Toimintamalli on kuvaus alkuvaiheen sosiaalisesta kuntoutuksesta monitarpeisille nuorille aikuisille. Toimintamalli kuvaa asiakkaan osallisuuden vahvistumista työskentelyn edetessä, työskentelyn eri vaiheita sekä työntekijän roolia ko. vaiheissa. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sovittava ohjaus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli on kuvaus alkuvaiheen sosiaalisesta kuntoutuksesta monitarpeisille nuorille aikuisille. Toimintamalli kuvaa asiakkaan osallisuuden vahvistumista työskentelyn edetessä, työskentelyn eri vaiheita sekä työntekijän roolia ko. vaiheissa. 

Toteutuspaikka
Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Yhdistämö-hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit
Kuva
Adaptive and connective guidance
Kuvateksti
Sovittava ohjaus -toimintamalli

Tekijä

Saana Hautala

Luotu

03.03.2023

Viimeksi muokattu

13.10.2023
Ratkaisun perusidea **

Sovittava ohjaus toimintamalli jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaihetta. Sovittavasta ohjauksesta hyötyvät sellaiset asiakkaat, joilla on useita samanaikaisia tarpeita ja vaikeuksia sanoittaa tulevaisuuden tavoitteita. Toimintamallin avulla voidaan sovittaa kolmannen sektorin työ osaksi julkisen sektorin työtä. Sovittava ohjaus voidaan sisällyttää sosiaaliseen kuntoutukseen, kun siitä sovitaan yhdessä julkisen sektorin viranhaltijan kanssa. (Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen, P. 2023.)

Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja yksilölliseen asiakastyöhön, jossa muodostuu luottamuksellinen ja pitkäkestoinen asiakassuhde. Sovittavan ohjauksen riittäväksi kestoksi on yleisimmin havaittu noin vuoden prosessi, toisinaan tarve jatkuu pidempäänkin. Useimmiten on  tarkoituksenmukaista varmistaa tuen jatko riittävän pitkään, jotta varmistutaan siitä, että asiakas kiinnittyy seuraavaan palveluun tai toimintaan, eikä hän ole enää tuen tarvetta. 

Työskentelyn sisältö:

1. Tutustuminen

  • Asiakkaaseen tutustutaan ihmisenä ja ilman työntekijän valmiita ratkaisuja asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Asiakkaan tarpeet nousevat työskentelyn lähtökohdaksi. 
  • Asiakkaan rooli on yleensä passiivinen toiminnan aloitusvaiheessa ja osallisuus omaan prosessiin on jäänyt palveluissa toteutumatta.
  • Työntekijän rooli on läsnäolija. Työntekijä panostaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen, siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. 
  • Traumatietoinen työskentelyote auttaa alkuvaiheessa asiakkaan turvallisuuden tunteen lisäämisessä ja luottamuksen synnyttämisessä. Työntekijä on hyvä tiedostaa myös Maslow:n tarvehierarkian mukaisten perustarpeiden tyydyttymisen edellytys muiden toimintojen mahdollistumiseksi.  

2. Elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus

  • Asiakkaan elämäntilanteen kartoittamiseen voi hyödyntää erilaisia työkaluja. Yhdistämö-hankkeen Sovittavan ohjauksen mallissa hyödynnettiin 3x10D®-elämäntilannemittaria. Työkalu toimii puheeksi ottamisen välineenä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilanteen tarkastelun. 
  • Elämäntilanteen kartoituksen pohjalta asiakas nimeää tai kirjaa itselleen alustavan suunnitelman, jossa on esimerkiksi yksi edistettävä tavoite. 
  • Työntekijän rooli on vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja muutosmotivaatiota. Työntekijän rooli on sitouttaa ja vahvistaa asiakasta hänen omaan tavoitteeseensa. Sitouttaja joutuu sietämään asiakkaan epävarmuutta ja häilyvää motivaatiota. Sitouttajan rooli jatkuu läpi asiakkaan polun ja korostuu muutostilanteissa. 

