Sovittava ohjaus
Toimintamalli on kuvaus alkuvaiheen sosiaalisesta kuntoutuksesta monitarpeisille nuorille aikuisille. Toimintamalli kuvaa asiakkaan osallisuuden vahvistumista työskentelyn edetessä, työskentelyn eri vaiheita sekä työntekijän roolia ko. vaiheissa.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on yhteiskunnan kannalta huolestuttavan suuri. Haastavimmassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla haasteet ovat kumuloituneet ja epäselvä tilanne on pitkittynyt. (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.) Korona- Pandemia on omalta osaltaan heikentänyt entisestään nuorten hyvinvointia ja lisännyt yksinäisyyden kokemuksia (E2 Tutkimus, 2022).
Syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla aikuisilla on useita tarpeita, mutta samaan aikaan vaikeuksia löytää sopiva palvelu tai kiinnittyä olemassa oleviin palveluihin. Haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kohdalla taustalla on mm. hoitamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita. Nuorten aikuisten tilanteen kompleksisuus haastaa myös palvelujärjestelmän toimintaa. Riskinä on, että nuoret aikuiset ovat monien palveluiden piirissä, mutta eivät hyödy niistä, koska ne eivät ole oikea-aikaisia tai nuori ei ole aidosti osallisena omassa palveluprosessissaan. Tämä on monella tapaa resurssien haaskaamista. Tämän vuoksi Yhdistämö-hankkeessa lähdettiin kehittämään asiakkaiden osallisuutta vahvistavaa sovittavan ohjauksen toimintamallia. Toimintamalli liittyy sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen.
Haastavimmassa elämäntilanteessa olevat nuoret aikuiset hyötyvät palveluiden yhteensovittamisesta, jotta palveluketjusta saadaan muodostettua saumaton kokonaisuus. Palveluohjauksella voidaan vähentää ammattilaisten päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakkaan osallisuutta omien tavoitteiden määrittelyssä. Palveluohjauksen intensiivisimmässä muodossa palveluohjaajalla on rajattu asiakasmäärä ja hän pystyy paneutumaan jokaisen asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tukemaan asiakasta riittävän pitkään. (Palveluohjausyhdistys, 2023.) Palveluohjaukseen kuuluu, että työmenetelmän tavoitteena ei ole asiakkaan muuttaminen, vaan pikemminkin palveluiden ja muiden rakenteiden muokkaaminen siten, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyvää ja itsenäistä elämää. Palveluohjauksessa asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. (Suominen, 2020.) Palveluohjaus sopii työmenetelmäksi sosiaaliseen kuntoutukseen. (ks. Sosiaalinen kuntoutuksessa, 2018. Lindh, Härkäpää & Kostamo-Pääkkö toim.) Sovittavan ohjauksen mallia alettiin kehittää palveluohjauksen intensiivisimmän muodon pohjalta.
Lähteet:
Hautala, S. & Pietilä-Litendahl, P. 2023 Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen polulla. Kuntoutus (46) 2023, Erityistä tukea nuorille nykytila ja tulevaisuus (osa 2),s.27-34
Lindh, J., Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (toim.) 2018 Sosiaalinen kuntoutuksessa.
Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Raportin “’Sä teet tän elämän itelles´: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä” ovat tehneet tutkimusavustajat YTM Eija Eronen ja FM Vilma Niskanen, asiantuntija FM Roosa Veijola ja ohjelmajohtaja VTT Jenni Simonen.
Suominen, S. 2020, Palveluohjauksesta työmenetelmänä, https://youtu.be/lJLRYrXwr8U
Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry, 2023 Mitä palveluohjaus on?https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/
Nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten suuri määrä haastaa palvelujärjestelmän toimintaa. Suomessa elää uusimpien tietojen mukaan yli 140 000 työikäistä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa ja osa heistä on syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. (Yle, 2023) Pohjois-Pohjanmaan ikärakenteessa korostuu muuta maata korkeampi nuorten määrä. Nuorisotyöttömyys (alle 25v) on ollut muuta maata korkeampaa. Hankkeen aloitusvuonna (2020) se on ollut Pohjois-Pohjanmaalla jopa 19,6%, kun se koko maassa on ollut 16,7%. (Sotkanet)
Yhdistämö-hankkeessa kehitettiin voimavara- ja ratkaisukeskeistä sovittavan ohjauksen toimintamallia, jolla vahvistetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuutta sekä toimintakykyä ja edistetään heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. Kohderyhmänä olivat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret aikuiset, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta ja tiivistä palvelukoordinaatiosta. Kohderyhmän nuorilla aikuisilla oli vaikeuksia löytää hajallaan olevista palveluista oikea-aikaiset ja heidän tarvettaan vastaavat palvelut. Haasteena oli myös palveluiden yhteentoimimattomuus ja järjestelmälähtöinen tapa tuottaa palveluita, jolloin nuoren voimavarat eivät tulleet huomioiduksi ja nuoren todellinen osallisuus omassa palveluprosessissaan saattoi jäädä näennäiseksi.
