Sosiaalisen kuntoutuksen vahvistamisen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Vahvistetaan ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten kohdalla. Luodaan sosiaaliseen kuntoutukseen intensiivisen ja valmentavan tuen malli, jolla tuetaan asiakkaita tehostetummin ja tiiviimmin asiakkuuden alkuvaiheessa.
Päijät-Hämeen alueella työttömyys on monimuotoista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet ja alueella ylisukupolvinen huono-osaisuus on yleistä. Nämä monimuotoiset haasteet korostuvat erityisesti Lahden alueella, jossa näyttäytyy koko maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Vuonna 2020 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden työikäisten palveluissa tehtiin selvitys työikäisten palveluiden 18–29- vuotiaista nuorista aikuisista. Selvityksessä todettiin, että kartoituksen piirissä olleilla on huomattavan runsaasti psyykkistä oireilua. Selvityksessä todettiin, että n. 80 %:lla sosiaalityön nuorista aikuisista asiakkaista on erilaisia mielenterveyden ongelmia ja tämän kohderyhmän palveluita halutaan kehittää.
Sosiaalityössä on todettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten tarvitsevan usein tehostettua ja pitkäjänteistä tukea arjen toiminnoista ja asioinneista selviytyäkseen. Työikäiselle väestölle on yhtymän alueella tarjolla vain sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta vähäisessä määrin. Jotta asiakkaiden palvelupolkuja saadaan tuettua, tulee arjen tuen palveluita kehittää.
Nordic Healthcare Group:n (NHG) toimesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tehdyssä hoito- ja palveluvelan analyysissa (2022) nousi esiin sosiaalihuollon työikäisten asiakkaiden palvelujen tarpeen kasvu ja niissä korostuvat mielenterveysongelmat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat arjen tueksi usein tehostettua tukea.
Mielenterveysosaamisen lisääminen ja arkiympäristössä annetun valmennuksellisen tuen lisääminen sosiaalialan työssä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja yhteistyöprosessit mielenterveyspalvelujen ja muiden palvelujen kanssa vaativat kehittämistä, jotta asiakkaita voidaan tukea varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveydellisten hoitopalvelujen kasvavaa kysyntää ja toisaalta hoidon tarpeessa olevat pääsevät sujuvammin hoitoon.
Kehittämisessä on mukana sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö, josta kehittämiseen osallistuu palveluesihenkilö, 10 projektityöntekijää (8 sosiaaliohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa) sekä 2-3 projektin ulkopuolista tiimin työntekijää. Näiden työntekijöiden vastuulla on toteuttaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä, jossa työskentelee myös useita kehittämishankkeen ulkopuolella olevia työntekijöitä.
Kehittämisessä on myös mukana sosiaalihuollon työikäisten palveluiden asiakasohjauksen yksikkö, josta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu tarjotaan ja myönnetään asiakkaalle tekemällä määräaikainen päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tästä yksiköstä kehittämiseen osallistuu johtava sosiaalityöntekijä ja noin kuusi työntekijää yksikön eri tiimeistä, jotka ovat jaettu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asuinaluiden mukaisesti.
Yhteiskehittäminen näiden yksiköiden kohdalla nähdään tärkeänä, koska asiakasohjauksessa arvioidaan asiakkaan tuen sekä palveluiden tarvetta ja ohjataan asiakas tarvittaessa sosiaaliseen kuntoutukseen. Palvelun voimassaoloaikana sosiaalisen kuntoutuksen työntekijät ovat tiiviissä yhteydessä asiakasohjauksen työntekijään, joka on tehnyt päätöksen asiakkaalle sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta. Molempien tahojen on oltava siis tietoisia ja kehittämässä palvelun sisältöä, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on laajentunut ja monipuolistunut.
Intensiivinen ja valmentava toimintamalli on luotu sosiaaliseen kuntoutukseen. Uuden toimintamallin myötä voidaan välillisesti purkaa hoito- ja palveluvelkaa ja ehkäistä mielenterveyspalveluiden kasvavaa kysyntää. Toimintamalli on osa hyvinvointialueen organisaation toimintaa.
Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut.
Muutosta mitataan asiakkaiden elämänlaatua mittaamalla sekä keräämällä asiakaspalautteita intensiivisen työskentelyn päätteeksi.
Asiakastapaamiset sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat pidempikestoisempia tai tiheämpiä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Intensiiviseen työskentelytapaan rakennetaan toimintamalleja: mitä on intensiivisyys, miten se eroaa tavallisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta, mitä työskentelytapoja sisältää.
Asiakkailta kerätään palautetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelun päättyessä sekä palvelun aikana. Lisäksi asiakkailta on kerätty palautetta tehostetusti kahden viikon jaksoilla keväällä sekä syksyllä 2024.
Kehittämistyön aikana on työstetty sosiaalisen kuntoutuksen intensiivisen työskentelyn tueksi sitä tukeva malli / runko yhdessä kehittämistyöryhmän kanssa. Työntekijät ovat tavanneet sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita tämän laaditun mallin mukaisesti kehittämistyön aikana. Työstä nousseita ilmiöitä ja asiakastilanteita olemme käsitelleet toistuvast niin projektityöntekijöiden kuin esihenkilöiden kanssa. Työntekijät tekevät kehittämistyön lisäksi myös organisaation perustehtäviä, näiden yhteen sovittamiseen liittyen on noussut työntekijöiltä paljon kysymyksiä kehittämistyön aikana.
Intensiiviseen malliin ja sen pysyvyyden rakentamiseen on haettu yhteisiä toimintalinjoja organisaatiosta. Kehittämistyöryhmän kanssa on työstetty intensiivisen työskentelyn sisällön tarkennusta sekä asiakasprofiileja syksyn 2024 aikana. Näiden pohjalta on tarkoitus luoda tarkennusta intensiiviseen työskentelyyn, sen sisältöihin ja miten se voitaisiin nähdä organisaation omana toimintana hankekauden jälkeen.