3. Toimijoiden ja palveluiden kartoitus

  • Asiakas ja työntekijä kartoittavat yhdessä asiakkaan verkoston ja arvioivat vastaako se asiakkaan tarpeita ja tavoitteita. Tämä voi tapahtua osana julkisen sektorin palvelutarpeen arvioita. Tässä vaiheessa työntekijä toimii sillanrakentajana asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden kokoamisessa. Sillanrakentaja on asiakkaan apuna tarvittaessa aktivoimassa julkisen sektorin palveluita ja toimii asiakkaiden konkreettisena tukena palveluihin pääsemisessä (sosiaali- ja terveyspalvelut). Mikäli asiakkaalla ei ole tarvetta julkisen sektorin palveluille, työntekijä auttaa esimerkiksi järjestösektorin palveluiden kartoittamisessa. 
  • Toimijoiden ja palveluiden kartoituksessa voi hyödyntää esimerkiksi verkostokarttaa, jossa kootaan näkymä läheis- ja palveluverkostosta. 
  • Työntekijä tarvitsee palvelujärjestelmäosaamista, jotta osaa laajasti etsiä yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia vaihtoehtoja. 

5. Verkostoon liittyminen tai sen rakentaminen

  • Jos asiakkaalla on julkisen sektorin palveluita, käydään viimeistään tässä vaiheessa yhteinen keskustelu verkoston eri toimijoiden välillä ja sovitaan työnjaosta. Viranhaltija kirjaa asiakkaan suunnitelman julkiseen järjestelmään. 
  • Yhteiseen suunnitelmaan kirjataan vastuunjako eri toimijoiden välillä. 
  • Tässä vaiheessa on oleellista, että asiakkaan osallisuus toteutuu suunnitelman tekemisessä. Työntekijä toimii palvelutulkkina varmistaen, että asiakas tietää ja ymmärtää, mitä suunnitelmaan kirjataan ja että se vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita. Työntekijä tuo asiakastuntemuksen perusteella verkostoon tiedon asiakkaan arjesta, siihen liittyvistä haasteista ja samalla asiakkaan vahvuuksista. 
  • Palvelutulkki antaa sosiaaliedukaatiota eli selittää ja avaa palvelujärjestelmän toimintaan ja siihen liittyviä reunaehtoja asiakkaalle. 

6. Palvelukokonaisuuden rakentaminen

  • Verkoston yhteisen suunnitelman perusteella asiakkaalle rakentuu palvelukokonaisuus, joka voi sisältää joustavasti niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja. 
  • Työntekijä toimii tässä vaiheessa koordinaattorina asiakkaan ja muun verkoston välillä. Hän seuraa läheltä toteutuuko yhteinen suunnitelma ja sen myötä rakennettu palvelukokonaisuus. Työntekijä huomioi ja reagoi muutostarpeisiin, joita asiakas tuottaa ja toimii tarvittaessa asiakkaan apuna tiedon välittämisessä muulle verkostolle. 
  • Työntekijä ja asiakas toimivat tässä vaiheessa vielä tiiviisti yhteistyössä. Työntekijä tukee toiminnallaan asiakkaan osallisuutta ja tuo näkyväksi positiivisia muutoksia ja vahvuuksia, jotka tukevat asiakkaan muutosta. 

7. Palveluissa pysymisen tukeminen 

  • Kuntoutumiseen ja toipumiseen kuuluu erilaiset vaiheet ja myös takapakit. Tässä vaiheessa työntekijä toimii edelleen sitouttajana ja toivon ylläpitäjänä. Työntekijä tukee asiakasta takaisin asiakkaan toivomaan suuntaan.
  • Tässä vaiheessa korostuu psykoedukaatio eli esimerkiksi erilaisten voinnin vaihteluiden normalisointi. 

