-ryhmänohjaajan oppaan ja projektin materiaalin käyttönsä sekä valmiudet Selviytyjät-ryhmänohjaajana toimimiseen. Ammattilaisvetoiset ryhmät käynnistetään projektin tuella ja ryhmille tarjotaan projektin arviointityökalu käyttöön (ryhmän alku- ja loppukyselyt).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Projektissa kehitetyn Selviytyjät -ryhmämalli- ja menetelmäkoulutuksen avulla saa tietoa toimintamallin soveltamisesta, sudenkuopista sekä vaadittavista taidoista. Koulutus on maksuton ja yhden työpäivän mittainen.

Ryhmämallin käynnistäminen vaatii paljon resursseja ryhmätoimintaa koordinoivalta henkilöltä. Ryhmän kokoaminen verkoston avulla ja alueen verkoston vakuuttaminen jälkihuollon merkityksestä vaatii aikaa. Ryhmän ohjaajilta vaaditaan osaamista ja tietoa kiusaamisesta, kiusaamisen seurauksista sekä seurauksilta suojaavista tekijöitä. Selviytyjät vertaisryhmän ohjaamisen periaatteena käytetään mentalisaatiota ja tämän lisäksi turvallisen ja toimivan kiusaamista kokeneiden ryhmän ohjaaminen vaatii hyviä ohjaustaitoja ja kykyä soveltaa toiminnallisten menetelmiä ryhmän tarpeiden mukaisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Projektin tavoitteena on kiusaamista kokeneiden nuorten itsetunnon, mielialan ja elämänhallinnan taitojen vahvistuminen kehitetyn vertaisryhmän avulla. Kohderyhmälle toteutetussa loppukyselyssä (n=51) arvioitiin suoraan mielialan ja itsetunnon kohentumista. Elämänhallinnan osa-alue on laaja ja sen kohentumista arvioitiin osatekijöiden kautta kuten mielialan tai tunteiden -, ajatusten -, sosiaalisten suhteiden hallinnan kautta. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin asteikoilla 1-5 jossa 1=ei lainkaan samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä.

Yksi tärkeä elämänhallinnan osa alue kiusatuilla liittyy ryhmäkokemuksiin, ja sillä tutkimusten mukaan kiusatut ovat menettäneet luottamuksen vertaisiin ja ryhmiin. Nuorille toteutetun alkukyselyn mukaan nuoret pitivät tärkeänä erityisesti heidän tunteiden huomioonottamista ryhmässä. Tässä onnistuttiinkin erittäin hyvin, sillä 92% nuorista koki, että heidän tunteensa otettiin tässä ryhmässä huomioon. Nuorista 96% koki olleensa tervetullut ryhmään ja 92% koki ryhmän ilmapiirin olleen turvallinen. Nuoret kuvasivat teemaa avoimissa vastauksissa mm. " tuossa ryhmässä tuli sellainen tunne että oikeasti kuuluu johonkin porukkaan ja saa olla oma itsensä, minulle ei tullut sellaista tunnetta että pelottaa tai ahdistaa olla muiden ryhmäläisten kanssa." Vanhemmat kuvasivat, että nuori "oli innostunut lähtemään ryhmään" ja "hän tuli hyväksytyksi itsenään, sai olla mukana ryhmässä, jossa ei kiusattu."

Tutkimusten mukaan kiusatun nuoren sosiaaliset taidot, sosiaalinen rohkeus ja usko omiin kykyihin on laskenut. Alkukyselyn perusteella 79,2% nuorista koki tärkeäksi, että tässä ryhmässä pystyisi esittämään omia ideoita ja mielipiteitä, 90% ettei tuntisi jäävänsä tässä ryhmässä ulkopuoliseksi ja 74% että saisi uusia tuttavia ja ystäviä. Loppukyselyn perusteella tässä onnistuttiin hyvin sillä nuorista 88% koki voivansa esittää vapaasti ajatuksiaan ja mielipiteitään, 88% koki ettei jäänyt ryhmässä ulkopuoliseksi ja 70% koki tutustuneensa ryhmän aikana uusiin ihmisiin. Avoimissa vastauksissa nuoret kuvasivat saaneensa rohkeutta ja jämäkkyystaitoja. "En kuuntele muiden mielipiteitä vaan elän täysillä" sekä oivalluksia oman käyttäytymisen vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin, "nyt voin estää suojamuurin rakentamisen ja olla avoimempi ja luottavaisempi". Vanhemmat kertoivat mm. että lapsi oli saanut uusia kavereita ja että "vieraitten ihmisten kysymyksiin vastaaminen/kohtaaminen näyttää helpottuneen"

