Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä edistävissä palveluissa
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Työllistymistä edistävissä palveluissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin nimi
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Työllistymistä edistävissä palveluissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja käsikirja on kehitetty Työllistymistä edistäviin palveluihin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on on edistää asiakkaan osallisuutta, parantaa elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää syrjäytymistä.
Toimintamallimme viitekehyksenä on THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementtejä ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta. Palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää työskentelyä, jossa suunnataan kotoa ulos päin. Palvelu ei sisällä yhtä palvelupakettia kaikille, vaan se räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta.
Toimintamalli luotiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän ja johtoryhmän työskentelyssä vuosina 2023–2024, jossa oli mukana Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti.
Toimintamallista on luotu sosiaalisen kuntoutuksen käsikirja, joka on konkreettinen työkalu sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöille ja omatyöntekijöille. Se luo kehyksen Länsi-Uudenmaan sosiaaliselle kuntoutukselle Työllistymistä edistävissä palveluissa, jotta palvelua järjestetään yhdenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti sitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi käsikirja toimii perehdytyksen työkaluna uusille työntekijöille ja koko yksikölle.
Käsikirjamme perustuu THL:n sosiaalisen kuntoutuksen mallin (Karjalainen ym. 2024) lisäksi sosiaalihuoltolakiin (SHL, 1301/2014) 17 §, ja sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaseen, valtakunnallisessa Sosku-hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin muun muassa THL:ssä tuotettuihin soskun laatukriteereihin, Soccassa tehtyyn sosiaalisen kuntoutuksen kartoitukseen (2023) sekä muiden hyvinvointialueiden käsikirjoihin, joista olemme hyödyntäneet erityisesti Helsingin opasta.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintaympäristönä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jota toteutetaan Työllistymistä edistävien palvelujen yksikössä Aikuisten sosiaalipalveluissa.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tuetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä sekä vahvistetaan osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Asiakasta voidaan tukea esimerkiksi kohti muita kuntoutuspalveluja, opiskelua tai työelämää. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei ole sidoksissa asiakkaan etuuteen, vaan tarve määrittää palvelun.
Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja (ks. käsikirja luku Asiakaskohderyhmät ja case-kuvaukset). Tyypillistä sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa on yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen vähäisyys, kotiin jumiutuminen sekä näköalaton suhtautuminen omaan elämään. Osalla asiakkaista on vaikeus hakeutua palveluihin tai vaara pudota palveluista tai työ- tai opintopoluilta.
Sosiaalisen kuntoutuksen tavoite on vahvistaa osallisuutta, ja sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita myös kohti työelämää. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on kuitenkin tärkeää rakentaa ensin perusta, jonka päälle voidaan suunnitella tulevaa.
Asiakasymmärrystä kerrytetään keräämällä asiakaspalautetta sekä keräämällä asiakkailta toiveita ja ideoita mm. ryhmätoimintaa suunniteltaessa. Lisäksi hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden osaamista silloin, kun se on mahdollista.
Toimintamallia on alettu osaltaan juurruttamaan jo sen kehittämisvaiheessa, koska sosiaalisen kuntoutuksen palvelua on toteutettu koko kehittämistyön ajan.
Sosiaalisen kuntoutuksen käsikirjan valmistuminen ja sosiaalisen kuntoutuksen tiimin perustaminen ovat elementtejä, jotka vahvistavat toimintamallin juurruttamistyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen tiiminä palvelua pystytään toteuttamaan yhdenvertaisesti ja käsikirja tukee sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisten sekä omatyöntekijöiden työtä. Yhtenäisen toimintamallin myötä sosiaalisen kuntoutuksen tiimin työtä voidaan myös suunnitella ja johtaa yhtenäisesti.
Toimintamallin toteutumisen edellytyksinä ovat yhteistyörakenteet ja monitoimijuus, organisaation ja esihenkilöiden tuki, resurssit ja toimitilat sekä työntekijöiden osaaminen (THL Karjalainen, Pekka ym. 2024).
Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. Toteutettaessa ja johdettaessa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, on tärkeää huomioida palvelun luonne ja riittävät resurssit. Laajalle alueella palvelua levitettäessä on myös tärkeää huomioida liikkuvan työn suunnittelu ja hybridityön mahdollisuudet. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa asiakastyötä ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" isoilla asiakasmäärillä. Sosiaalisen kuntoutuksen työskentely edellyttää lähellä asiakkaan arkea toimimista ja luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa vie aikaa.
Tulevina vuosina on tärkeää seurata ja kartoittaa nykytila, miten toimintamalli on saatu juurrutettua ja mitkä ovat kehittämiskohtia.
Olemme parhaillaan toimintamallin käyttöönoton vaiheessa, joten tarkempia tuloksia toimintamallin juurtumisesta saamme hieman myöhemmin. Toimintamallin käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan.
Jo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön aikana otettiin isoja askelia eteenpäin, sillä yhteinen ymmärrys ja näkemys palvelusta kasvoi koko ajan, kehittämisryhmän pohjalta muodostettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimi ja yhteisiä arviointidokumentteja otettiin käyttöön jo matkan varrella (asiakaspalautekysely, loppuarvio).
Kansikuva
