Sosiaali- ja terveydenhuollon hyte-palvelujen näkyväksi tekeminen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimintamalli, jonka avulla tunnistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä vahvistetaan PTV:n käyttöä osana palvelualueiden toimintaa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian palvelulupauksena on "oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa". Strategian lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Näiden toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää yhteistyössä hyvinvointialueen hyte-palveluita tarjoavien palvelualueiden kanssa. Hyvinvointialueen kehittämä digitaalinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin (Miunhyvinvointi.fi) on alusta, joka kokoaa eri toimijoiden hyte-palvelut yhteen paikkaan. Miunhyvinvointi.fi:hin ei kuitenkaan nouse sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäiseviä palveluja, ellei hyvinvointialue ole kuvannut niitä Suomi.fi-palvelutietovarantoon. Tämän vuoksi hyvinvointialueen yhtenäiset toimintatavat palvelujen tunnistamisessa ja kuvaamisessa ovat tärkeitä.
Digi- ja väestötietovirasto vastaa kokonaisuudessaan Palvelutietovarannosta, eli muun muassa sen teknisistä toiminnallisuuksista, luokituksien kehittämisestä, tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista, käytön kouluttamisesta ja ohjemateriaalien ylläpidosta. Hankekauden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä tuetaan PTV:n kuvausten tekemisessä DVV:n materiaalien ja ohjeiden mukaisesti.
Kansallinen RRP-hanketyön kehittäminen raamittaa sitä, mitä hyte-palveluja priorisoidaan hankekauden aikana (minimikriteerit) ja mihin suuntaan digitaalista hyte-palvelutarjotinta kehitetään hyvinvointialueilla (tekniset kriteerit, muut rajaukset).
Tämän toimintamallin kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka toimivat johtotehtävissä, organisaation PTV-pääkäyttäjinä, palvelujen substanssiasiantuntijoina, viestinnässä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa.
Esimerkiksi toimialuejohtajat, palvelujohtajat, palvelupäälliköt, yli- ja osastonhoitajat, palvelusuunnittelijat, toimialueiden muu edustus ja viestinnän ammattilaiset kuuluvat toimintamallin kohderyhmään.