8. Tarpeellisen tuen jatkuvuuden varmistaminen 

  • Asiakkaan osallisuus on vahvistunut niin, että hän kykenee ja haluaa aktiivisesti edistää omia tavoitteitaan. Asiakas on löytänyt jonkun päämäärän jota tavoitella. (mielekäs arki, opinnot, työelämä)
  • Asiakkaan identiteetti on jäsentynyt ja pystyvyyden tunne sekä resilienssi on vahvistunut. ( 3x10d tulokset) Tämän myötä asiakas on vähintäänkin tilanteessa, jossa näkee positiivisen muutoksen tulevaisuudessa mahdollisena.
  • Työntekijän rooli on vähitellen vetäytyä taka-alalle ja olla tarvittaessa tukena.  Erityisesti tässä vaiheessa  korostuu valmennuksellinen ote. Työntekijä kannustaa taka-alalta asiakasta etenemään tavoitteiden suuntaan. 

Huomioitavaa on, että asiakkaan osallisuus voi toteutua eri tavalla eri elämänalueilla. Työskentelyssä hyödynnetään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka mahdollistavat korkeamman osallisuuden jollain elämän osa-alueella. 

Lähteet: Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen P. 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako, Vastuullisen asiakasohjauksen ja sovittavan ohjauksen yhteistyö. Kuntoutus-lehti Vol 46 nro 3.  https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137878

 

Toimintaympäristö **

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on yhteiskunnan kannalta huolestuttavan suuri. Haastavimmassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla haasteet ovat kumuloituneet ja epäselvä tilanne on pitkittynyt. (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.) Korona- Pandemia on omalta osaltaan heikentänyt entisestään nuorten hyvinvointia ja lisännyt yksinäisyyden kokemuksia (E2 Tutkimus, 2022).

Syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla aikuisilla on useita tarpeita, mutta samaan aikaan vaikeuksia löytää sopiva palvelu tai kiinnittyä olemassa oleviin palveluihin. Haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kohdalla taustalla on mm. hoitamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä tunnistamattomia neuropsykiatrisia haasteita. Nuorten aikuisten tilanteen kompleksisuus haastaa myös palvelujärjestelmän toimintaa. Riskinä on, että nuoret aikuiset ovat monien palveluiden piirissä, mutta eivät hyödy niistä, koska ne eivät ole oikea-aikaisia tai nuori ei ole aidosti osallisena omassa palveluprosessissaan. Tämä on monella tapaa resurssien haaskaamista. Tämän vuoksi Yhdistämö-hankkeessa lähdettiin kehittämään asiakkaiden osallisuutta vahvistavaa sovittavan ohjauksen toimintamallia. Toimintamalli liittyy sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen. 

Haastavimmassa elämäntilanteessa olevat nuoret aikuiset hyötyvät palveluiden yhteensovittamisesta, jotta palveluketjusta saadaan muodostettua saumaton kokonaisuus. Palveluohjauksella voidaan vähentää ammattilaisten päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakkaan osallisuutta omien tavoitteiden määrittelyssä. Palveluohjauksen intensiivisimmässä muodossa palveluohjaajalla on rajattu asiakasmäärä ja hän pystyy paneutumaan jokaisen asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tukemaan asiakasta riittävän pitkään. (Palveluohjausyhdistys, 2023.) Palveluohjaukseen kuuluu, että työmenetelmän tavoitteena ei ole asiakkaan muuttaminen, vaan pikemminkin palveluiden ja muiden rakenteiden muokkaaminen siten, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan hyvää ja itsenäistä elämää. Palveluohjauksessa asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. (Suominen, 2020.) Palveluohjaus sopii työmenetelmäksi sosiaaliseen kuntoutukseen. (ks.  Sosiaalinen kuntoutuksessa, 2018. Lindh, Härkäpää & Kostamo-Pääkkö toim.) Sovittavan ohjauksen mallia alettiin kehittää palveluohjauksen intensiivisimmän muodon pohjalta. 

Lähteet: 

Hautala, S. & Pietilä-Litendahl, P. 2023 Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen polulla. Kuntoutus (46) 2023, Erityistä tukea nuorille nykytila ja tulevaisuus (osa 2),s.27-34

Lindh, J., Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (toim.) 2018  Sosiaalinen kuntoutuksessa.  

Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Raportin “’Sä teet tän elämän itelles´: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä” ovat tehneet tutkimusavustajat YTM Eija Eronen ja FM Vilma Niskanen, asiantuntija FM Roosa Veijola ja ohjelmajohtaja VTT Jenni Simonen.

Suominen, S. 2020,  Palveluohjauksesta työmenetelmänä, https://youtu.be/lJLRYrXwr8U

Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry, 2023 Mitä palveluohjaus on?https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Yhdistämö-hankkeessa todettiin Sovittavan ohjauksen mallin tukevan hankkeen kohderyhmän asiakkaiden kiinnittymistä sosiaaliseen kuntoutukseen ja palvelujen vaikuttavuuden lisääntymistä kohti yhteiskuntaosallisuutta, koulutusta ja työelämää. Se on sisällytettävissä lakisääteisen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalliksi, palvelu voidaan tuottaa hyvinvointialueiden omana toimintana tai ostopalveluna.

Mallin työskentely suunnataan sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaiheeseen niille asiakkaille, jotka ovat olleet pitkään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja tarvitsevat paljon palveluita, joiden kuitenkin on ollut vaikea kiinnittyä palveluihin ja heidän arjen ja toimintakyvyn tilanne on pysynyt pitkään muuttumattomana. Sovittavan ohjauksen mallin mukaista työskentelyä toteutettiin Yhdistämö-hankkeen yksilötyössä ja asiakkaiden verkostoyhteistöissä, jossa työmuotoa kehitettiin yhdessä asiakkaan kanssa. Tärkeäksi on todettu työskentelyn edellyttämä ammattilaisen sensitiivinen työote, jolloin työskentelyä arvioidaan kokoaikaisesti asiakkaan kokeman sekä verkoston arvioiman vaikuttavuuden näkökulmasta ja palveluita muokataan joustavasti. Asiakaskohderyhmän edustajia oli mukana myös toimintamallin kehittämiseen liittyvissä työpajoissa ja he ovat tuoneet merkittäviä näkemyksiä työskentelyyn. 

Lisätietoa kehittämistyöstä: 

Yhdistämö-hankkeen loppujulkaisu 

https://www.yumpu.com/fi/document/read/67857593/yhdessa-askel-eteenpain-yhdistamo-hankkeen-loppujulkaisu

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Yhdistämö-hankkeessa kehitetty toimintamalli täydentää ODL:n sosiaalisen vahvistumisen toimintojen kokonaisuutta. Sovittava ohjaus on kuvaus alkuvaiheen palvelusta, jossa asiakkaalle tarjottava tuki on kaikkien intensiivisintä. ODL:n toiminnoissa on hankkeen aikana voitu rakentaa asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia eri elämänvaiheessa oleville asiakkaille. Tarjolla on ollut apua kevyestä neuvonnasta aina intensiiviseen pitkäkestoiseen tukeen. Toimintamallia pyritään edelleen kehittämään osana organisaation toimintaa tai jatkohanketta. 

Toimintamallin liittyy vahvasti asiakkaan kohtaamiseen liittyvä osaaminen.  Yhdistämö-hankkeessa järjestettiin kohtaamiseen liittyvä koulutus, jonka materiaalit löytyvät hankkeen nettisivuilta. ( https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/yhdistamo/) Hankeaikana järjestettiin toimintamallia esittelevä työpaja. Tällaisten tilaisuuksien kautta toimintamallin mukaista työotetta on mahdollista juurruttaa ja levittää eri sektoreiden työntekijöille. Työpajassa muodostui yhteinen ymmärrys siitä, että toimintamallin juurruttaminen edellyttää ajattelutavan ja asenteen muutosta. Jokaisella työntekijällä on mahdollistaa ottaa jotain käytäntöjä omaan työhönsä ilman lisäresursseja. 

Jos toimintamalli halutaan kokonaisuudessaan juurruttaa osaksi sosiaalisen kuntoutuksen valikoimaa täytyy sille varata erikseen yhden sosiaaliohjaajan henkilöresurssit / sotekeskus. 

