Sovittava ohjaus

Luotu 03.03.2023
Sovittava ohjaus
Sovittava ohjaus

Tiivistelmä

Ydinsisältö

  1. Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen.
  2. Elämäntilanteen, voimavarojen ja tavoitteiden kokonaisvaltainen kartoitus.
  3. Asiakkaan tarpeita vastaavan verkoston ja palveluiden kokoaminen.
  4. Yhteisen suunnitelman ja palvelukokonaisuuden rakentaminen.
  5. Palveluihin kiinnittymisen ja tuen jatkuvuuden varmistaminen.

Lyhyen aikavälin tulokset

  • Asiakkaan elämäntilanne, tavoitteet ja tuen tarpeet jäsentyvät.
  • Osallisuus omassa prosessissa vahvistuu.
  • Verkoston yhteistyö ja työnjako selkiytyvät.
  • Asiakkaalle muodostuu hänen tarpeitaan vastaava palvelukokonaisuus.

Pitkän aikavälin tulokset

  • Asiakas sitoutuu tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja toimintaan.
  • Asiakkaan toimijuus, pystyvyyden tunne ja resilienssi vahvistuvat.
  • Asiakas etenee kohti mielekästä arkea, opintoja, työelämää tai muuta itselleen merkityksellistä tavoitetta.

Vaikuttavuus

  • Palvelut kohdentuvat oikea-aikaisemmin asiakkaan tarpeisiin.
  • Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö vahvistuu.
  • Päällekkäinen työ vähenee.
  • Hyvinvointi, osallisuus ja tulevaisuususko vahvistuvat 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret aikuiset
Paljon palveluita tarvitsevat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Adaptive and connective guidance
Sovittava ohjaus -toimintamalli

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten suuri määrä haastaa palvelujärjestelmän toimintaa. Suomessa elää uusimpien tietojen mukaan yli 140 000 työikäistä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa ja osa heistä on syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. (Yle, 2023) Pohjois-Pohjanmaan ikärakenteessa korostuu muuta maata korkeampi nuorten määrä. Nuorisotyöttömyys (alle 25v) on ollut muuta maata korkeampaa. Hankkeen aloitusvuonna (2020) se on ollut Pohjois-Pohjanmaalla jopa 19,6%, kun se koko maassa on ollut 16,7%. (Sotkanet)

Yhdistämö-hankkeessa kehitettiin voimavara- ja ratkaisukeskeistä sovittavan ohjauksen toimintamallia,  jolla vahvistetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuutta sekä toimintakykyä ja edistetään heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. Kohderyhmänä olivat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret aikuiset, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta ja tiivistä palvelukoordinaatiosta.  Kohderyhmän nuorilla aikuisilla oli  vaikeuksia löytää hajallaan olevista palveluista oikea-aikaiset ja heidän tarvettaan vastaavat palvelut. Haasteena oli myös palveluiden yhteentoimimattomuus ja järjestelmälähtöinen tapa tuottaa palveluita, jolloin nuoren voimavarat eivät  tulleet huomioiduksi ja nuoren todellinen osallisuus omassa palveluprosessissaan saattoi jäädä näennäiseksi.

