Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä Hämeenlinnan seudulla edistää SILTA-yhteistyöverkosto. Verkosto koostuu yhteistyöryhmästä ja alaverkostoista toimialoittain. Yhteistyötä koordinoi Hämeen Setlementti ry:n järjestöyhteistyö STEA:n tuella.

Toimintaympäristö

Silta-yhteistyöverkosto on rakentunut Hämeenlinnan seudulle, mikä käsittää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kunnat.
Seudulla toimii yhteensä noin 1 700 yhdistystä Yhdistysrekisterin tietojen perusteella. Kotipaikan mukaan yhdistykset jakautuvat seuraavasti: Hattula 135, Hämeenlinna 1 366 ja Janakkala 228. Osa yhdistyksistä toimii koko seudulla ja osa vielä laajemminkin koko Kanta-Hämeen aluella ja osa vain yksittäisen kunnan/kylän alueella, vaikka kotipaikaksi on merkitty tietty kunta.
Mukana on toimii myös paljon yhdistyksiä, jossa on hanke- tai palvelutoimintaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuosina 2006-2015 Hämeenlinnassa toimi sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamisryhmä, jonka tavoitteena oli edistää yhteistyötä järjestöjen ja Hämeenlinnan kaupungin kesken. Ryhmän toimintaa haluttiin laajentaa ja saada mukaan laajemmin järjestöjä eri toimialoilta sekä mahdollistaa myös Hattulan ja Janakkalan osallistuminen yhteistyöhön.

SILTA -yhteistyöverkosto perustettiin toukokuussa 2015, jolloin pidettiin ensimmäinen kokous, jossa eri yhdistysryhmät olivat edustettuina. Tällöin perustettiin eri toimialoittain alaverkostoja tai verkostoon liittyi aiemmin toimineita järjestöjen yhteistyöryhmiä.

Kaikille seudun yhdistyksille suunnatussa yhteisessä työpajassa syyskuussa 2015 määriteltiin verkoston tärkeimpiä tehtäviä ja tavoitteita, sekä päätettiin verkoston nimeksi SILTA. 

Tarve kehittää yhteistyötä ja tuoda esille järjestöjen toimintaa oli yhteinen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Silta-yhteistyöverkostoon kuuluu järjestöjä eri toimialoilta: kulttuuri- ja taideala, ympäristö- ja luonto, kylä-, kotiseutu- ja asukastoiminta, liikunta ja urheilu, omais- ja terveysala, ikäihmiset, lapset, nuoret ja perheet, päihdeala ja hengellinen toiminta.

Kuntien osalta mukana on kuntien järjestöyhdyshenkilöt, joiden toimenkuvat vaihtelevat.

Ratkaisun perusidea

Yhdistysten keskinäistä sekä yhdistysten ja kuntien yhteistyötä Hämeenlinnan seudulla edistää SILTA-yhteistyöverkosto.

Verkosto koostuu yhteistyöryhmästä ja yhdistysten muodostamista alaverkostoista toimialoittain. Yhteistyöryhmä muodostuu alaverkostojen valitsemista yhdistysedustajista sekä kuntien edustajista.

SILTA-alaverkostot vuonna 2020

  • Kulttuuri- ja taidealan toimijat
  • Ympäristö- ja luontoyhdistysten yhteistyöfoorumi
  • Kylä-, kotiseutu- ja asukastoimijat
  • Liikuntaseurat – seuraparlamentti/seurayhteistyö
  • Ote-tiimi – omais- ja terveysalan toimijat
  • Ikäihmisten verkostot
  • ILO-verkosto – lasten, nuorten, perheiden kanssa toimivat yhdistykset ja muut toimijat
  • Päty – päihdejärjestöt ja toimijat
  • Hämeen parhaaksi -seurakuntien verkosto

Uusia alaverkostoja voidaan liittää mukaan yhteistyöhön.

SILTA-yhteistyöverkoston tavoitteena on:

  • Tuoda esille yhdistystoimintaa ja palveluja
  • Kehittää yhteistyötä ja tiedonkulku yhdistysten ja kuntien kesken
  • Tukea yhdistysten toimintaedellytyksiä
  • Kehittää yhdistystoiminnan vaikuttavuuden arviointia

Verkosto järjestää yhdistysiltoja- ja koulutuksia, osallistuu kuntien kehittämisprosesseihin, tekee esityksiä ja kommentoimme valmisteilla olevia uudistuksia sekä pitää yhdistysinfon uusille valtuutetuille valtuustokauden alussa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Silta-yhteistyöverkoston toimintaa koordinoi Hämeen Setlementti ry:n järjestöyhteistyö STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella.

Yhteistyöverkostolle tehdään vuosittain toimintasuunnitelma, jossa tarkennetaan tehtäviä vuositasolla. Yhteystyöryhmän kokoontumisista ja viestinnästä huolehtii puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Alaverkostot vahvistetaan vuosittain ja uusia otetaan mukaan, jos kiinnostuneita löytyy. 

Yhteistyöryhmän jäsenen tehtävänä on tuoda ja viedä tietoa alaverkoston ja yhteistyöryhmän välillä sekä edustaa verkostoa yhteistyöryhmissä tai vastaavissa yhteisesti sovitusti.

Kunnat nimeävät yhteistyöryhmään oman edustaja ja halutessaan myös varaedustajan.

Alaverkostot erovat toisistaan kokoonpanon ja toimintatapojen osalta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkoston toiminta vaadii koordinaatiota, yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista sekä toimintaa tukevaa viestintää. Resurssitarve muodostuu toiminnan mukaan, mutta Hämeenlinnan seudulla on toimittu hyvin pienin taloudellisin resurssein.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alaverkostoilla on saatu mukaan laajempi joukko eri toimialoilla toimivia järjestöjä eikä vain sote-alan järjestöjä. Yhdistysten toimintaa ja asiantuntijuutta on pystytty linkittämään kaupungin hyte-prosesseihin. Tieto yhdistysten toiminnasta ja yhteistyönmahdollisuuksista on lisääntynyt. Kun tunnetaan toisemme, on helpompi toimia yhdessä.