Kolmannella sektorilla tehdään paljon hyvinvointityötä, joka jää irralliseksi julkisen sektorin tarjoamista palveluista. Yhdistämö-hankkeen tavoitteena oli tiivistää asiakaslähtöisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Sosiaalinen kuntoutuksen järjestämisvastuu on lain mukaan julkisella sektorilla. Käytännössä kuitenkin sosiaalisen kuntoutuksen sisällössä ja toimintatavoissa on suurta vaihtelua eri alueilla (vrt. keskus-haja-asutusalueet). Yhdistämö-hankkeessa pyrittiin selkeyttämään erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaiheen työskentelyä Sovittavan ohjauksen mallin avulla. Sovittava ohjaus on nivellettävissä osaksi laissa määriteltyä sosiaalista kuntoutusta joko ostopalvelusopimuksin tai sopimuksiin perustuvan työnjaon perusteella (Piirainen & Vuokila-Oikkonen, 2023). Sovittava ohjaus täydentää nuorten aikuisten palveluvalikoimaa tukemalla asiakasta kiinnittymään eri sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisen muotoihin ja sillä voidaan tukea myös ammatillisen kuntoutuksen toteutumista (esim. Nuotti-valmennusta). Sovittava ohjauksen avulla asiakasta voidaan tukea myös kohti työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
Sovittavan ohjauksen toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin Yhdistämö-hankkeessa kerättyä tietoa asiakaskohderyhmästä (3x10d® tulokset, minun elämäni työskentely, verkostokartta, siirtymät, opinnäytetyöt, nuorten blogitekstit ja julkaisemattomat kirjoitukset sekä muu yksilö- ja kohtaamispaikkatoiminnassa kertynyt tieto). Toimintamalliin liittyen kerättiin tietoa myös hankkeen yhteiskehittämisen työpajoissa (hyvinvointialusta-; sosiaalisen kuntoutuksen malli). Työpajoihin osallistui eri sektoreiden työntekijöitä, jotka työskentelevät saman kohderyhmän kanssa, lisäksi työskentelyyn osallistui työntekijöitä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Pohteelta. Jokaiseen työpajaan osallistui Yhdistämö-hankkeen kohderyhmän nuoria aikuisia.
Sovittavan ohjauksen työskentelyllä tuetaan nuorten aikuisten osallisuutta ja vahvistetaan heidän kykyään suunnitella tulevaisuutta. Sovittavalla ohjauksella mahdollistetaan sosiaalisen kuntoutuksen toteutumista sekä asiakkaiden tukemista kohti opintoja ja työelämää. Keskeistä on vahvistaa asiakkaiden omien tavoitteiden toteutumista ja aina tavoitteena ei ole opinnot ja työelämä, vaan itsetuntemuksen lisääntyminen sekä kokemus mielekkäästä ja merkityksellisestä arjesta. Pitkään palveluiden ulkopuolella olevilla asiakkailla on realistista päästä 1-2 vuoden työskentelyn jälkeen tilanteeseen, jossa asiakas näkee positiivisen muutoksen mahdollisena tai kykenee etenemään kohti opintoja ja työelämää. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen työskentelyotteen avulla nuoren identiteetti ja osallisuus vahvistuvat, ja hän pystyy elämään itselleen mielekästä arkea.
