Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä edistävissä palveluissa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Työllistymistä edistävissä palveluissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 

 

Toimintaympäristö

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintaympäristönä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jota toteutetaan Työllistymistä edistävien palvelujen yksikössä Aikuisten sosiaalipalveluissa.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalista kuntoutusta on kehitetty valtakunnallisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan, mutta eri tavoin eri kuntien alueella. Sote-uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus siirtyi 1.1.2023 alkaen kunnilta hyvinvointialueille. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa kymmenen kunnan alueella oltiin keskenään hyvin erilaisissa vaiheissa palvelun toteuttamisen ja tunnettavuuden osalta. Hyvinvointialueella oli tarve rakentaa yhtenäinen ja yhdenvertainen malli sosiaalisen kuntoutuksen palvelulle. Keväällä 2023 perustettiin kuntoutuksen kehittämisryhmä, joka alkoi työstää yhteistä toimintamallia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämiseksi perustettiin kehittäjäryhmä, johon koottiin yhteen kaikki sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset ja esihenkilö. Kehittämistyön tukena oli erikoissuunnittelija  Tytti Hytti Soccasta.  Kehittämisryhmä osallistui myös Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkoston (Socca) toimintaan ja työpajoihin, joissa vaihdettiin hyvinvointialueiden toimivia käytäntöjä.

Kehittäjäryhmässä oli sosiaalisen kuntoutuksen konkareita ja uudempia tekijöitä sekä kokemusasiantuntija, mikä toi tärkeää moniäänisyyttä kehittämiseen. Kehittämisryhmän tapaamiset olivat kerran kuussa kokonaisina kehittämispäivinä yhden sosiaalisen kuntoutuksen teeman ympärillä. Kehittämispäivien aikana luotiin keskustellen yhteistä näkemystä ja ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta ja samalla rakennettiin toimintamallin käsikirjaa sosiaaliseen kuntoutukseen. Tapaamisten välissä sosiaalisen kuntoutuksen koordinaattori ja erikoissuunnittelija työstivät käsikirjaa eteenpäin. Säännöllisin väliajoin tehtiin katsaus Työllistymistä edistävien palvelujen johtoryhmälle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tuetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä sekä vahvistetaan osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Asiakasta voidaan tukea esimerkiksi kohti muita kuntoutuspalveluja, opiskelua tai työelämää. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei ole sidoksissa asiakkaan etuuteen, vaan tarve määrittää palvelun. 

Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja (ks. käsikirja luku Asiakaskohderyhmät ja case-kuvaukset). Tyypillistä sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa on yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen vähäisyys, kotiin jumiutuminen sekä näköalaton suhtautuminen omaan elämään. Osalla asiakkaista on vaikeus hakeutua palveluihin tai vaara pudota palveluista tai työ- tai opintopoluilta​. 

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoite on vahvistaa osallisuutta, ja sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita myös kohti työelämää. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on kuitenkin tärkeää rakentaa ensin perusta, jonka päälle voidaan suunnitella tulevaa. 

Asiakasymmärrystä kerrytetään keräämällä asiakaspalautetta sekä keräämällä asiakkailta toiveita ja ideoita mm. ryhmätoimintaa suunniteltaessa. Lisäksi hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden osaamista silloin, kun se on mahdollista. 

Ratkaisun perusidea

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja käsikirja on kehitetty Työllistymistä edistäviin palveluihin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on on edistää asiakkaan osallisuutta, parantaa elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää syrjäytymistä. 

Toimintamallimme viitekehyksenä on THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementtejä ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta. Palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää työskentelyä, jossa suunnataan kotoa ulos päin. Palvelu ei sisällä yhtä palvelupakettia kaikille, vaan se räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. 

Toimintamalli luotiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän ja johtoryhmän työskentelyssä vuosina 2023–2024, jossa oli mukana Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti. 

Toimintamallista on luotu sosiaalisen kuntoutuksen käsikirja, joka on konkreettinen työkalu sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöille ja omatyöntekijöille. Se luo kehyksen Länsi-Uudenmaan sosiaaliselle kuntoutukselle Työllistymistä edistävissä palveluissa, jotta palvelua järjestetään yhdenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti sitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi käsikirja toimii perehdytyksen työkaluna uusille työntekijöille ja koko yksikölle. 

