Sovittava ohjaus

Sovittava ohjaus toimintamalli jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaihetta. Sovittavasta ohjauksesta hyötyvät sellaiset asiakkaat, joilla on useita samanaikaisia tarpeita ja vaikeuksia sanoittaa tulevaisuuden tavoitteita. Toimintamallin avulla voidaan sovittaa kolmannen sektorin työ osaksi julkisen sektorin työtä. Sovittava ohjaus voidaan sisällyttää sosiaaliseen kuntoutukseen, kun siitä sovitaan yhdessä julkisen sektorin viranhaltijan kanssa. (Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen, P. 2023.)

Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja yksilölliseen asiakastyöhön, jossa muodostuu luottamuksellinen ja pitkäkestoinen asiakassuhde. Sovittavan ohjauksen riittäväksi kestoksi on yleisimmin havaittu noin vuoden prosessi, toisinaan tarve jatkuu pidempäänkin. Useimmiten on  tarkoituksenmukaista varmistaa tuen jatko riittävän pitkään, jotta varmistutaan siitä, että asiakas kiinnittyy seuraavaan palveluun tai toimintaan, eikä hän ole enää tuen tarvetta. 

Työskentelyn sisältö:

1. Tutustuminen

• Asiakkaaseen tutustutaan ihmisenä ja ilman työntekijän valmiita ratkaisuja asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Asiakkaan tarpeet nousevat työskentelyn lähtökohdaksi. 
• Asiakkaan rooli on yleensä passiivinen toiminnan aloitusvaiheessa ja osallisuus omaan prosessiin on jäänyt palveluissa toteutumatta.
• Työntekijän rooli on läsnäolija. Työntekijä panostaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen, siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. 
• Traumatietoinen työskentelyote auttaa alkuvaiheessa asiakkaan turvallisuuden tunteen lisäämisessä ja luottamuksen synnyttämisessä. Työntekijä on hyvä tiedostaa myös Maslow:n tarvehierarkian mukaisten perustarpeiden tyydyttymisen edellytys muiden toimintojen mahdollistumiseksi.  

2. Elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus

• Asiakkaan elämäntilanteen kartoittamiseen voi hyödyntää erilaisia työkaluja. Yhdistämö-hankkeen Sovittavan ohjauksen mallissa hyödynnettiin 3x10D®-elämäntilannemittaria. Työkalu toimii puheeksi ottamisen välineenä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilanteen tarkastelun. 
• Elämäntilanteen kartoituksen pohjalta asiakas nimeää tai kirjaa itselleen alustavan suunnitelman, jossa on esimerkiksi yksi edistettävä tavoite. 
• Työntekijän rooli on vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja muutosmotivaatiota. Työntekijän rooli on sitouttaa ja vahvistaa asiakasta hänen omaan tavoitteeseensa. Sitouttaja joutuu sietämään asiakkaan epävarmuutta ja häilyvää motivaatiota. Sitouttajan rooli jatkuu läpi asiakkaan polun ja korostuu muutostilanteissa. 

3. Toimijoiden ja palveluiden kartoitus

• Asiakas ja työntekijä kartoittavat yhdessä asiakkaan verkoston ja arvioivat vastaako se asiakkaan tarpeita ja tavoitteita. Tämä voi tapahtua osana julkisen sektorin palvelutarpeen arvioita. Tässä vaiheessa työntekijä toimii sillanrakentajana asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden kokoamisessa. Sillanrakentaja on asiakkaan apuna tarvittaessa aktivoimassa julkisen sektorin palveluita ja toimii asiakkaiden konkreettisena tukena palveluihin pääsemisessä (sosiaali- ja terveyspalvelut). Mikäli asiakkaalla ei ole tarvetta julkisen sektorin palveluille, työntekijä auttaa esimerkiksi järjestösektorin palveluiden kartoittamisessa. 
• Toimijoiden ja palveluiden kartoituksessa voi hyödyntää esimerkiksi verkostokarttaa, jossa kootaan näkymä läheis- ja palveluverkostosta. 
• Työntekijä tarvitsee palvelujärjestelmäosaamista, jotta osaa laajasti etsiä yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia vaihtoehtoja. 