Sovittavan ohjauksen työskentelyssä asiakkaiden alkutilanne kartoitettiin 3x10D®-elämäntilannemittarin avulla työskentelyn aloitusvaiheessa, säännöllisesti työskentelyn aikana (noin 4 kk:n välein) sekä työskentelyä päätettäessä. 3x10D®-elämäntilannekartoitusten seurannassa asiakaan tilannetta tarkastellaan yhdessä keskustellen suhteessa aikaisempiin vastauksiin. Näin saadaan käsitys asiakkaan tilanteessa tapahtuneesta muutoksesta sekä siihen mahdollisesti vaikuttaneista asioista ja asiakkaan tilanteen muutosprosessi on seurattavissa. Kartoitustietoa kokoamalla saadaan informaatiota myös koko asiakasryhmän elämätilanteen muutoksista.
Sovittavan ohjauksen työskentelyssä asiakkaalle tarjotaan hänen tilannettaan tukevia palveluita ja toisaalta karsitaan mahdollisia käytössä olleita, vaikuttamattomia palveluita. Asiakkaiden siirtymiä eri palveluissa seurataan tilastoimalla niitä, näin siirtymien kokonaiskuva on seurattavissa.
Sovittavan ohjauksen työskentelyn vaikuttavuutta seurataan myös säännöllisesti (esim. 2 x vuodessa) toteutettavalla asiakastyytyväisyyskyselyllä, joissa arvioidaan tyytyväisyyttä toiminnan laatuun ja kartoitetaan toiminnan vaikutuksia.
Näillä seurannoilla Sovittavan ohjauksen toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata sekä määrällisesti että laadullisesti ja toimintaa voidaan tarpeen mukaisesti yhteiskehittää.
(ks. lisätietoa 3x10D®-elämäntilannemittarin käytöstä Yhdsitämö-hankkeessa: Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.)
Sovittavan ohjauksen mukaisella työskentelyllä saatiin Yhdistämö-hankkeessa vaikuttavia tuloksia. Asiakkaita saatiin ohjattua työvoimapolittiisiin toimenpiteisiin ja jopa opintoihin ja työelämään saakka. Lisäksi asiakkaalle saatiin aktivoitua erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita hyvinvointia ja kuntoutumista tukevia toimintoja. Asiakkaiden osallisuuden kokemus vahvistui asiakkailta saadun palautteen mukaan, toiminnan tulokset näkyivät asiakkaiden tekemissä oma-arvioinneissa.
Sovittava ohjaus -toimintamallin käyttöönotto edellyttää perehtymistä toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Ihannetilanteessa Sovittava ohjaus ohjaus liitetään osaksi ensivaiheen sosiaalista kuntoutusta hyvinvointialueella.
Yhdistämö-hankkeessa todettiin Sovittavan ohjauksen mallin tukevan hankkeen kohderyhmän asiakkaiden kiinnittymistä sosiaaliseen kuntoutukseen ja palvelujen vaikuttavuuden lisääntymistä kohti yhteiskuntaosallisuutta, koulutusta ja työelämää. Se on sisällytettävissä lakisääteisen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalliksi, palvelu voidaan tuottaa hyvinvointialueiden omana toimintana tai ostopalveluna.
Mallin työskentely suunnataan sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaiheeseen niille asiakkaille, jotka ovat olleet pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja tarvitsevat paljon palveluita, joiden kuitenkin on ollut vaikea kiinnittyä palveluihin ja heidän arjen ja toimintakyvyn tilanne on pysynyt pitkään muuttumattomana. Sovittavan ohjauksen mallin mukaista työskentelyä toteutettiin Yhdistämö-hankkeen yksilötyössä ja asiakkaiden verkostoyhteistöissä, jossa työmuotoa kehitettiin yhdessä asiakkaan kanssa. Tärkeäksi on todettu työskentelyn edellyttämä ammattilaisen sensitiivinen työote, jolloin työskentelyä arvioidaan kokoaikaisesti asiakkaan kokeman sekä verkoston arvioiman vaikuttavuuden näkökulmasta ja palveluita muokataan joustavasti. Asiakaskohderyhmän edustajia oli mukana myös toimintamallin kehittämiseen liittyvissä työpajoissa ja he ovat tuoneet merkittäviä näkemyksiä työskentelyyn.
Lisätietoa kehittämistyöstä:
Yhdistämö-hankkeen loppujulkaisu
https://www.yumpu.com/fi/document/read/67857593/yhdessa-askel-eteenpain-yhdistamo-hankkeen-loppujulkaisu
Sovittava ohjaus toimintamalli jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaihetta. Sovittavasta ohjauksesta hyötyvät sellaiset asiakkaat, joilla on useita samanaikaisia tarpeita ja vaikeuksia sanoittaa tulevaisuuden tavoitteita. Toimintamallin avulla voidaan sovittaa kolmannen sektorin työ osaksi julkisen sektorin työtä. Sovittava ohjaus voidaan sisällyttää sosiaaliseen kuntoutukseen, kun siitä sovitaan yhdessä julkisen sektorin viranhaltijan kanssa. (Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen, P. 2023.)
Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja yksilölliseen asiakastyöhön, jossa muodostuu luottamuksellinen ja pitkäkestoinen asiakassuhde. Sovittavan ohjauksen riittäväksi kestoksi on yleisimmin havaittu noin vuoden prosessi, toisinaan tarve jatkuu pidempäänkin. Useimmiten on tarkoituksenmukaista varmistaa tuen jatko riittävän pitkään, jotta varmistutaan siitä, että asiakas kiinnittyy seuraavaan palveluun tai toimintaan, eikä hän ole enää tuen tarvetta.
Työskentelyn sisältö:
1. Tutustuminen
- Asiakkaaseen tutustutaan ihmisenä ja ilman työntekijän valmiita ratkaisuja asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Asiakkaan tarpeet nousevat työskentelyn lähtökohdaksi.
- Asiakkaan rooli on yleensä passiivinen toiminnan aloitusvaiheessa ja osallisuus omaan prosessiin on jäänyt palveluissa toteutumatta.
- Työntekijän rooli on läsnäolija. Työntekijä panostaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen, siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.
- Traumatietoinen työskentelyote auttaa alkuvaiheessa asiakkaan turvallisuuden tunteen lisäämisessä ja luottamuksen synnyttämisessä. Työntekijä on hyvä tiedostaa myös Maslow:n tarvehierarkian mukaisten perustarpeiden tyydyttymisen edellytys muiden toimintojen mahdollistumiseksi.
2. Elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus
- Asiakkaan elämäntilanteen kartoittamiseen voi hyödyntää erilaisia työkaluja. Yhdistämö-hankkeen Sovittavan ohjauksen mallissa hyödynnettiin 3x10D®-elämäntilannemittaria. Työkalu toimii puheeksi ottamisen välineenä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilanteen tarkastelun.
- Elämäntilanteen kartoituksen pohjalta asiakas nimeää tai kirjaa itselleen alustavan suunnitelman, jossa on esimerkiksi yksi edistettävä tavoite.
- Työntekijän rooli on vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja muutosmotivaatiota. Työntekijän rooli on sitouttaa ja vahvistaa asiakasta hänen omaan tavoitteeseensa. Sitouttaja joutuu sietämään asiakkaan epävarmuutta ja häilyvää motivaatiota. Sitouttajan rooli jatkuu läpi asiakkaan polun ja korostuu muutostilanteissa.
3. Toimijoiden ja palveluiden kartoitus
- Asiakas ja työntekijä kartoittavat yhdessä asiakkaan verkoston ja arvioivat vastaako se asiakkaan tarpeita ja tavoitteita. Tämä voi tapahtua osana julkisen sektorin palvelutarpeen arvioita. Tässä vaiheessa työntekijä toimii sillanrakentajana asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden kokoamisessa. Sillanrakentaja on asiakkaan apuna tarvittaessa aktivoimassa julkisen sektorin palveluita ja toimii asiakkaiden konkreettisena tukena palveluihin pääsemisessä (sosiaali- ja terveyspalvelut). Mikäli asiakkaalla ei ole tarvetta julkisen sektorin palveluille, työntekijä auttaa esimerkiksi järjestösektorin palveluiden kartoittamisessa.
- Toimijoiden ja palveluiden kartoituksessa voi hyödyntää esimerkiksi verkostokarttaa, jossa kootaan näkymä läheis- ja palveluverkostosta.
- Työntekijä tarvitsee palvelujärjestelmäosaamista, jotta osaa laajasti etsiä yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia vaihtoehtoja.
5. Verkostoon liittyminen tai sen rakentaminen
- Jos asiakkaalla on julkisen sektorin palveluita, käydään viimeistään tässä vaiheessa yhteinen keskustelu verkoston eri toimijoiden välillä ja sovitaan työnjaosta. Viranhaltija kirjaa asiakkaan suunnitelman julkiseen järjestelmään.
- Yhteiseen suunnitelmaan kirjataan vastuunjako eri toimijoiden välillä.