Yhden vuoden aikana yhden sosiaaliohjaajan palkka ja sivukulut sekä työhuone kulut ovat n. 53 000€. Vuoden aikana sosiaaliohjaaja voi auttaa keskimäärin 25 asiakasta kohti vahvempaa sosiaalista toimintakykyä, opiskeluita ja työelämää. Osalla polku työelämään voi viedä aikaa. Jos sovittavan ohjauksen palvelulla pystytään tukemaan 15 nuorta aikuista polulle, joka johtaa toisen asteen tutkintoon, saavutetaan julkisen talouden säästöjä vuoden aikana 75 000-105 000 (Mäntylä, E. THL 2023.).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Yhdistämö-hankkeessa seurattiin asiakkaiden siirtymiä uusiin palveluihin. Vaikka hankkeen yksilöohjauksessa olleiden nuorten aikuisten lähtötilanne oli haastava, seurannan tulosten perusteella valtaosa hankkeeseen osallistuneista nuorista aikuisista pystyi työskentelyn avulla kiinnittymään johonkin muuhun palveluun tai toimintaan. Kaikki asiakastyön tulokset eivät näy tilastoissa, koska nuorten lähtötilanteessa muutos on tapahtunut ensin asiakkaan sitoutumisessa tuen ja avun vastaanottamiseen, hänelle henkilökohtaisesti koettu merkittävä muutos on voinut olla esimerkiksi omasta kodista ulos lähteminen tai lähipiirin rajaaminen. Nuoren henkilökohtainen kokemus kuntoutumisen edistymisestä on usein ollut kokemus oman toimijuuden ja osallisuuden pienestä, mutta merkittävästä vahvistumisesta, joka mahdollistaa myös jatkossa tuen vastaanottamisen. Ilman Yhdistämö-hankkeen tarjoamaa intensiivistä asiakastyötä asiakkaiden elämäntilanne sekä palvelujen tarve olisi todennäköisesti pysynyt ennallaan tai jopa heikentynyt.

Asiakastyöstä tilastoituja tuloksia:

Yhdistämön asiakkaiden (131) taustatilanne toimintaan tullessa (yksilö-, ryhmä ja kohtaamispaikkatoiminta):

71 % työttömänä

29 % työelämän ulkopuolella

Kohtaamispaikkatoiminnassa on toteutettu walk in -palveluohjausta sekä yhteisiä tutustumiskäyntejä, kohtaamispaikkatoiminnasta asiakkaita on poluttunut useihin eri palveluihin ja toimintoihin.

Näitä poluttumisia hankkeessa ei ole erikseen tilastoitu.

Yhdistämön yksilöasiakkaiden (55) poluttumiset toiminnan aikana:

91 % poluttunut uuteen palveluun tai opintoihin/työelämään, joista

6 % opintoihin

12 % työhön, ml. palkkatuki- ja oppisopimustyö

42 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun sekä Nuotti-valmennukseen

Lisäksi 80 % heistä on poluttunut (joko ainoastaan tai edellisten lisäksi) sosiaali- ja/tai terveyspalveluihin, Kelan palveluihin ja/tai muuhun palveluun/toimintoon.

Yhdistämö-hankkeen työskentelyn tuloksena todettiin, että Sovittavan ohjauksen työskentelylle tulee kohdentaa intensiivisen työskentelyn edellyttämä riittävä henkilöstöresurssi, jossa työntekijävaihtuvuus pyritään minimoimaan, jotta toiminnan vaikuttavuus mahdollistuu. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja riittävän pitkäkestoiseen työskentelyyn. Työntekijällä on hyvä olla sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja parhaiten tehtävää vastaa sosiaalialan tutkinto (lakiosaaminen, palvelujärjestelmän tuntemus). Asiakkaan alkutilanteen kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen panostetaan, jotta saadaan käsitys asiakkaan elämäntilanteesta ja tilanteeseen johtaneista juurisyistä. Alkuvaiheeseen panostamalla vahvistetaan asiakkaan osallisuutta omien tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyssä. Työntekijän on hyvä olla tietoinen asiakkaiden eri tasoisista tarpeista (Maslow). Työskentelyn alussa on hyvä tunnistaa niiden välttämättömien fysiologisten tarpeiden täyttyminen, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan tavoitteen edistämiseksi. Tämä tarkoittaa yksilöllistä huomiointia; toinen pärjää ilman unta, toinen ilman ruokaa. 