Kolmannella sektorilla tehdään paljon hyvinvointityötä, joka jää irralliseksi julkisen sektorin tarjoamista palveluista. Yhdistämö-hankkeen tavoitteena oli  tiivistää asiakaslähtöisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Sosiaalinen kuntoutuksen järjestämisvastuu on lain mukaan julkisella sektorilla. Käytännössä kuitenkin sosiaalisen kuntoutuksen sisällössä ja toimintatavoissa on suurta vaihtelua eri alueilla (vrt. keskus-haja-asutusalueet). Yhdistämö-hankkeessa pyrittiin selkeyttämään erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaiheen työskentelyä Sovittavan ohjauksen mallin avulla. Sovittava ohjaus on nivellettävissä osaksi laissa määriteltyä sosiaalista kuntoutusta joko ostopalvelusopimuksin tai sopimuksiin perustuvan työnjaon perusteella (Piirainen & Vuokila-Oikkonen, 2023). Sovittava ohjaus täydentää nuorten aikuisten palveluvalikoimaa tukemalla asiakasta kiinnittymään eri sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisen muotoihin ja sillä voidaan tukea myös ammatillisen kuntoutuksen toteutumista (esim. Nuotti-valmennusta). Sovittava ohjauksen avulla asiakasta voidaan tukea myös kohti työvoimapoliittisia toimenpiteitä. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sovittavan ohjauksen toimintamalli on kehitetty erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille, joiden elämäntilanne on pitkittyneesti haastava ja joiden tuen tarpeet ovat kasautuneet (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023). Kohderyhmään kuuluu nuoria, joilla voi olla samanaikaisesti esimerkiksi mielenterveyden haasteita, päihteiden käyttöä, yksinäisyyttä, arjen hallinnan vaikeuksia tai tunnistamattomia neuropsykiatrisia piirteitä. Koronapandemia on entisestään lisännyt nuorten hyvinvointiin ja yksinäisyyteen liittyviä haasteita (E2 Tutkimus, 2022).

Kohderyhmän nuorilla on usein useita palvelutarpeita, mutta samalla vaikeuksia löytää tilanteeseensa sopivaa tukea tai kiinnittyä olemassa oleviin palveluihin. Vaikka nuori saattaa olla useiden palveluiden asiakkaana, palvelut eivät aina muodosta toimivaa kokonaisuutta eikä nuori välttämättä koe olevansa osallinen omassa palveluprosessissaan.

Toimintamallia tarvitaan vahvistamaan nuoren osallisuutta sekä kokoamaan hänen ympärilleen yhtenäinen ja tavoitteellinen palvelukokonaisuus. Sovittava ohjaus perustuu palveluohjaukseen, jossa asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja palveluja sovitetaan vastaamaan paremmin hänen tarpeitaan (Suominen, 2020). Erityisesti paljon tukea tarvitsevat nuoret hyötyvät palveluiden yhteensovittamisesta, pitkäjänteisestä rinnalla kulkemisesta ja siitä, että ammattilaiset työskentelevät yhteisten tavoitteiden suuntaisesti (Palveluohjausyhdistys, 2023). Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta palveluohjaus on kohderyhmälle soveltuva työmenetelmä (Lindh, Härkäpää & Kostamo-Pääkkö, 2018).

Lähteet: 

Hautala, S. & Pietilä-Litendahl, P. 2023 Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen polulla. Kuntoutus (46) 2023, Erityistä tukea nuorille nykytila ja tulevaisuus (osa 2),s.27-34

Lindh, J., Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (toim.) 2018  Sosiaalinen kuntoutuksessa.  

Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Raportin “’Sä teet tän elämän itelles´: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä” ovat tehneet tutkimusavustajat YTM Eija Eronen ja FM Vilma Niskanen, asiantuntija FM Roosa Veijola ja ohjelmajohtaja VTT Jenni Simonen.

Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen P. 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako, Vastuullisen asiakasohjauksen ja sovittavan ohjauksen yhteistyö. Kuntoutus-lehti Vol 46 nro 3.  https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137878

Piirainen, K. 2018 Kriisiavusta vastuulliseen asiakasohjaukseen : Opas sosiaalisen kuntoutuksen rakenteen ja prosessin haltuunottoon. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-322-3

Suominen, S. 2020,  Palveluohjauksesta työmenetelmänä, https://youtu.be/lJLRYrXwr8U

Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry, 2023 Mitä palveluohjaus on?https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Sovittavan ohjauksen työskentelyllä tuetaan nuorten aikuisten osallisuutta ja vahvistetaan heidän kykyään suunnitella tulevaisuutta. Sovittavalla ohjauksella mahdollistetaan sosiaalisen kuntoutuksen toteutumista sekä asiakkaiden tukemista kohti opintoja ja työelämää. Keskeistä on vahvistaa asiakkaiden omien tavoitteiden toteutumista ja aina tavoitteena ei ole opinnot ja työelämä, vaan itsetuntemuksen lisääntyminen sekä kokemus mielekkäästä ja merkityksellisestä arjesta. Pitkään palveluiden ulkopuolella olevilla asiakkailla on realistista päästä 1-2 vuoden työskentelyn jälkeen tilanteeseen, jossa asiakas näkee positiivisen muutoksen mahdollisena tai kykenee etenemään kohti opintoja ja työelämää. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen työskentelyotteen avulla nuoren identiteetti ja osallisuus vahvistuvat, ja hän pystyy elämään itselleen mielekästä arkea. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Sovittavan ohjauksen työskentelyssä asiakkaiden alkutilanne kartoitettiin 3x10D®-elämäntilannemittarin avulla työskentelyn aloitusvaiheessa, säännöllisesti työskentelyn aikana (noin 4 kk:n välein) sekä työskentelyä päätettäessä. 3x10D®-elämäntilannekartoitusten seurannassa asiakaan tilannetta tarkastellaan yhdessä keskustellen suhteessa aikaisempiin vastauksiin. Näin saadaan käsitys asiakkaan tilanteessa tapahtuneesta muutoksesta sekä siihen mahdollisesti vaikuttaneista asioista ja asiakkaan tilanteen muutosprosessi on seurattavissa. Kartoitustietoa kokoamalla saadaan informaatiota  myös koko asiakasryhmän elämätilanteen muutoksista. 

Sovittavan ohjauksen työskentelyssä asiakkaalle tarjotaan hänen tilannettaan tukevia palveluita ja toisaalta karsitaan mahdollisia käytössä olleita, vaikuttamattomia palveluita. Asiakkaiden siirtymiä eri palveluissa seurataan tilastoimalla niitä, näin siirtymien kokonaiskuva on seurattavissa.

Sovittavan ohjauksen työskentelyn vaikuttavuutta seurataan myös säännöllisesti (esim. 2 x vuodessa) toteutettavalla asiakastyytyväisyyskyselyllä, joissa arvioidaan tyytyväisyyttä toiminnan laatuun ja kartoitetaan toiminnan vaikutuksia.

Näillä seurannoilla Sovittavan ohjauksen toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata sekä määrällisesti että laadullisesti ja toimintaa voidaan tarpeen mukaisesti yhteiskehittää. 

(ks. lisätietoa 3x10D®-elämäntilannemittarin käytöstä Yhdsitämö-hankkeessa: Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.)

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Yhdistämö-hankkeessa kehitetty toimintamalli täydentää ODL:n sosiaalisen vahvistumisen toimintojen kokonaisuutta. Sovittava ohjaus on kuvaus alkuvaiheen palvelusta, jossa asiakkaalle tarjottava tuki on kaikkien intensiivisintä. ODL:n toiminnoissa on hankkeen aikana voitu rakentaa asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia eri elämänvaiheessa oleville asiakkaille. Tarjolla on ollut apua kevyestä neuvonnasta aina intensiiviseen pitkäkestoiseen tukeen. Toimintamallia pyritään edelleen kehittämään osana organisaation toimintaa tai jatkohanketta. 

Toimintamallin liittyy vahvasti asiakkaan kohtaamiseen liittyvä osaaminen.  Yhdistämö-hankkeessa järjestettiin kohtaamiseen liittyvä koulutus, jonka materiaalit löytyvät hankkeen nettisivuilta. ( https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/yhdistamo/) Hankeaikana järjestettiin toimintamallia esittelevä työpaja. Tällaisten tilaisuuksien kautta toimintamallin mukaista työotetta on mahdollista juurruttaa ja levittää eri sektoreiden työntekijöille. Työpajassa muodostui yhteinen ymmärrys siitä, että toimintamallin juurruttaminen edellyttää ajattelutavan ja asenteen muutosta. Jokaisella työntekijällä on mahdollistaa ottaa jotain käytäntöjä omaan työhönsä ilman lisäresursseja. 