Käsikirjamme perustuu THL:n sosiaalisen kuntoutuksen mallin (Karjalainen ym. 2024) lisäksi sosiaalihuoltolakiin (SHL, 1301/2014) 17 §,  ja sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaseen, valtakunnallisessa Sosku-hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin muun muassa THL:ssä tuotettuihin soskun laatukriteereihin, Soccassa tehtyyn sosiaalisen kuntoutuksen kartoitukseen (2023) sekä muiden hyvinvointialueiden käsikirjoihin, joista olemme hyödyntäneet erityisesti Helsingin opasta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia on alettu osaltaan juurruttamaan jo sen kehittämisvaiheessa, koska sosiaalisen kuntoutuksen palvelua on toteutettu koko kehittämistyön ajan. 

Sosiaalisen kuntoutuksen käsikirjan valmistuminen ja sosiaalisen kuntoutuksen tiimin perustaminen ovat elementtejä, jotka vahvistavat toimintamallin juurruttamistyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen tiiminä palvelua pystytään toteuttamaan yhdenvertaisesti ja käsikirja tukee sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisten sekä omatyöntekijöiden työtä. Yhtenäisen toimintamallin myötä sosiaalisen kuntoutuksen tiimin työtä voidaan myös suunnitella ja johtaa yhtenäisesti.

Toimintamallin toteutumisen edellytyksinä ovat yhteistyörakenteet ja monitoimijuus, organisaation ja esihenkilöiden tuki, resurssit ja toimitilat sekä työntekijöiden osaaminen (THL Karjalainen, Pekka ym. 2024). 

Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. Toteutettaessa ja johdettaessa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, on tärkeää huomioida palvelun luonne ja riittävät resurssit. Laajalle alueella palvelua levitettäessä on myös tärkeää huomioida liikkuvan työn suunnittelu ja hybridityön mahdollisuudet. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa asiakastyötä ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" isoilla asiakasmäärillä.  Sosiaalisen kuntoutuksen työskentely edellyttää lähellä asiakkaan arkea toimimista ja luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa vie aikaa. 

Tulevina vuosina on tärkeää seurata ja kartoittaa nykytila, miten toimintamalli on saatu juurrutettua ja mitkä ovat kehittämiskohtia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kun hyvinvointialueella alettiin rakentaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, oli tärkeää kartoittaa nykytila ja aloittaa sen pohjalta yhteinen kehittäminen. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisryhmässä pystyttiin rakentamaan yhteistä näkemystä ja sen myötä yhteistä toimintamallia. THL:n toimintamalli toi raamit kehittämiselle ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset toivat vankan kokemustiedon. Lisäksi hyödynnettiin jo muiden alueiden valmistuneita käsikirjoja. 

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakas- ja kehittämistyössä on tärkeää voida kokeilla erilaisia menetelmiä ja toimintatapoja. On tärkeää ottaa myös asiakkaiden ideat ja ääni huomioon. 

Uuden toimintamallin juurruttamiseen kannattaa varata aikaa työntekijöille ja esihenkilöille. Käynnistämisvaiheessa kannattaa välttää kiirettä ja palvelua voidaan laajentaa ajan kanssa asiakastarpeen mukaan. Kokeilemalla kehittäminen tuo kuitenkin mahdollisuuden pieniin kokeiluihin, joita voidaan toteuttaa nopeastikin, kuten pop up -toiminta. 

Toimintamallia voidaan soveltaa muillakin tahoilla, joilla kehitetään sosiaalista kuntoutusta. Tärkeää on pitää kiinni toimintamallin ydinelementeistä, jotka perustuvat sosiaalihuoltolakiin sekä aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työkäytäntöihin, sillä ne muodostavat toimintamallin kulmakivet (THL Karjalainen Pekka ym. 2022 & 2024). 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Olemme parhaillaan toimintamallin käyttöönoton vaiheessa, joten tarkempia tuloksia toimintamallin juurtumisesta saamme hieman myöhemmin. Toimintamallin käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan. 

Jo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön aikana otettiin isoja askelia eteenpäin, sillä yhteinen ymmärrys ja näkemys palvelusta kasvoi koko ajan, kehittämisryhmän pohjalta muodostettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimi ja yhteisiä arviointidokumentteja otettiin käyttöön jo matkan varrella (asiakaspalautekysely, loppuarvio).