- Tässä vaiheessa on oleellista, että asiakkaan osallisuus toteutuu suunnitelman tekemisessä. Työntekijä toimii palvelutulkkina varmistaen, että asiakas tietää ja ymmärtää, mitä suunnitelmaan kirjataan ja että se vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita. Työntekijä tuo asiakastuntemuksen perusteella verkostoon tiedon asiakkaan arjesta, siihen liittyvistä haasteista ja samalla asiakkaan vahvuuksista.
- Palvelutulkki antaa sosiaaliedukaatiota eli selittää ja avaa palvelujärjestelmän toimintaan ja siihen liittyviä reunaehtoja asiakkaalle.
6. Palvelukokonaisuuden rakentaminen
- Verkoston yhteisen suunnitelman perusteella asiakkaalle rakentuu palvelukokonaisuus, joka voi sisältää joustavasti niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja.
- Työntekijä toimii tässä vaiheessa koordinaattorina asiakkaan ja muun verkoston välillä. Hän seuraa läheltä toteutuuko yhteinen suunnitelma ja sen myötä rakennettu palvelukokonaisuus. Työntekijä huomioi ja reagoi muutostarpeisiin, joita asiakas tuottaa ja toimii tarvittaessa asiakkaan apuna tiedon välittämisessä muulle verkostolle.
- Työntekijä ja asiakas toimivat tässä vaiheessa vielä tiiviisti yhteistyössä. Työntekijä tukee toiminnallaan asiakkaan osallisuutta ja tuo näkyväksi positiivisia muutoksia ja vahvuuksia, jotka tukevat asiakkaan muutosta.
7. Palveluissa pysymisen tukeminen
- Kuntoutumiseen ja toipumiseen kuuluu erilaiset vaiheet ja myös takapakit. Tässä vaiheessa työntekijä toimii edelleen sitouttajana ja toivon ylläpitäjänä. Työntekijä tukee asiakasta takaisin asiakkaan toivomaan suuntaan.
- Tässä vaiheessa korostuu psykoedukaatio eli esimerkiksi erilaisten voinnin vaihteluiden normalisointi.
8. Tarpeellisen tuen jatkuvuuden varmistaminen
- Asiakkaan osallisuus on vahvistunut niin, että hän kykenee ja haluaa aktiivisesti edistää omia tavoitteitaan. Asiakas on löytänyt jonkun päämäärän jota tavoitella. (mielekäs arki, opinnot, työelämä)
- Asiakkaan identiteetti on jäsentynyt ja pystyvyyden tunne sekä resilienssi on vahvistunut. ( 3x10d tulokset) Tämän myötä asiakas on vähintäänkin tilanteessa, jossa näkee positiivisen muutoksen tulevaisuudessa mahdollisena.
- Työntekijän rooli on vähitellen vetäytyä taka-alalle ja olla tarvittaessa tukena. Erityisesti tässä vaiheessa korostuu valmennuksellinen ote. Työntekijä kannustaa taka-alalta asiakasta etenemään tavoitteiden suuntaan.
Huomioitavaa on, että asiakkaan osallisuus voi toteutua eri tavalla eri elämänalueilla. Työskentelyssä hyödynnetään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka mahdollistavat korkeamman osallisuuden jollain elämän osa-alueella.
Lähteet: Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen P. 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako, Vastuullisen asiakasohjauksen ja sovittavan ohjauksen yhteistyö. Kuntoutus-lehti Vol 46 nro 3. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137878
Kuva
Yhdistämö-hankkeessa kehitetty toimintamalli täydentää ODL:n sosiaalisen vahvistumisen toimintojen kokonaisuutta. Sovittava ohjaus on kuvaus alkuvaiheen palvelusta, jossa asiakkaalle tarjottava tuki on kaikkien intensiivisintä. ODL:n toiminnoissa on hankkeen aikana voitu rakentaa asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia eri elämänvaiheessa oleville asiakkaille. Tarjolla on ollut apua kevyestä neuvonnasta aina intensiiviseen pitkäkestoiseen tukeen. Toimintamallia pyritään edelleen kehittämään osana organisaation toimintaa tai jatkohanketta.
