| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallia on sovellettu matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, jotka ovat olleet helposti asiakkaiden saavutettavissa. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa helposti saavuttavissa yhteiskehittämiseen soveltuvissa tiloissa. Asiakkaat voidaan kutsua mukaan sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen tiedottamalla eri tiedotuskanavissa tai henkilökohtaisella kutsulla.

Sosiaalinen raportointi on yksi keino toteuttaa Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista rakenteellista sosiaalityötä (7§).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkien asiakasryhmien kanssa, jotka pystyvät jollain tavalla ilmaisemaan omia näkemyksiään.

Toimintamallia on sovellettu matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden päiväkeskuksissa, joiden kohderyhmänä on täysi-ikäiset päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja pistämällä huumeita käyttävät henkilöt. Toimintamallin osallistujia olivat päiväkeskuskävijöiden lisäksi etsivän lähityön kohderyhmään kuuluvat henkilöt, kuten palvelujärjestelmän ulkopuolella olevat ja asunnottomat. Osallistujia voivat olla myös kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat.

Sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen ja yhteiskehittämiseen osallistuvat myös asiakkaiden kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä organisaation johto.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Sosiaalinen raportointi on laadullinen menetelmä, jossa tiedontuottajina ovat asiakkaiden kanssa toimivat työntekijät ja asiakkaat itse. Heillä on tietoa palvelujen vaikuttavuudesta ja oman toimintaympäristönsä ilmiöistä. Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotetaan tietoa sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ongelmiin liittyen. Tietoa välitetään johtamisen, päätöksenteon sekä palvelujen suunnittelun ja kehittämisen tueksi.

Toimintamallin tavoitteena on edistää heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mukana oloa yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaalisen raportoinnin avulla sekä rohkaista ammattilaisia yhteistoimintaan asiakkaiden kanssa palvelujen kehittämiseksi.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhdessä toteutettavassa sosiaalisessa raportoinnissa osallistujat kutsutaan mukaan jo prosessin alkuvaiheessa, he osallistuvat aiheen valintaan ja yhteisten työskentelytapojen suunnitteluun. Suunnittelussa huomioidaan osallistujien voimavarat, toiveet ja kyky osallistua.

Osallistuessaan sosiaalisen raportin toteuttamiseen asiakkaat ja ammattilaiset tarvitsevat tietoa prosessista ja rakenteellisen sosiaalityön tarkoituksesta. Tiedottamisen tulee olla monikanavaista, henkilökohtaista ja selkeää. Osallistumistavoissa on hyvä olla joustamisen ja osallistujan tilanteeseen mukauttamisen mahdollisuus. Tällä tavoin varmistetaan mielekäs osallistuminen. Prosessin aikana asiakkaat voivat määritellä osallistumisensa ja sitoutumisensa asteen ja antaa haluamansa panoksen kullakin tai yksittäisessä työskentelyn vaiheessa. Yhteisiä työskentelytapoja ja osallistumisen tapoja voivat olla keskustelut, työpajatyöskentelyt miellekarttoineen ja piirroksineen sekä anonymiteetin mahdollistavat kyselyt. Osallistujilta kysytään toiveita sopivista osallistumisen tavoista. Heikko toimintakyky tai päihtymys eivät ole esteitä osallistumiselle. Lähtökohtana on oma kiinnostus sekä voimavarat dialogiin osallistumiseen.

Sosiaalisen raportin tuottamisen prosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Sosiaalisen raportoinnin alkukartoitus ja aiheen valinta

Mistä aiheesta ja miten osallistujat haluavat tehdä sosiaalisen raportin?
Yhteisen työskentelyn menetelmät: keskustelut, kyselyt

Alkukartoitus sisältää sosiaalisen raportoinnin prosessista kertomisen ja aiheen valinnan. Tietoa voidaan kerätä keskustelemalla ja kyselyiden avuilla.

2. Sosiaalisen raportin tiedonkeruu

Tiedonkeruu sovitusta aiheesta ja sen analysointi
Kehittämisajatusten muodostaminen
Yhteisen työskentelyn menetelmät: Keskustelut, kyselyt, työpajat

Tiedonkeruutilaisuuksia voidaan järjestää useita. Käytännössä esimerkiksi fläppitaululle voi kirjoittaa aiheeseen liittyviä kokemuksia ja ehdotuksia. Lisäksi tiedonkeruu voi sisältää keskustelua, kyselyitä tai ryhmätyöskentelyä.

