| Innokylä

Toimintaympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialue, terveyssosiaalityön sekä työikäisten ja ikäihmisten sosiaalityön yhdyspinnat ja yhteisasiakkuudet.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennen hyvinvointialueen muodostumista Pirkanmaan kunnissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta oli organisoitu hyvin eri tavoin. Myös henkilöstöresursseissa ja asiakkaiden palvelutarpeissa oli alueellista vaihtelua. Lisäksi sosiaalihuollon toteuttamista haastaa tällä hetkellä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden heikko saatavuus ja hyvinvointialueen säästöpaineet.  

Tämän myötä hyvinvointialueella tehtiin vuonna 2023 sosiaalityön selvitys, jossa kerättiin tietoa mm. henkilöstön määrästä ja jakautumisesta, työtehtävien sisällöstä ja kohdentumisesta sekä työssä käytetyistä toimintatavoista. Selvitystyöllä luotiin pohjaa tietoon perustuvalle sosiaalihuollon kehittämiselle, johtamiselle, päätöksenteolle ja palveluille, joilla voidaan vastata pirkanmaalaisten palvelutarpeisiin yhdenvertaisesti eri puolilla hyvinvointialuetta. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pilotissa kehitettiin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sosiaalityön yhteisasiakkuuksien prosessia myöntämällä terveyssosiaalityöhön tehtäväkohtaisia, rajattuja katselu- ja käyttöoikeuksia sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään asiakkaan luvalla. Kohderyhmänä olivat työikäiset ja ikäihmiset. Pilotissa tarkasteltiin ja muutettiin tehtäväkuvia asteittain siten, että myös terveydenhuollon palvelua tekevillä sosiaalihuollon ammattihenkilöillä oli toimivaltaa tehdä sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia ja sosiaalihuollon päätöksiä, esim. toimeentulotukipäätöksiä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisessä mukana oli 28 sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa sekä kaksi vastaavaa sosiaalityöntekijää sairaalapalveluiden alueelta aikuissomatiikalta ja -psykiatrialta.

Tavoiteltu muutos

Lähtökohtana oli työikäisten, ikäihmisten ja terveydenhuollon sosiaalityön yhdyspinnoilla tapahtuvan toiminnan kehittäminen ja henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen.  Pilotilla tavoiteltiin mm. asiakaslähtöisyyden parantumista ja tiiviimpää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveyssosiaalityön välille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin asiakaskohderyhmänä olivat terveyssosiaalityössä asioivat työikäiset ja ikäihmiset, joilla oli tarve sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon tuelle ja palveluille.

Asiakkailla oli mahdollisuus antaa palautetta saamastaan palvelusta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Käytännössä pilottiin osallistuneet terveyssosiaalityöntekijät ja -ohjaajat saivat rajatut katselu- ja käyttöoikeudet sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Sieltä työntekijät pääsivät potilaiden luvalla katsomaan heidän sosiaalihuollon tietojaan ja kirjaamaan tarvittaessa terveydenhuollon puolella tehtyä sosiaalityötä sosiaalihuollon järjestelmään. Lisäksi pilottityöntekijät pääsivät käsittelemään yksikön potilaista tulleita huoli-ilmoituksia, tekemään palvelutarpeen arviointeja yhdessä potilaiden kanssa ja päättämään täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta silloin, kun se potilaan terveydenhuollon prosessin näkökulmasta oli tarkoituksenmukaista. Osa osallistujista teki myös päätöksiä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalihuollon tehtäviä vakiinnutetaan terveyssosiaalityöhön suunnitelmallisesti ja yhteistyössä kehittäen sosiaalihuollon kanssa. Ensin työmuoto vakiinnutetaan niille työntekijöille, jotka olivat pilotissa mukana. Uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän myötä sosiaalihuoltolain mukaista työtä tullaan laajentamaan terveyssosiaalityöhön alueille, joissa on yhteisasiakkuuksia sosiaalihuollon kanssa.

Vakiinnuttaminen vaatii riittävän perehdytyksen sisällöllisiin asioihin sekä asiakastietojärjestelmään, tukirakenteiden ylläpitämisen ja esiin nousevien kehittämiskohteiden huomioimisen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii selkeää johtamista, suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä, työntekijöiden hyvää perehdyttämistä sekä kouluttamista, tukirakenteiden luomista työntekijöille ja uteliasta mieltä. Työntekijöiden käytännön työhön pitää varata riittävästi aikaa uuden oppimiseen ja työn kehittämiseen.

Toimintamalli lisää asiakaslähtöisyyttä, parantaa tiedon kulkua ja pitkällä tähtäimellä säästää aikaa ja resursseja, mutta on erittäin tärkeää huomioida, että uuden oppiminen ja työn sisällön uudelleen organisoiminen vaatii aikaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin aikana terveydenhuollon asiakkaille pystyttiin tarjoamaan sosiaalityön apua ja tukea entistä monipuolisemmin. Asiakkaiden ei välttämättä tarvinnut asioida sosiaalihuollon kanssa, kun terveyssosiaalityössä pystyttiin heidän tarpeisiinsa paremmin vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaisten tehtävien tuomilla työkaluilla. Tiedonkulku terveyssosiaalityön ja sosiaalihuollon välillä parantui ja yhteistyöstä tuli entistä sujuvampaa. Pilottityöntekijät kokivat saaneensa riittävästi tukea uuden työtavan soveltamiseen ja kehittyneensä omassa työssään. Haasteita pilotissa oli liittyen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, työnjakoon sosiaalihuollon kanssa osalla alueista, ajankäyttöön ja työn organisointiin sekä alkuperehdytykseen, ohjeistuksiin ja tiedon välittymiseen sosiaalihuollosta. Tämän pilotin perusteella vaikuttaa siltä, että sosiaalihuoltolain mukaisten tehtävien integroiminen terveyssosiaalityöhön on mahdollista ja monilta osin järkevääkin, kunhan se tehdään hallitusti työntekijöitä kuunnellen.

Sosiaalihuoltolain mukaisten tehtävien integroiminen terveyssosiaalityöhön