Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaajakoulutus
Kehitetyn mallin avulla koulutetaan soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaajia, jotka käyttävät toimintamenetelminään erilaisia taiteenmuotoja.
Koulutus on ryhmän ohjaamisen opiskelua toiminnallisesti soveltavan taiteen keinoin.
Kehitetyllä Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaaja -koulutusmallilla koulutetaan toimintamenetelminään erilaisia taiteenmuotoja käyttäviä vertaisryhmänohjaajia. Koulutusmalli nojaa toipumisorientaation viitekehykseen, jossa diagnoosien sijaan keskitytään ihmisen voimavaroihin ja vahvuuksiin.
Jenni Hoppi ja Mikaela Mansikkala ovat kirjoittaneet julkaisun, jossa koulutusmalli kuvataan yksityiskohtaisesti.
Toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä olivat aikuiset mielenterveystoipujat ilman yläikärajaa, ja tavoitteena oli osallisuuden kokemuksen vahvistaminen tässä viitekehyksessä.
Koulutusmalli on kehitetty niin, että sen voi toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä, joissa uudenlaiselle vertaistoiminnalle on tilausta.
Tarve uudenlaiselle vertaistoiminnalle ilmaantui keväällä 2018, kun selviteltiin, millaisia tarpeita Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) jäsenjärjestöillä on toiminnalle vertaisuuden ytimessä taiteen keinoin.MTKL:n järjestöpäivillä jäsenjärjestöjen kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että vertaistoimijoista, erityisesti soveltavan taiteen menetelmiä käyttävistä vertaisohjaajista, tuntui olevan pula. Muun muassa kulttuuripajamalli tarjosi nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua vertaisohjaajakoulutusta, mutta koulutusmahdollisuuksia “ilman yläikärajaa” näytti olevan vähemmän tarjolla.
Mielenterveystoimijakentältä on puuttunut strukturoitu malli, jolla mahdollistetaan kaikenikäisten koulutettujen vertaisohjaajien käytännön toiminta. Tähän liittyvät esimerkiksi vertaistoimintapaikkojen koordinointi sekä muut tukitoimenpiteet.
Tästä tarpeesta käsin lähti kehittymään Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaaja -koulutusmalli
Kehitetty koulutusmalli eroaa näkemyksemme mukaan muista vertaisohjaajakoulutuksista siinä, että oppimiskäsitys on uudenlainen: toiminnallinen ja kokemuksellinen. Koulutus on kehitetty niin, että vertaistoiminta toteutuu konkreettisesti koulutukseen sisältyvän käytännön harjoittelun muodossa.
Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaaja -koulutus on verrattain laaja: noin 5 opintopistettä.
TERMISTÖÄ
Vertaisuus: Kehitetyssä koulutusmallissa vertaisuus nähdään hiljaisena tietona jostain samankaltaisesta kokemuksesta. Se on myös vahvaa yhteenkuuluvuuden ja samanarvoisuuden tunnetta.
Vertaisryhmänohjaaja: Kehitetyssä koulutusmallissa vertaisuuden ytimessä ovat mielekkään taidetoiminnan ohjaaminen ryhmälle, tekemisen myötä syntyvä ilo ja voimaantumisen kokemus. Vertaisia yhdistää yleensä jokin yhteinen elementti kuten samanlainen elämäntilanne, tavoite, ongelma tai sairaus.
Vertaisuus nähdään pikemmin sanattomasti jaettuna kokemuksena ja yhteenkuuluvuuden tunteena kuin varsinaisena kokemusten käsittelynä. Vertaisryhmänohjaajan ei ole tarkoitus olla valokeilassa kokemuksineen, vaan hänen ensisijaisena tehtävänään on mahdollistaa ryhmätoiminta vertaisilleen. Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaaja -koulutuksessa jokainen kehittää ja ohjaa itseä kiinnostavaa soveltavan taiteen toimintaa.
Soveltava taide: Soveltava taide on sanansa mukaisesti kirkkaimmillaan taiteen soveltamisessa. Se syntyy siinä kontekstissa, jossa ollaan, niillä välineillä ja taidoilla, jotka ovat sillä hetkellä käytössä. Soveltava taide yhdistää taiteenmuotoja omaksi taidemuodokseen sekä antaa uusia näkökulmia taiteen keinoin. Soveltava taide on mahdollisuuksien näkemistä. Se on taiteen soveltamista ihmisten käyttöön, se sisältää ajatuksen: “Taide kuuluu kaikille”. Se syntyy ihmisten ja taiteiden välisessä vuorovaikutuksessa ja haastaa keksimään keinot päästä sinne, minne taide ei ole vielä tietään löytänyt.
Soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaaja: Kehittää ja ohjaa soveltavan taiteen vertaistoimintaa omista intresseistään käsin, vahvuudet ja voimavarat edellä.
Soveltavan taiteen menetelmin työskentelevä vertaisryhmänohjaaja voi toimia esimerkiksi ammattitaiteilijan työparina mielenterveystoipujien taideryhmässä. Jos henkilö on esimerkiksi kiinnostunut draaman keinoista, hän voi toimia teatteriopettajan työparina tuomassa erityisesti vertaisuuden näkökulmaa ryhmän ohjaamiseen.
Vertaisryhmänohjaajan päätavoitteena on mahdollistaa taidetyöpajatoiminta, jonka sisällön hän on kehittänyt omista vahvuuksistaan ja voimavaroistaan käsin. Vertaisuus on hiljaista jaettua tietoa toiminnan ollessa kaiken keskiössä.
Koulutus on pilotoitu mielenterveystoipujien ryhmissä, mutta on sovellettavissa myös muille kohderyhmille. Koulutusmallin voi toteuttaa toimintaympäristöissä, joissa uudenlaiselle vertaistoiminnalle on tilausta.