Sosiaalisen kuntoutuksen opas Kanta-Hämeen hyvinvointialueella
Sosiaalinen kuntoutus nähdään asiakkaan tarpeista toteutettava tavoitteellisena kuntoutuksena, jossa yhdistyy yksilöllinen psykososiaalinen tuki ryhmämuotoiseen toiminnallisuuteen. Alueen yhdenmukaiset järjestämistavat avataan mallissa.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014) säännöksissä säädetään 1.1.2023 hyvinvointialueiden vastuulla olevasta sosiaalisesta kuntoutuksesta, joka kohdennetaan erityisesti vaikeassa asemassa oleville työikäisille (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus ja sosiaalinen syrjäytyminen). Myös muualla lainsäädännössä on viime vuosina kiinnitetty huomiota sosiaalisen kuntoutuksen asemaan, kuten laissa Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), Mielenterveys- ja päihdelaissa (1116/1990), Potilaslaissa 785/1992 ja Vankeuslaissa (767/5005). Lisäksi THL on kehittänyt uuden sosiaalisen kuntoutuksen malli valtakunnalliseen levitykseen.
Sosiaalinen tilanne Suomessa on eriarvoistumassa ja syrjäytymisen uhka kasvaa myös ns. hyvin toimeentulevilla väestöryhmillä. Syrjäytyminen ei ole enää marginaaliryhmien ongelma, vaan koskettaa kaikkia ikäryhmiä lapsista ikääntyneisiin kaikkialla Suomessa.
Sosiaalista kuntoutusta järjestetään erityisesti työ tai opiskelumarkkinoiden ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisväestölle, väkivaltakokemuksia kokeneille ja henkilöille, joilla on laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen tarve. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaina ovat usein myös erityisen tuen tarpeessa olevat ja monipalveluasiakkaat.
Mielenterveyden ja päihderiippuvaisten ongelmat ovat monimuotoistuneet ja kasvamassa. Oikein ajoitetulla sosiaalisella kuntoutuksella pystytään vähentämään heidän haasteitaan.
Erityisesti ikääntyneiden odotettu elinikä pitenee ja sosiaalisella kuntoutuksella voidaan tukea arjen sujuvuutta ja osallisuutta ihmissuhteissa, yhteisöissä, yhteiskunnan palveluissa ja itseään koskevissa asioissa.
Käsitteenä sosiaalinen kuntoutus on jäänyt epämääräiseksi ja käytänteet ovat olleet erilaisia hyvinvointialueella. Sosiaalista kuntoutusta ei ole käytetty aktiivisena työotteena ja palveluna aikuisten sosiaalityössä sekä sekoitettu kuntouttavaan työtoimintaan eikä myönnetty omana, erillisenä palveluna. Tämän oppaan avulla pyritään varmistamaan, että Oma Häme hyvinvointialueella sosiaalista kuntoutusta järjestetään yhdenmukaisin tavoin ja menetelmin yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti sitä tarvitseville. Oppaalla pyritään selventämään sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä ja toimintamallia ja kohentamaan tietoisuutta sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä vahvistamaan että vakiinnuttamaan sen käyttöä.
Sosiaalisen kuntoutuksen opas toimii soveltamisoppaana sosiaalisesta kuntoutuksesta päättävälle ja sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajalle Oma Häme hyvinvointialueella. Oppaan materiaalia voidaan käyttää tietolähteenä kuntoutujalle ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi kilpailutuksissa.
Kehittäjäjoukkona aikuissosiaalityön edustajat. Kehitystyö työpajoissa: Forssa, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Hattula.
Pääsuunnittelijana Tulsote-hankkeesta kuntoutuksen suunnittelija ja työparina sosiaalipalveluiden hankesuunnittelija.