Sovittava ohjauksen taustaviitekehyksenä on toipumisorientaatio. (Nordling, 2018). Asiakkaita tuetaan henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelyssä ja niiden toteuttamisessa. Asiakasta autetaan hänelle merkityksellisen arjen rakentamisessa. Toipumisen ja kuntoutumisen asteen määrittää asiakkaan kokemus, ei palvelujärjestelmässä eteneminen (ks. Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.) Keskeistä on voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentelyote, jolloin keskitytään asiakkaan vahvuuksiin ja pyritään vahvistamaan niitä. Epäonnistuneisiin kokemuksiin ei jäädä jumiin, vaan pyritään hyödyntämään asiakkaalla olevia toimivia ratkaisukeinoja. 

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää työntekijältä osaamista traumatietoisesta työskentelystä. Työskentelyn alussa asiakkaiden turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntyminen luovat pohjan kaikelle muutostyöskentelylle ja toimintaan sitoutumiselle. Turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa usein yksinkertaisilla asioilla, kuten selkeillä ohjeistuksilla ja yhteistyöstä sopimisella, ymmärtämisen varmistamisella, mahdollisista muutoksista keskustelemalla ja yhteisesti sopimalla.  Asiakastapaamisissa turvallisuuden tunnetta voi  vahvistaa asiakkaan vireystilan huomioimisella, riittävällä tauottamisella, tapaamistilaympäristön suunnittelulla ja häiriötekijöiden minimoimisella. Palvelun tarjoajan on hyvä pyrkiä huolehtimaan työntekijäpysyvyydestä työskentelyn vaikuttavuuden mahdollistumiseksi.

Hankkeessa tehtyjen havaintojen mukaan asiakkaat kokevat usein neuropsykiatrisiin ja mielenterveyden haasteisiin liittyviä oireita. Näihin haasteisiin liittyvässä ohjauksessa asiakkaat hyötyvät psykoedukatiivisesta ohjaustavasta. Työntekijän tulee pystyä tunnistamaan asiakkaan kykyjen ja osallisuuden vaihtelut eri tilanteissa sekä normalisoimaan vointiin liittyvää vaihtelua. Työntekijä tunnistaa ja auttaa asiakasta tunnistamaan kuntoutumisprosessiin kuuluvat erilaiset vaiheet, myös taka-askeleet. Työntekijä tukee näissä vaiheissa asiakasta jälleen tavoitteiden suuntaiseen toimintaan.  Työntekijä antaa ´Sosiaaliedukaatiota´, eli tulkkaa palvelujärjestelmää asiakkaalle, kertoo erilaisista vaihtoehdoista ja selvittää palvelujärjestelmän reunaehtoja eri vaihtoehtojen taustalla (ml. seuraukset). Työntekijältä vaaditaan palvelujärjestelmäosaamista, toisin sanoen kykyä selvittää eri asioita, mm. palvelutarjontaa ja niiden mahdollistumista. 

Toimintamalli vaatii työntekijältä rohkeutta luopua ammattiroolista ja kykyä asettua kahden ihmisen väliseen kohtaamiseen, jossa voi esiintyä epävarmuuksia. Työntekijän rooliin kuuluu aina ammattilaisen vastuun kantaminen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi, että asiakkaan epäröidessä työntekijä vahvistaa motivaatiota ja tuo esille voimavaroja. Työskentely ote on valmennuksellinen, jolloin asiakasta tuetaan takaisin kohti tavoitteita. 

Sovittava ohjaus perustuu asiakkaan ja palveluverkoston joustavaan ja saumattomaan toimintaan, ja arvioon siitä, kuka mallista hyötyy. Sovittavan ohjauksen paras vaikuttavuus saavutetaan verkoston yhteistoiminnalla.

Kansikuva
Sovittava ohjaus

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Ilmiöt