Toimintamallin liittyy vahvasti asiakkaan kohtaamiseen liittyvä osaaminen. Yhdistämö-hankkeessa järjestettiin kohtaamiseen liittyvä koulutus, jonka materiaalit löytyvät hankkeen nettisivuilta. ( https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/yhdistamo/) Hankeaikana järjestettiin toimintamallia esittelevä työpaja. Tällaisten tilaisuuksien kautta toimintamallin mukaista työotetta on mahdollista juurruttaa ja levittää eri sektoreiden työntekijöille. Työpajassa muodostui yhteinen ymmärrys siitä, että toimintamallin juurruttaminen edellyttää ajattelutavan ja asenteen muutosta. Jokaisella työntekijällä on mahdollistaa ottaa jotain käytäntöjä omaan työhönsä ilman lisäresursseja.
Jos toimintamalli halutaan kokonaisuudessaan juurruttaa osaksi sosiaalisen kuntoutuksen valikoimaa täytyy sille varata erikseen yhden sosiaaliohjaajan henkilöresurssit / sotekeskus.
Yhden vuoden aikana yhden sosiaaliohjaajan palkka ja sivukulut sekä työhuone kulut ovat n. 53 000€. Vuoden aikana sosiaaliohjaaja voi auttaa keskimäärin 25 asiakasta kohti vahvempaa sosiaalista toimintakykyä, opiskeluita ja työelämää. Osalla polku työelämään voi viedä aikaa. Jos sovittavan ohjauksen palvelulla pystytään tukemaan 15 nuorta aikuista polulle, joka johtaa toisen asteen tutkintoon, saavutetaan julkisen talouden säästöjä vuoden aikana 75 000-105 000 (Mäntylä, E. THL 2023.).
Yhdistämö-hankkeessa seurattiin asiakkaiden siirtymiä uusiin palveluihin. Vaikka hankkeen yksilöohjauksessa olleiden nuorten aikuisten lähtötilanne oli haastava, seurannan tulosten perusteella valtaosa hankkeeseen osallistuneista nuorista aikuisista pystyi työskentelyn avulla kiinnittymään johonkin muuhun palveluun tai toimintaan. Kaikki asiakastyön tulokset eivät näy tilastoissa, koska nuorten lähtötilanteessa muutos on tapahtunut ensin asiakkaan sitoutumisessa tuen ja avun vastaanottamiseen, hänelle henkilökohtaisesti koettu merkittävä muutos on voinut olla esimerkiksi omasta kodista ulos lähteminen tai lähipiirin rajaaminen. Nuoren henkilökohtainen kokemus kuntoutumisen edistymisestä on usein ollut kokemus oman toimijuuden ja osallisuuden pienestä, mutta merkittävästä vahvistumisesta, joka mahdollistaa myös jatkossa tuen vastaanottamisen. Ilman Yhdistämö-hankkeen tarjoamaa intensiivistä asiakastyötä asiakkaiden elämäntilanne sekä palvelujen tarve olisi todennäköisesti pysynyt ennallaan tai jopa heikentynyt.
Asiakastyöstä tilastoituja tuloksia:
Yhdistämön asiakkaiden (131) taustatilanne toimintaan tullessa (yksilö-, ryhmä ja kohtaamispaikkatoiminta):
71 % työttömänä
29 % työelämän ulkopuolella
Kohtaamispaikkatoiminnassa on toteutettu walk in -palveluohjausta sekä yhteisiä tutustumiskäyntejä, kohtaamispaikkatoiminnasta asiakkaita on poluttunut useihin eri palveluihin ja toimintoihin.
Näitä poluttumisia hankkeessa ei ole erikseen tilastoitu.
Yhdistämön yksilöasiakkaiden (55) poluttumiset toiminnan aikana:
91 % poluttunut uuteen palveluun tai opintoihin/työelämään, joista
6 % opintoihin
12 % työhön, ml. palkkatuki- ja oppisopimustyö
42 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun sekä Nuotti-valmennukseen
Lisäksi 80 % heistä on poluttunut (joko ainoastaan tai edellisten lisäksi) sosiaali- ja/tai terveyspalveluihin, Kelan palveluihin ja/tai muuhun palveluun/toimintoon.
Yhdistämö-hankkeen työskentelyn tuloksena todettiin, että Sovittavan ohjauksen työskentelylle tulee kohdentaa intensiivisen työskentelyn edellyttämä riittävä henkilöstöresurssi, jossa työntekijävaihtuvuus pyritään minimoimaan, jotta toiminnan vaikuttavuus mahdollistuu.