5. Verkostoon liittyminen tai sen rakentaminen

• Jos asiakkaalla on julkisen sektorin palveluita, käydään viimeistään tässä vaiheessa yhteinen keskustelu verkoston eri toimijoiden välillä ja sovitaan työnjaosta. Viranhaltija kirjaa asiakkaan suunnitelman julkiseen järjestelmään. 
• Yhteiseen suunnitelmaan kirjataan vastuunjako eri toimijoiden välillä. 
• Tässä vaiheessa on oleellista, että asiakkaan osallisuus toteutuu suunnitelman tekemisessä. Työntekijä toimii palvelutulkkina varmistaen, että asiakas tietää ja ymmärtää, mitä suunnitelmaan kirjataan ja että se vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita. Työntekijä tuo asiakastuntemuksen perusteella verkostoon tiedon asiakkaan arjesta, siihen liittyvistä haasteista ja samalla asiakkaan vahvuuksista. 
• Palvelutulkki antaa sosiaaliedukaatiota eli selittää ja avaa palvelujärjestelmän toimintaan ja siihen liittyviä reunaehtoja asiakkaalle. 

6. Palvelukokonaisuuden rakentaminen

• Verkoston yhteisen suunnitelman perusteella asiakkaalle rakentuu palvelukokonaisuus, joka voi sisältää joustavasti niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja. 
• Työntekijä toimii tässä vaiheessa koordinaattorina asiakkaan ja muun verkoston välillä. Hän seuraa läheltä toteutuuko yhteinen suunnitelma ja sen myötä rakennettu palvelukokonaisuus. Työntekijä huomioi ja reagoi muutostarpeisiin, joita asiakas tuottaa ja toimii tarvittaessa asiakkaan apuna tiedon välittämisessä muulle verkostolle. 
• Työntekijä ja asiakas toimivat tässä vaiheessa vielä tiiviisti yhteistyössä. Työntekijä tukee toiminnallaan asiakkaan osallisuutta ja tuo näkyväksi positiivisia muutoksia ja vahvuuksia, jotka tukevat asiakkaan muutosta. 

7. Palveluissa pysymisen tukeminen 

• Kuntoutumiseen ja toipumiseen kuuluu erilaiset vaiheet ja myös takapakit. Tässä vaiheessa työntekijä toimii edelleen sitouttajana ja toivon ylläpitäjänä. Työntekijä tukee asiakasta takaisin asiakkaan toivomaan suuntaan.
• Tässä vaiheessa korostuu psykoedukaatio eli esimerkiksi erilaisten voinnin vaihteluiden normalisointi. 

8. Tarpeellisen tuen jatkuvuuden varmistaminen 

• Asiakkaan osallisuus on vahvistunut niin, että hän kykenee ja haluaa aktiivisesti edistää omia tavoitteitaan. Asiakas on löytänyt jonkun päämäärän jota tavoitella. (mielekäs arki, opinnot, työelämä)
• Asiakkaan identiteetti on jäsentynyt ja pystyvyyden tunne sekä resilienssi on vahvistunut. ( 3x10d tulokset) Tämän myötä asiakas on vähintäänkin tilanteessa, jossa näkee positiivisen muutoksen tulevaisuudessa mahdollisena.
• Työntekijän rooli on vähitellen vetäytyä taka-alalle ja olla tarvittaessa tukena.  Erityisesti tässä vaiheessa  korostuu valmennuksellinen ote. Työntekijä kannustaa taka-alalta asiakasta etenemään tavoitteiden suuntaan. 

Huomioitavaa on, että asiakkaan osallisuus voi toteutua eri tavalla eri elämänalueilla. Työskentelyssä hyödynnetään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka mahdollistavat korkeamman osallisuuden jollain elämän osa-alueella. 

Lähteet: Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen P. 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako, Vastuullisen asiakasohjauksen ja sovittavan ohjauksen yhteistyö. Kuntoutus-lehti Vol 46 nro 3.  https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137878