Sote-palveluiden jalkautuminen päiväkeskukseen -pilotti, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Pilotissa sosiaali- ja terveydenhuollosta jalkaudutaan yhdessä sosiaalihuoltolain 24 b § mukaiseen päiväkeskukseen Rovaniemellä. Tavoitteena on vahvistaa matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelua sekä vahvistaa asiakkaiden hoitoon ja palveluun pääsyä.

Toimintaympäristö

Rovaniemellä pilotoidaan sote-palvelujen jalkautumista sosiaalihuoltolain 24 b § mukaiseen päiväkeskukseen. Pilotissa aikuissosiaalityön, terveysaseman, riippuvuuspalvelujen ja Lapin ensi- ja turvakodin ammattilaiset jalkautuvat eri tavoin päiväkeskukselle pilotin ajan. VASA 2-hankkeessa koordinoidaan, mallinnetaan ja arvioidaan pilotoinnin vaikuttavuutta. 

Päiväkeskus on sosiaalihuoltolain mukainen päihdetyön erityinen palvelu, josta säädetään sosiaalihuoltolain 24 b §:ssä (29.12.2022/1280) seuraavanlaisesti:

"Hyvinvointialueen on järjestettävä päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille päiväkeskuspalvelua, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta. Palvelua tulee järjestää myös päihtyneille ja siinä on oikeus asioida nimettömänä.”

Sote-palvelujen jalkautumisen tarve päiväkeskukselle nousi osana VASA 2-hankkeessa tehtyä selvitystä Lapin hyvinvointialueen päiväkeskuksista. Selvityksen mukaan moniammatillisuus toteutui vaihtelevasti päiväkeskuksissa eikä päiväkeskuksen henkilökunta pääsääntöisesti ollut moniammatillista.

Tarve sote-palvelujen jalkautumiselle nousi erityisesti Rovaniemen päiväkeskuksen kohdalla. Rovaniemen päiväkeskukselle on säännöllisesti jalkautunut useamman vuoden ajan kerran kuukaudessa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. Päiväkeskuksella on ollut tarvetta myös terveysaseman ja riippuvuuspalvelujen jalkautumiselle, jotta päiväkeskuksen kävijöiden tuen tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tehdyn selvityksen perusteella moniammatillisuus toteutuu tällä hetkellä vaihtelevasti päiväkeskuksissa. Pääsääntöisesti päiväkeskuksen henkilökunta ei ole moniammatillista. Sosiaali- ja terveyspalveluista jalkaudutaan paikoin päiväkeskusiin, mutta suurimmaksi osaksi tämä ei ole säännölliseksi sovittua. Selvityksen perusteella tarvetta onkin moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Erityisesti sote-yhdyspintojen vahvistamisen tarve nousi esiin Rovaniemen päiväkeskuksen kohdalla. Rovaniemen päiväkeskukseen jalkautuu ennestään aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä kerran kuukaudessa parin tunnin ajaksi, mutta kävijöiden tuen tarpeiden perusteella tarvetta olisi myös terveyspalvelujen jalkautumiselle.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pilotin tavoitteena on vahvistaa matalan kynnyksen päiväkeskuspalvelua, päiväkeskuksen kävijöiden hoitoon ja palveluun pääsyä sekä vastata päiväkeskuksen kävijöiden tuen tarpeisiin. Jalkautumisen myötä voidaan kohdata päiväkeskuksen kävijöitä, joilla on sote-palvelujen tarvetta, mutta jotka eivät välttämättä ole hoidon tai palvelujen piirissä. Tavoitteena pilotissa on myös vahvistaa monitoimijaista sote-yhteistyötä päiväkeskuksella. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pilottia on ollut suunnittelemassa VASA 2-hankkeen lisäksi päiväkeskuksen ammattilaiset, päiväkeskuksen kehittäjäasiakas sekä jalkautuvat ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päiväkeskuksen kävijöillä on taloudellisiin asioihin, sosiaaliturvaan, asumiseen, asunnottomuuteen, terveyteen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyviä tuen tarpeita. Rovaniemellä kävijöiden ikäjakauma painottuu yli 40-vuotiaisiin. Nuoremmat 20-30-vuotiaat käyvät myös päiväkeskuksella lounasaikaan, mutta eivät jää muutoin päiväkeskukselle. Päiväkeskuksella on mahdollista asioida nimettömänä, mutta kävijämääriä on mahdollista seurata ruoan menekin perusteella. Rovaniemen päiväkeskuksen kävijämäärät ovat olleet nousussa. Keväällä 2023 kävijöitä ollut päivässä noin 45, vuonna 2024 kävijämäärät nousseet jo 60 kävijään päivässä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon jalkautumista päiväkeskuksella on ollut mukana suunnittelemassa päiväkeskukselta rekrytoitu kehittäjäasiakas. Päiväkeskuksen kehittäjäasiakas on tuonut päiväkeskuksen kävijöiden näkökulmaa ja tarpeita palavereihin, joissa yhdessä suunniteltu pilotin konkretiaa. Lisäksi kehittäjäasiakas on ollut mukana kommentoimassa asiakaspalautelomakkeita ja mainoksia pilottiin liittyen. Asiakaspalautelomakkeita on myös muut päiväkeskuksen kävijät päässeet kommentoimaan luonnosvaiheessa. Kommenttien perusteella lomakkeita kehitettiin eteenpäin asiakasystävällisemmiksi. Riippuvuuspalvelujen sosiaalityöntekijä ja Lapin ensi- ja turvakodin ohjaaja ja kokemus- ja vertaistoimija myös jalkautuivat päiväkeskuksen yhteisöpalavereihin, joissa suunniteltiin riippuvuuspalvelujen ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalveluyksikön yhteistyössä vetämää avointa ryhmätoiminnan pilottia päiväkeskuksen kävijöille.

Ratkaisun perusidea

Sote-palvelujen jalkautuminen päiväkeskukselle -pilotti koostuu kahdesta osiosta, jotka alkavat vaiheittain marras- ja tammikuussa. Pilotin ensimmäisessä osassa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja terveysaseman sairaanhoitaja jalkautuvat yhdessä kerran kuukaudessa päiväkeskukselle. Tämä osa pilotista alkaa marraskuussa 2024 ja päättyy huhtikuussa 2025. Pilotin toisessa osassa riippuvuuspoliklinikan sosiaalityöntekijä ja Lapin ensi- ja turvakodin avopalveluyksikkö Tuulian ohjaaja aloittavat päiväkeskuksella ryhmätoiminnan vetämisen päiväkeskuksen kävijöille. Ryhmätoimintaa on kerran viikossa yhteensä kahden kuukauden ajan. Ryhmätoiminnan pilotti alkaa tammikuussa 2025 ja päättyy maaliskuussa 2025. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto vaatii, että eri palveluista irroitetaan henkilöstön resurssia päiväkeskukselle jalkautumiseen. Tarkoituksena on, että ammattilaiset voivat hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan ja tuoda sosiaali- ja terveyspalveluja lähemmäksi päiväkeskuksella kävijöitä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaali- ja terveyspalvelujen jalkautumisen suunnittelu edellyttää hyvää ymmärrystä kohderyhmästä ja sen tarpeista. Päiväkeskukselle jalkautumisessa on merkityksellistä asiakasnäkökulmasta se, että jalkautuvat ammattilaiset pysyvät samoina, jotta ammattilaiset tulevat kävijöille tutuiksi. Tämä madaltaa kynnystä lähestyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, ja tätä kautta vahvistetaan kävijöiden hoitoon ja palveluun pääsyä.