Kiusaaminen vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja itseluottamukseen. Nuorista 74% toivoi alkukyselyssä itsetuntonsa parantuvan ja 89% toivoi voivansa olla oma itsensä Selviytyjät -ryhmässä. Tässä onnistuttiin myös hyvin, sillä nuorista 88% koki, että tässä ryhmässä pystyi olemaan oma itsensä, 86% kertoi oppineensa, että on arvokas ja hyvä, 72% koki itsetuntonsa vahvistuneen ja itsestään vahvuuksia oli löytänyt 71%. Avoimissa vastauksissa nuoret kuvasivat mm: "nyt tiedän vahvuuksiani ja osaan hyödyntää niitä". Vanhemmat kertoivat nuoren saaneen rohkaisua uusiin tilanteisiin, nuorten olevan avoimempi ja itsevarmempi ryhmän ansiosta.

Tiedetään, että kiusaaminen aiheuttaa paljon negatiivisia tunteita ja käsittelemättömät tunteet voivat aiheuttaa masennusta. Tunnetaidot ovat myös merkittävä osa elämänhallinnan taitoja. Nuorista 79% koki alkukyselyssä tärkeänä, että heidän mielialansa kohenisi ja 70%, että saisi keinoja tunteiden käsittelyyn. Myös tämän tavoitteen osalta onnistuttiin hyvin, sillä 74% koki heidän mielialansa kohentuneen ryhmän takia. Nuoret kuvasivat mm. olen... "oppinut hyviä keinoja purkaa vihaa ja huonoa fiilistä. Vanhemmat arvioivat palautteen perusteella lapsen mielialan kohentuneen ryhmän aikana "Tuntuu, että lapsen kadonnut ilo on saanut nyt ryhmän myötä pulpahdella pintaan ja aiempi, nauravainen, iloinen lapsi on tullut edes hetkeksi takaisin".

Vertaisryhmän tarkoituksena on tarjota tukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Nuorista 70% piti tärkeänä että heidän kokemuksistaan oltaisiin kiinnostuneita, 69% että saisi keinoja kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Tässä onnistuttiin erinomaisesti. sillä nuorista 96% kertoi saaneensa kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia kiusaamisesta, 80% koki että heidän omista kokemuksistaan oltiin kiinnostuneita ja 72% kertoi saaneensa keinoja kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Nuoret kuvasivat mm. "ajattelen että ajatukseni ja tunteeni omia kiusaamiskokemuksia kohtaan ovat hellempiä ja hyväksyviä kuin ennen ryhmää." Vanhemmat kuvasivat mm. että "keskustelut ryhmäläisten kanssa näytti lisäävän uskoa selviytymiseen".

Alkukyselyssä 71% nuorista toivoi ryhmätoiminnan helpottavan arjessa jaksamista ja vanhemmat kertoivat palautteissa arjen helpottaneen "kotona vaikutus päivittäiseen toimintaan eli asiat sujuu sutjakammin" ja "ryhmän myötä tuli myös vähän lisää uskallusta ja oma-aloitteellisuutta vapaa-ajalla." "Lisäksi uudet harrastukset alkoivat kiinnostamaan." Arjen sujuminen korostui pitkän aikavälin vaikutuksissa, joita kysyttiin vuosien 2017-2019 aikana ryhmiin osallistuneilta nuorilta keväällä 2020 vapaamuotoisten Teams -haastatteluiden avulla. Kahdeltatoista haastatteluun halunneelta nuorelta kysyttiin; Miten heillä on mennyt ryhmän jälkeen koulussa ja vapaa-ajalla, miten he itse kokivat, että ryhmä vaikutti ja vieläkö he kokevat tarvitsevansa tukea kiusaamiskokemustensa käsittelyyn. Kaikki haastateltavat kokivat ryhmän aiheuttaneen jotain positiivista. Seitsemän nuorta kuvasi sitä, että koulussa ja/tai kaverisuhteissa on ryhmän jälkeen mennyt paremmin. Nuoret kuvasivat helpotusta mm. ruokalaan menossa, luokan poikien kanssa toimisessa tai uusiin kavereihin tutustumisessa. Kaikki kuvasivat, että ryhmässä puhuminen ja muiden tarinoiden kuuleminen oli auttanut selviämään omien kokemusten kanssa. Kaksi kahdestatoista toivoi yksilöohjausta lisätueksi omien kokemusten käsittelyyn.

Selviytyjät -vertaisryhmämalli kiusaamisen jälkihoitoon nuorille sekä heidän vanhemmilleen