Seniorin Itsearviointi
Seniorin itsearviointi (RAIsoft.net Itsearviointi) on uusi arviointiväline, jolla seniorit voivat tehdä oman toimintakyvyn ja arjen sujumisen arviointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää tietoja asiakaskohtaamisessa.
Keski-Suomessa ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosien aikana. Väestömuutos vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestelmien kestävyyteen. Hyvinvointialueilla tehdään kustannusten kasvun hillintää esimerkiksi palvelurakenteen ja tekemisen tapojen kehittämisellä. Kehittämistyötä ohjaa laatusuositus (2024-2027), jonka tavoitteina ovat mm. aktiivinen ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja kestävät palvelut. Keski-Suomen hyvinvointialueella on lähdetty kehittämään ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä tukimuotoja, joiden avulla voidaan vastata lähivuosien haasteisiin. Yksi kehittämiseen liittyvä tukimuoto on ollut seniorin itsearviointivälineen käyttöönottoon liittyvä projekti (RAIsoft.net Itsearviointi). Kyseessä on uusi arviointiväline, jolla mahdollistetaan keskisuomalaisten seniorikuntalaisten itsearvioinnin tekeminen. Työvälineillä, toimintamalleilla ja teknologialla voidaan luoda edellytyksiä sille, että ikäännytään toimintakykyisinä ja kannustetaan aktiiviseen arkeen. Lisäksi hyvinvointialueen asiakasohjaukseen tulee paljon yhteydenottoja koskien ikääntyneiden palveluntarpeen arviointeja ja seniorin itsearviointi on yksi tapa kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja. Kansallisella näkökulmalla Keski-Suomen pilotoinnin huomiot ja mallinnukset voidaan ottaa mukaan kansalliseen hyötykäyttöön sekä kehittämistyöhön.
Ikääntyneiden palvelurakennetta kevennettäessä Keski-Suomen hyvinvointialueella halutaan vahvistaa seniorikuntalaisten ennakoivan ja varhaisen tunnistamisen keinoja. Tämä liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa määriteltyyn kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden tukemiseen Ammattilaiset voivat hyödyntää senioreiden tekemien itsearviointien tietoja tarpeiden mukaiseen ja oikea-aikaiseen ohjaamiseen. Tarvitaan myös reaaliaikaista tietoa eri toiminnan ja yhteistyön tasoille ennakoivien ja varhaisten palveluiden kehittämiseksi sekä lisäämiseksi. Seniorin itsearviointien tuottamilla tiedoilla autetaan löytämään sopivia ja oikea-aikaisia ratkaisuja arkeen ja kotona asumiseen erilaisissa elämäntilanteissa tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Seniorin itsearviointia on tehty yhteistyössä interRAI Finland (itsearvioinnin sisältö), Vitec Raisoft Oy (tekninen toteutus, testaus) ja Keski-Suomen Seniorin Itsearviointi -projektiryhmän kanssa (mm. tietosuojaseloste, DPIA, seniorikuntalaisen ja ammattilaisen käyttäjäprosessi, tulosraportin sisältö seniorikuntalaiselle ja ammattilaiselle, viestintämateriaali). Alusta saakka keskisuomalaiset seniorikuntalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana antaen palautetta esim. itsearvioinnin sisällöstä ja ymmärrettävyydestä sekä itsearviointivälineen teknisistä toiminnallisuuksista (demoversioiden testaukset). Lisäksi esim. vanhusneuvostojen kanssa on käyty useita keskusteluja ja saatu täten palautetta eri itsearvioinnin kehittämisen vaiheissa (mm. arvioinnin sisältö, käyttäjäprosessi ja esittelymateriaalit). Hyvinvointialueen johto, hyte-toimintaan liittyvät vastuuhenkilöt ja kuntien edustajat ovat saaneet tietoa mm. millaisia tuloksia saadaan itsearvioinneista ja miten niistä voidaan tuottaa erilaisia koonteja.
Keski-Suomen seniorikuntalaiset ovat aktiivisesti tiedustelleet milloin seniorin itsearviointeja päästään tekemään. Vanhusneuvostot ovat positiivisella näkökulmalla viestittäneet itsearviointien hyödystä ja merkityksestä. Johdon ja päättäjien puolelta odotetaan että päästään hyödyntämään itsearvioinneista saatavia tietoja tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukena. Kevään 2025 aikana on tulossa useita esittelytilaisuuksia mm. erilaisissa senioreille suunnatuissa tapahtumissa sekä erillisiä esittelyjä esim. sote-alan oppilaitoksille ja eri sote-alan ammattiryhmille.
Tavoitteena on, että Keski-Suomessa asuvat seniorikuntalaiset kiinnostuvat tekemään itsearviointeja ja ovat sitä kautta tietoisempia omasta toimintakyvystään ja arjen sujumisesta. Tavoitteena on myös, että seniorikuntalaiset ovat tietoisempia erilaisista ennaltaehkäisevistä tukimuodoista. Itsearviointien tuottamien tulosten yhteyteen liitettyjen ohjeiden, vinkkien ja linkkien avulla pystytään myös vaikuttamaan senioreiden toimintakyvyn kohentumiseen sekä hyvinvoinnin kokemuksen lisääntymiseen. Itsearviointien tuottamia tietoja on tarkoitus hyödyntää ennakoivien ja varhaisten palveluiden sekä toimintojen kehittämisessä (kunnat, järjestöt, hyvinvointialue). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää itsearviointien tietoja kohdatessaan senioreita osana ennaltaehkäisevän ohjauksen ja tuen antamista.
