Sosiaalisen raportoinnin yhteistuotanto asiakkaiden kanssa
Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön menetelmä. Toimintamallissa asiakkaat osallistuvat sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen. Yhteinen sosiaalinen raportointi vahvistaa asiakkaiden osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla.
Toimintamallin nimi
Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön menetelmä. Toimintamallissa asiakkaat osallistuvat sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen. Yhteinen sosiaalinen raportointi vahvistaa asiakkaiden osallisuutta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskunnallisella tasolla.
Sosiaalinen raportointi on laadullinen menetelmä, jossa tiedontuottajina ovat asiakkaiden kanssa toimivat työntekijät ja asiakkaat itse. Heillä on tietoa palvelujen vaikuttavuudesta ja oman toimintaympäristönsä ilmiöistä. Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotetaan tietoa sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ongelmiin liittyen. Tietoa välitetään johtamisen, päätöksenteon sekä palvelujen suunnittelun ja kehittämisen tueksi.
Toimintamallin tavoitteena on edistää heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mukana oloa yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaalisen raportoinnin avulla sekä rohkaista ammattilaisia yhteistoimintaan asiakkaiden kanssa palvelujen kehittämiseksi.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintamallia on sovellettu matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, jotka ovat olleet helposti asiakkaiden saavutettavissa. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa helposti saavuttavissa yhteiskehittämiseen soveltuvissa tiloissa. Asiakkaat voidaan kutsua mukaan sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen tiedottamalla eri tiedotuskanavissa tai henkilökohtaisella kutsulla.
Sosiaalinen raportointi on yksi keino toteuttaa Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista rakenteellista sosiaalityötä (7§).
Toimintamallia voidaan soveltaa kaikkien asiakasryhmien kanssa, jotka pystyvät jollain tavalla ilmaisemaan omia näkemyksiään.
Toimintamallia on sovellettu matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden päiväkeskuksissa, joiden kohderyhmänä on täysi-ikäiset päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja pistämällä huumeita käyttävät henkilöt. Toimintamallin osallistujia olivat päiväkeskuskävijöiden lisäksi etsivän lähityön kohderyhmään kuuluvat henkilöt, kuten palvelujärjestelmän ulkopuolella olevat ja asunnottomat. Osallistujia voivat olla myös kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat.
Sosiaalisen raportoinnin tuottamiseen ja yhteiskehittämiseen osallistuvat myös asiakkaiden kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä organisaation johto.
Yhdessä toteutettavassa sosiaalisessa raportoinnissa osallistujat kutsutaan mukaan jo prosessin alkuvaiheessa, he osallistuvat aiheen valintaan ja yhteisten työskentelytapojen suunnitteluun. Suunnittelussa huomioidaan osallistujien voimavarat, toiveet ja kyky osallistua.
Osallistuessaan sosiaalisen raportin toteuttamiseen asiakkaat ja ammattilaiset tarvitsevat tietoa prosessista ja rakenteellisen sosiaalityön tarkoituksesta. Tiedottamisen tulee olla monikanavaista, henkilökohtaista ja selkeää. Osallistumistavoissa on hyvä olla joustamisen ja osallistujan tilanteeseen mukauttamisen mahdollisuus. Tällä tavoin varmistetaan mielekäs osallistuminen. Prosessin aikana asiakkaat voivat määritellä osallistumisensa ja sitoutumisensa asteen ja antaa haluamansa panoksen kullakin tai yksittäisessä työskentelyn vaiheessa. Yhteisiä työskentelytapoja ja osallistumisen tapoja voivat olla keskustelut, työpajatyöskentelyt miellekarttoineen ja piirroksineen sekä anonymiteetin mahdollistavat kyselyt. Osallistujilta kysytään toiveita sopivista osallistumisen tavoista. Heikko toimintakyky tai päihtymys eivät ole esteitä osallistumiselle. Lähtökohtana on oma kiinnostus sekä voimavarat dialogiin osallistumiseen.
Sosiaalisen raportin tuottamisen prosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
1. Sosiaalisen raportoinnin alkukartoitus ja aiheen valinta
- Mistä aiheesta ja miten osallistujat haluavat tehdä sosiaalisen raportin?
- Yhteisen työskentelyn menetelmät: keskustelut, kyselyt
Alkukartoitus sisältää sosiaalisen raportoinnin prosessista kertomisen ja aiheen valinnan. Tietoa voidaan kerätä keskustelemalla ja kyselyiden avuilla.
2. Sosiaalisen raportin tiedonkeruu
- Tiedonkeruu sovitusta aiheesta ja sen analysointi
- Kehittämisajatusten muodostaminen
- Yhteisen työskentelyn menetelmät: Keskustelut, kyselyt, työpajat
Tiedonkeruutilaisuuksia voidaan järjestää useita. Käytännössä esimerkiksi fläppitaululle voi kirjoittaa aiheeseen liittyviä kokemuksia ja ehdotuksia. Lisäksi tiedonkeruu voi sisältää keskustelua, kyselyitä tai ryhmätyöskentelyä.
3. Sosiaalisen raportin julkistaminen
- Keskustelu sovitun aiheen tuloksista palvelusta vastaavien kanssa
- Sosiaalisen raportin kirjoittaminen ja sen kommentointi, sisällön tarkistaminen
- Yhteisen työskentelyn menetelmät: Keskustelut, kyselyt, työpajat, yhteinen kirjoittaminen ja kuvittaminen, tekstien luetuttaminen ja kommentoinnit
Prosessin jokaista vaihetta on hyvä arvioida asiakkaiden kanssa, jotta saadaan tietoa käytettyjen menetelmien asiakaslähtöisyydestä ja sopivuudesta. Lopuksi sosiaalinen raportti viedään tiedoksi organisaation johdolle tai palvelusta vastaavalle taholle yhteisen keskustelun avulla. Yhteiseen keskusteluun osallistuvat johto, työntekijät ja asiakkaat. Lisäksi asiakkaille ja työntekijöille järjestetään mahdollisuus kommentoida raporttia. Koko prosessin ajan palautetta ja kommentteja kerätään kaikilta osallistujilta sekä työntekijöiltä. Valmis sosiaalinen raportti julkaistaan mahdollisimman laajalla jakelulla ja viedään kunnan verkkosivuille. Myös raportin lukijoilta pyydetään raportista palautetta, jota välitetään asiakkaille. Myös näin vahvistetaan osallisuuden kokemusta. Sosiaalisella raportilla pyritään palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisesti sekä erityisesti asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen kokonaisvaltaisesti.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Sosiaalinen raportointi tuo asiakkaiden ja ammattilaisten äänen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Asiakkaan osallistuminen sosiaalisen raportin tuottamiseen vahvistaa asiakkaan äänen kuulumista kehittämistyössä (1, 2, 3). Osallisuus asiakkaan elämässä vahvistuu merkityksellisyyden kokemuksen kautta, kun hän saa osallistua ja vaikuttaa kehittämistyöhön tasavertaisena toimijana (1, 2, 3). Osallistuminen on mahdollista matalalla kynnyksellä omien kykyjen mukaisesti ja tuoden tietoa itseä kiinnostavasta aiheesta (1, 2). Ammattilaisten osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun he osallistuvat kehittämistyöhön ja saavat asiakkailta kokemustietoa. Yhteiskehittäminen antaa mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään (2, 3).
Sokran arvio toimintamallista: Sosiaalinen raportointi palveluiden kehittämisen tukena
Kansikuva