3. Sosiaalisen raportin julkistaminen

Keskustelu sovitun aiheen tuloksista palvelusta vastaavien kanssa
Sosiaalisen raportin kirjoittaminen ja sen kommentointi, sisällön tarkistaminen
Yhteisen työskentelyn menetelmät: Keskustelut, kyselyt, työpajat, yhteinen kirjoittaminen ja kuvittaminen, tekstien luetuttaminen ja kommentoinnit

Prosessin jokaista vaihetta on hyvä arvioida asiakkaiden kanssa, jotta saadaan tietoa käytettyjen menetelmien asiakaslähtöisyydestä ja sopivuudesta. Lopuksi sosiaalinen raportti viedään tiedoksi organisaation johdolle tai palvelusta vastaavalle taholle yhteisen keskustelun avulla. Yhteiseen keskusteluun osallistuvat johto, työntekijät ja asiakkaat. Lisäksi asiakkaille ja työntekijöille järjestetään mahdollisuus kommentoida raporttia. Koko prosessin ajan palautetta ja kommentteja kerätään kaikilta osallistujilta sekä työntekijöiltä. Valmis sosiaalinen raportti julkaistaan mahdollisimman laajalla jakelulla ja viedään kunnan verkkosivuille. Myös raportin lukijoilta pyydetään raportista palautetta, jota välitetään asiakkaille. Myös näin vahvistetaan osallisuuden kokemusta. Sosiaalisella raportilla pyritään palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisesti sekä erityisesti asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen kokonaisvaltaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalisen raportoinnin eri vaiheissa (alkukartoitus, tiedonkeruu ja julkistaminen) on tärkeä arvioida prosessin kulkua asiakkaiden/osallistujien kanssa, jotta saadaan tietoa käytettyjen menetelmien asiakaslähtöisyydestä ja sopivuudesta. Palautetta prosessista ja raportin toteuttamisesta kerätään koko ajan, jotta toimintaa ja osallistumistapoja voidaan muokata tarpeiden mukaan. Myös tällä vahvistetaan osallisuutta ja voidaan arvioida, onko toiminta ollut asiakkaiden osallisuutta vahvistavaa.

Yhteisen työskentelyn menetelmien tulee olla joustavia, että kaikkien on mahdollista osallistua. Yksi keino yhteinen kirjoittaminen, jota voidaan toteuttaa kirjoittamalla ja kuvittamalla.

Raportin kommentoimiseen tulee varata riittävästi aikaa ja raportti voi sisältää myös kuvia ja lyhyitä kommentteja. Pitkään ”asiakaskirja”-tekstiin voi olla vaikea keskittyä. Valmis raportti julkaistaan mahdollisimman laajalla jakelulla sekä kunnan verkkosivuilla.

Sosiaalisen raportin ja siihen sisältyvien kehittämisideoiden esiin tuomisen jälkeen olisi hyvä arvioida kehittämistarpeiden toteutumista käytännössä ja tiedottaa myös osallistujille, onko raportin jälkeen tapahtunut muutoksia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Sosiaalinen raportointi tuo asiakkaiden ja ammattilaisten äänen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Osallisuus omassa elämässä
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Osallisuus yhteisestä hyvästä

Asiakkaan osallistuminen sosiaalisen raportin tuottamiseen vahvistaa asiakkaan äänen kuulumista kehittämistyössä (1, 2, 3). Osallisuus asiakkaan elämässä vahvistuu merkityksellisyyden kokemuksen kautta, kun hän saa osallistua ja vaikuttaa kehittämistyöhön tasavertaisena toimijana (1, 2, 3). Osallistuminen on mahdollista matalalla kynnyksellä omien kykyjen mukaisesti ja tuoden tietoa itseä kiinnostavasta aiheesta (1, 2). Ammattilaisten osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun he osallistuvat kehittämistyöhön ja saavat asiakkailta kokemustietoa. Yhteiskehittäminen antaa mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään (2, 3).

Sokran arvio toimintamallista: Sosiaalinen raportointi palveluiden kehittämisen tukena

Sokran arvio toimintamallista: Sosiaalinen raportointi palveluiden kehittämisen tukena 26.4.2023 (pdf 184 kt)

Sokran arvio toimintamallista Sosiaalinen raportointi palveluiden kehittämisen tukena 26.4.2023.pdf (183.82 KB)

Sosiaalisen raportoinnin yhteistuotanto asiakkaiden kanssa