Mihin halutaan saada vastauksia:
- millainen toimintakyky keskisuomalaisilla senioreilla on ja miten heidän arkensa sujuu?
- saadaanko seniorin itsearviointien tuottamilla tiedoilla ennaltaehkäisevässä näkökulmassa reaaliaikaista tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimintojen kehittämiseksi?
- onko seniorin itsearviointi ollut saavutettava ja koettu merkitykselliseksi?
- ovatko tulosten yhteydessä kuvatut ohjeet, vinkit ja linkit olleet hyödyllisiä ja riittäviä?
- onko annettuihin palautekanaviin tullut palautetta, hyödynnetäänkö itsearviointiin liittyvässä kehittämistyössä saatuja palautteita?
- ovatko mm. hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt saaneet itsearvioinneista tarpeellista tietoa omien ennakoivien ja varhaisten toimintojen ja palveluiden kehittämiseksi?
- ovatko ennakoivien ja varhaisten palveluiden sisällöt kehittyneet itsearviointien tuottamien tietojen avulla? onko yhteistyö eri toimijoiden kesken lisääntynyt?
- hyödyntävätkö sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset senioreiden itsearviointien tuottamia tietoja, koetaanko tiedot merkityksellisinä?
Mittareina käytetään mm.
- tehtyjen itsearviointien määrä
- palautteiden määrä ja sisältö
- asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti ja palautteista tehdään koonnit kaksi kertaa vuodessa
- itsearviointien vertailutieto (mm. seniorikuntalainen, kunnittain, ikäryhmät, alueet)
- toimintakyvyn ja arjen sujuvuuden mittareiden ja herätteiden tulokset (prosentuaaliset jakaumat, keskiarvot)
- kyselyt itsearvioinnin tulosten hyödynnettävyydestä (mm. hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattilaiset)
Tietojen raportointitavat mm.
- kunnille tiedot välitetään kaksi kertaa vuodessa (kuntatasolla arviointien määrän tulee olla vähintään 20, tiedot kootaan prosentuaalisina jakaumina ja keskiarvoina, tiedot ovat anonymisoidussa muodossa)
- vanhusneuvostot ja järjestöt - tietoja toimitetaan pyydettäessä
- hyvinvointialueen tarpeisiin tietoja kootaan neljä kertaa vuodessa
Keski-Suomalaisten senioreiden tulee saada tietoa itsearvioinnin tekemisen mahdollisuudesta. Tähän pyritään mm. saavutettavuuden (helposti löydettävissä, tiedottaminen, esittelyt) avulla. Oikeansisältöinen ja laaja viestintä sekä tiedottaminen herättävät kiinnostusta itsearvioinnin tekemiseen. Viestintää ja tiedottamista tehdään hyvinvointialueen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, tilaisuuksissa ja asiakaskontakteissa (esim. seniori-chat, seniorin hyvinvointineuvola). Senioreiden antamia palautteita hyödynnetään itsearvioinnin sisällön kehittämisessä. Itsearvioinnin tuottamien tietojen oikea-aikaisuudella voidaan tukea senioreiden itsehoitoa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä että oikealle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle ohjautumista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisen tueksi mm. kunnille (hyvinvointisuunnitelma) ja hyvinvointialueelle tuotetaan säännöllisesti koottua tietoa seniorikuntalaisten tekemistä arvioinneista. Tietojen kokoamisessa keskeistä ovat tietojen reaaliaikaisuus, tietosisällön laajuus ja muutosten seurannan mahdollisuus.
Kohderyhmänä ovat Keski-Suomessa asuvat seniorikuntalaiset, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Asiakasymmärrystä on kerrytetty kehittämisprojektin alusta saakka (vuosi 2022). Seniorikuntalaiset ovat antaneet palautetta itsearvioinnin kysymyksien ja sisällön ymmärrettävyyteen liittyen (n=47). Lisäksi he ovat saaneet testata itsearvioinnin demoversiota ja antaa palautetta sen toimivuudesta. Palautteet ovat suoraan ohjanneet kehittämistyötä. Vanhusneuvostoissa ja kunnissa on esitelty itsearvioinnin sisältöä ja kerrottu, miten itsearvioinnin prosessi seniorikuntalaisen ja sote-ammattilaisen työssä toteutuu. Erityisesti vanhusneuvostot ovat olleet aktiivisia palautteen annossa esim. arvioinnin sisältö, esittelymateriaalit ja itsearviointiin kuvatut prosessit (seniorikuntalainen). Annetut palautteet ovat olleet erittäin tärkeitä ja toimineet keskeisesti projektiryhmän työskentelyn apuna.