Sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden tunnistaminen vastaanotolla

Tunnistetaan sosiaali-ja terveydenhuollon vastaanotoilla asiakkaiden sosiaaliset sekä terveydelliset palvelutarpeet, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja hoidon varhaisessa vaiheessa. 

Toimintaympäristö

Tämä toimintamalli on osa Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman toimenpiteitä Pohjois-Savossa. Sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden tunnistaminen vastaanotolla -toimintamallia kehitettiin yhteistyössä terveyskeskuksen ja aikuissosiaalityön ammattilaisten kanssa, sekä Savonian AMK:n  sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyön muodossa. Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa palvelutarpeiden yhdyspinnat ja palvelut, hyvät toimintakäytännöt sekä henkilöstön osaamistarpeet.  Tunnistamalla ammattilaisten osaamistarpeet, voidaan saatuja tuloksia hyödyntää Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminnan ja koulutuksen suunnittelussa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Osana toimintamallia toteutettiin aikuissosiaalityön- ja terveyskeskuksen vastaanoton ammattilaisille sähköinen kysely, jolla selvitettiin sosiaali- ja terveyshenkilöstön osaamistarpeita asiakkaan sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden tunnistamiseksi. Kysely toteutettiin osana opinnäytetyötä.

Kyselystä saatujen tulosten mukaan, molempien alojen ammattilaiset kaipasivat lisää tietoa toistensa tekemästä työstä, ja mitä palveluita on saatavilla ja miten niiden piiriin pääsee. Nykyinen palvelujärjestelmä koettiin etenkin terveydenhuollon vastaajista pirstaleiseksi, ja siitä kaivattiin lisää tietoa. Vastaajat kaipasivat isää koulutusta aiheeseen ja esimerkiksi erilaisista mittareista ja kyselyistä koettiin olevan hyötyä. Kaiken kaikkiaan toivottiin tiiviimpää yhteistyötä alojen välillä, sekä sujuvampia konsultaatiomuotoja.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus-palvelussa vuodenvaihteessa 2022-2023 (Saarelainen T., Kaari J. & Ruotsalainen H.)

Toteutussuunnitelma

Tunnistetaan palvelutarpeiden yhdyspinnat ja palvelut, henkilöstön osaamistarpeet sekä selvitetään hyvät käytännöt palvelutarpeen tunnistamisessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työikäiset asiakkaat, jotka asioivat terveysasemalla tai aikuissosiaalityössä.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelutarpeiden yhdyspinnat ja palvelut, hyvät toimintakäytännöt sekä henkilöstön osaamistarpeet. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalisten ja terveydellisten palvelutarpeiden tunnistaminen vastaanotolla vaatii toisten ammattilaisten työn tutuksi tekemistä. Tämän toteutuminen vaatii johdon tukea, jotta mahdollista jalkautumista tai muuta tutustumista päästään toteuttamaan eri alojen välillä. Palvelutarpeen tunnistamisen tukena voidaan käyttää erilaisia ohjelmia, kuten esimerkiksi asiakkuuksien segmentointiin tarkoitettu DigiFinland Oy:n Omasuuntima -palvelu, johon tehdään asiakkaan ja ammattilaisen kanssa yhteistyössä arviointi asiakkaan tai potilaan asiakkuuden tasosta ja mahdollisesta hoitopolusta. Monialaista yhteistyötä tarvitaan monesti kattavan palvelutarpeen tunnistamisen takaamiseksi, esimerkiksi monialaisen tiimin tai konsultaatioiden kautta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jotta voidaan tunnistaa palvelutarpeiden yhdyspinnat ja palvelut, tulee ammattilaisten tuntea toistensa työnkuvat, mikä vaatii toisen ammattilaisen tekemään työhön tutustumista. Hyvien toimintakäytäntöjen luominen ja vakiinnuttaminen vaatii sitoutumista sekä johdolta, että käytännöntyöntekijöiltä, mutta myös yhteistä tahtotilaa muuttaa totuttuja käytänteitä. Henkilöstön osaamistarpeet voivat olla hyvinkin vaihtelevia, minkä vuoksi tulisikin madaltaa kynnystä monialaiseen yhteistyöhön, joko konsultoimalla toisen alan asiantuntijaa, tai kokoamalla monialaisen tiimin asiakkaan / potilaan tilanteen niin vaatiessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat usein monialaista tukea kattavan palvelutarpeen tunnistamisen toteuttamiseksi. Tämä vaatii toisen ammattilaisen työn tutuksi tekemistä, jotta voidaan madaltaa kynnystä toisen ammattilaisen konsultoimiseksi.