Oppaalla pyritään selventämään sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä ja toimintamallia ja kohentamaan tietoisuutta sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä vahvistamaan että vakiinnuttamaan sen käyttöä. Uusi toimintamalli tulee käyttöön kaikille ikäryhmille koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Tavoitteena on laadukas sosiaalinen kuntoutus, jonka kriteerit pohjautuvat THL:n sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisiin ohjeisiin ja kuntoutuksen yleisiin kriteereihin. Laatukriteerien tärkein tehtävä on määrittää laadukkaan sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisen. Ne toimivat perustana ja ohjenuorana sosiaalisen kuntoutuksen järjestämistä ja tuottamista suunniteltaessa ja arvioitaessa. Lisäksi ne auttavat myös selkeyttämään ja tekemään näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen asemaa ja tehtävää osana sosiaalihuollon palveluita sekä millaista ammattiosaamista sosiaaliseen kuntoutukseen liittyy. Laatukriteerejä voidaan käyttää ohjenuorana myös kilpailutuksissa OmaHämeen hyvinvointialueella. Laatukriteerit on avattu oppaassa.
Asiakkaan toimintakykyä ja sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta selvitettäessä, toimintakyvyn muutoksen ja kuntoutuksen vaikutusten seurannassa käytetään apuna arviointivälineitä. OmaHäme hyvinvointialueella käytetään aikuisen EuroHIS-8 –elämänlaatumittaria. EuroHIS-8-elämänlaatumittari on lyhennetty versio WHO:n WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön terveydentilan arviointiin ja seurantaan. Mittari soveltuu aikuisten elämänlaadun mittaamiseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa aikuisväestölle ja ikääntyneille. Mittarin käyttöotto ei vaadi erityistä koulutusta, se on vapaasti käytettävissä ja ilmainen. Suomessa sen ylläpidosta vastaa TOIMIA/THL. Mittarin eri tasot perustuvat ICF-koodeihin, joita on tarkoitus jalkauttaa koko sotehenkilöstön käyttöön OmaHämeessä.
Asiakaspalautetta (suullinen ja kirjallinen) kerätään sovitulla tavalla. Tavoitteita eli miten asiakakkaan arki on muuttunut, seurataan säännöllisin väliajoin yhdessä asiakkaan, päätöksen myöntäjän tai vastuuhenkilön/omatyöntekijän, palveluntuottajan ja tarvittavan laajuisen verkon kanssa. Kuntoutusjakson pituudesta riippuen arviointia suoritetaan alussa ja lopussa, tarvittaessa keskivaiheilla. Palautteen perusteella toimintaa voidaan muuttaa kesken kuntoutusjakson.
Olennaista arvioinnissa on asiakkaan olemassa olevien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen. Niitä voidaan hyödyntää asiakastyöskentelyssä. Arviointi ja mittaaminen palvelevat ensisijaisesti asiakkaan omaa tilanteen hahmotusta ja muutosvalmiutta ja kuntoutumisen aikana tapahtuneita muutoksia, eivät niinkään ammattilaisen tai järjestelmän tietotarpeita
Arviointi luo yhteistä tietopohjaa ja tukee työn suunnitelmallisuutta. Arvioinnin avulla saadaan tietoa tavoitteiden saavutettavuudesta ja ylipäätänsä kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Lisäksi se auttaa palvelujen suunnittelussa, esimerkiksi palvelutuottajan valinnassa sekä ylipäätänsä toiminnan kehittämisessä.
Alussa aikuisten sosiaalipalvelujen ammattilaisiille pidetään tiedottamis- ja juurruttamistilaisuuksia. Tarkoituksena on myöhemmässä vaiheessa toimintamallin levittäminen koskemaan myös lapsia, nuoria ja ikääntyneitä.
Sosiaalisen kuntoutuksen opas on digitaalisesti saataville koko henkilökunnalle.
Lisäksi alustavasti on sovittu yhteistapaamisia ja koulutusmäärärahoista. Osa määrärahoista budjetoidaan sosiaaliseen kuntoutuksen koulutukseen vuodelle 2024.
Sosiaalisen kuntoutusten päätösten määrää seurataan.
Hyvinvointialueelle on luotu strategiset linjaukset sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseksi. Asiakkaat ovat olleet vaikuttamassa näihin linjauksiin. Alueelle on luotu sosiaalisen kuntoutuksen opas, jossa yhtenäisistä toimintavoista on sovittu. Asiakkaat eivät ole olleet vaikuttamassa strategisiin linjauksiin prosessissa, koska hyvinvointialueen valmistelussa se ei aikapuutteen vuoksi onnistunut. Asiakkaiden mielipiteet ja heidän vaikutusmahdollisuutensa tuleviin rakenteisiin tullaan tulevaisuudessa huomioimaan hyvinvointialueella.