Selviytyjät -vertaisryhmämalli kiusaamisen jälkihoitoon nuorille sekä heidän vanhemmilleen

Projektin tavoitteena on kiusaamista kokeneiden nuorten itsetunnon, mielialan ja elämänhallinnan taitojen vahvistuminen kehitetyn vertaisryhmän avulla. Kohderyhmälle toteutetussa loppukyselyssä (n=51) arvioitiin suoraan mielialan ja itsetunnon kohentumista. Elämänhallinnan osa-alue on laaja ja sen kohentumista arvioitiin osatekijöiden kautta kuten mielialan tai tunteiden -, ajatusten -, sosiaalisten suhteiden hallinnan kautta. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin asteikoilla 1-5 jossa 1=ei lainkaan samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä.

Yksi tärkeä elämänhallinnan osa alue kiusatuilla liittyy ryhmäkokemuksiin, ja sillä tutkimusten mukaan kiusatut ovat menettäneet luottamuksen vertaisiin ja ryhmiin. Nuorille toteutetun alkukyselyn mukaan nuoret pitivät tärkeänä erityisesti heidän tunteiden huomioonottamista ryhmässä. Tässä onnistuttiinkin erittäin hyvin, sillä 92% nuorista koki, että heidän tunteensa otettiin tässä ryhmässä huomioon. Nuorista 96% koki olleensa tervetullut ryhmään ja 92% koki ryhmän ilmapiirin olleen turvallinen. Nuoret kuvasivat teemaa avoimissa vastauksissa mm. " tuossa ryhmässä tuli sellainen tunne että oikeasti kuuluu johonkin porukkaan ja saa olla oma itsensä, minulle ei tullut sellaista tunnetta että pelottaa tai ahdistaa olla muiden ryhmäläisten kanssa." Vanhemmat kuvasivat, että nuori "oli innostunut lähtemään ryhmään" ja "hän tuli hyväksytyksi itsenään, sai olla mukana ryhmässä, jossa ei kiusattu."

Tutkimusten mukaan kiusatun nuoren sosiaaliset taidot, sosiaalinen rohkeus ja usko omiin kykyihin on laskenut. Alkukyselyn perusteella 79,2% nuorista koki tärkeäksi, että tässä ryhmässä pystyisi esittämään omia ideoita ja mielipiteitä, 90% ettei tuntisi jäävänsä tässä ryhmässä ulkopuoliseksi ja 74% että saisi uusia tuttavia ja ystäviä. Loppukyselyn perusteella tässä onnistuttiin hyvin sillä nuorista 88% koki voivansa esittää vapaasti ajatuksiaan ja mielipiteitään, 88% koki ettei jäänyt ryhmässä ulkopuoliseksi ja 70% koki tutustuneensa ryhmän aikana uusiin ihmisiin. Avoimissa vastauksissa nuoret kuvasivat saaneensa rohkeutta ja jämäkkyystaitoja. "En kuuntele muiden mielipiteitä vaan elän täysillä" sekä oivalluksia oman käyttäytymisen vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin, "nyt voin estää suojamuurin rakentamisen ja olla avoimempi ja luottavaisempi". Vanhemmat kertoivat mm. että lapsi oli saanut uusia kavereita ja että "vieraitten ihmisten kysymyksiin vastaaminen/kohtaaminen näyttää helpottuneen"

Kiusaaminen vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja itseluottamukseen. Nuorista 74% toivoi alkukyselyssä itsetuntonsa parantuvan ja 89% toivoi voivansa olla oma itsensä Selviytyjät -ryhmässä. Tässä onnistuttiin myös hyvin, sillä nuorista 88% koki, että tässä ryhmässä pystyi olemaan oma itsensä, 86% kertoi oppineensa, että on arvokas ja hyvä, 72% koki itsetuntonsa vahvistuneen ja itsestään vahvuuksia oli löytänyt 71%. Avoimissa vastauksissa nuoret kuvasivat mm: "nyt tiedän vahvuuksiani ja osaan hyödyntää niitä".  Vanhemmat kertoivat nuoren saaneen rohkaisua uusiin tilanteisiin, nuorten olevan avoimempi ja itsevarmempi ryhmän ansiosta.

Tiedetään, että kiusaaminen aiheuttaa paljon negatiivisia tunteita ja käsittelemättömät tunteet voivat aiheuttaa masennusta. Tunnetaidot ovat myös merkittävä osa elämänhallinnan taitoja. Nuorista 79% koki alkukyselyssä tärkeänä, että heidän mielialansa kohenisi ja 70%, että saisi keinoja tunteiden käsittelyyn. Myös tämän tavoitteen osalta onnistuttiin hyvin, sillä 74% koki heidän mielialansa kohentuneen ryhmän takia. Nuoret kuvasivat mm.  olen... "oppinut hyviä keinoja purkaa vihaa ja huonoa fiilistä. Vanhemmat arvioivat palautteen perusteella lapsen mielialan kohentuneen ryhmän aikana "Tuntuu, että lapsen kadonnut ilo on saanut nyt ryhmän myötä pulpahdella pintaan ja aiempi, nauravainen, iloinen lapsi on tullut edes hetkeksi takaisin".

Vertaisryhmän tarkoituksena on tarjota tukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Nuorista 70% piti tärkeänä että heidän kokemuksistaan oltaisiin kiinnostuneita, 69% että saisi keinoja kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Tässä onnistuttiin erinomaisesti. sillä nuorista 96% kertoi saaneensa kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia kiusaamisesta, 80% koki että heidän omista kokemuksistaan oltiin kiinnostuneita ja 72% kertoi saaneensa keinoja kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Nuoret kuvasivat mm.  "ajattelen että ajatukseni ja tunteeni omia kiusaamiskokemuksia kohtaan ovat hellempiä ja hyväksyviä kuin ennen ryhmää." Vanhemmat kuvasivat mm. että "keskustelut ryhmäläisten kanssa näytti lisäävän uskoa selviytymiseen".

Alkukyselyssä 71% nuorista toivoi ryhmätoiminnan helpottavan arjessa jaksamista ja vanhemmat kertoivat palautteissa arjen helpottaneen "kotona vaikutus päivittäiseen toimintaan eli asiat sujuu sutjakammin" ja "ryhmän myötä tuli myös vähän lisää uskallusta ja oma-aloitteellisuutta vapaa-ajalla." "Lisäksi uudet harrastukset alkoivat kiinnostamaan." Arjen sujuminen korostui pitkän aikavälin vaikutuksissa, joita kysyttiin vuosien 2017-2019 aikana ryhmiin osallistuneilta nuorilta keväällä 2020 vapaamuotoisten Teams -haastatteluiden avulla. Kahdeltatoista haastatteluun halunneelta nuorelta kysyttiin; Miten heillä on mennyt ryhmän jälkeen koulussa ja vapaa-ajalla, miten he itse kokivat, että ryhmä vaikutti ja vieläkö he kokevat tarvitsevansa tukea kiusaamiskokemustensa käsittelyyn. Kaikki haastateltavat kokivat ryhmän aiheuttaneen jotain positiivista. Seitsemän nuorta kuvasi sitä, että koulussa ja/tai kaverisuhteissa on ryhmän jälkeen mennyt paremmin. Nuoret kuvasivat helpotusta mm. ruokalaan menossa, luokan poikien kanssa toimisessa tai uusiin kavereihin tutustumisessa. Kaikki kuvasivat, että ryhmässä puhuminen ja muiden tarinoiden kuuleminen oli auttanut selviämään omien kokemusten kanssa. Kaksi kahdestatoista toivoi yksilöohjausta lisätueksi omien kokemusten käsittelyyn.