Jos toimintamalli halutaan kokonaisuudessaan juurruttaa osaksi sosiaalisen kuntoutuksen valikoimaa täytyy sille varata erikseen yhden sosiaaliohjaajan henkilöresurssit / sotekeskus. 

Yhden vuoden aikana yhden sosiaaliohjaajan palkka ja sivukulut sekä työhuone kulut ovat n. 53 000€. Vuoden aikana sosiaaliohjaaja voi auttaa keskimäärin 25 asiakasta kohti vahvempaa sosiaalista toimintakykyä, opiskeluita ja työelämää. Osalla polku työelämään voi viedä aikaa. Jos sovittavan ohjauksen palvelulla pystytään tukemaan 15 nuorta aikuista polulle, joka johtaa toisen asteen tutkintoon, saavutetaan julkisen talouden säästöjä vuoden aikana 75 000-105 000 (Mäntylä, E. THL 2023.).

Toimintamallin ydinsisältö

Sovittava ohjaus toimintamalli jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen alkuvaihetta. Sovittavasta ohjauksesta hyötyvät sellaiset asiakkaat, joilla on useita samanaikaisia tarpeita ja vaikeuksia sanoittaa tulevaisuuden tavoitteita. Toimintamallin avulla voidaan sovittaa kolmannen sektorin työ osaksi julkisen sektorin työtä. Sovittava ohjaus voidaan sisällyttää sosiaaliseen kuntoutukseen, kun siitä sovitaan yhdessä julkisen sektorin viranhaltijan kanssa. (Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen, P. 2023.)

Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja yksilölliseen asiakastyöhön, jossa muodostuu luottamuksellinen ja pitkäkestoinen asiakassuhde. Sovittavan ohjauksen riittäväksi kestoksi on yleisimmin havaittu noin vuoden prosessi, toisinaan tarve jatkuu pidempäänkin. Useimmiten on  tarkoituksenmukaista varmistaa tuen jatko riittävän pitkään, jotta varmistutaan siitä, että asiakas kiinnittyy seuraavaan palveluun tai toimintaan, eikä hän ole enää tuen tarvetta. 

Työskentelyn sisältö:

1. Tutustuminen

  • Asiakkaaseen tutustutaan ihmisenä ja ilman työntekijän valmiita ratkaisuja asiakkaan tilanteen edistämiseksi. Asiakkaan tarpeet nousevat työskentelyn lähtökohdaksi. 
  • Asiakkaan rooli on yleensä passiivinen toiminnan aloitusvaiheessa ja osallisuus omaan prosessiin on jäänyt palveluissa toteutumatta.
  • Työntekijän rooli on läsnäolija. Työntekijä panostaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen, siihen, että asiakas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. 
  • Traumatietoinen työskentelyote auttaa alkuvaiheessa asiakkaan turvallisuuden tunteen lisäämisessä ja luottamuksen synnyttämisessä. Työntekijä on hyvä tiedostaa myös Maslow:n tarvehierarkian mukaisten perustarpeiden tyydyttymisen edellytys muiden toimintojen mahdollistumiseksi.  

2. Elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoitus

  • Asiakkaan elämäntilanteen kartoittamiseen voi hyödyntää erilaisia työkaluja. Yhdistämö-hankkeen Sovittavan ohjauksen mallissa hyödynnettiin 3x10D®-elämäntilannemittaria. Työkalu toimii puheeksi ottamisen välineenä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilanteen tarkastelun. 
  • Elämäntilanteen kartoituksen pohjalta asiakas nimeää tai kirjaa itselleen alustavan suunnitelman, jossa on esimerkiksi yksi edistettävä tavoite. 
  • Työntekijän rooli on vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja muutosmotivaatiota. Työntekijän rooli on sitouttaa ja vahvistaa asiakasta hänen omaan tavoitteeseensa. Sitouttaja joutuu sietämään asiakkaan epävarmuutta ja häilyvää motivaatiota. Sitouttajan rooli jatkuu läpi asiakkaan polun ja korostuu muutostilanteissa. 

3. Toimijoiden ja palveluiden kartoitus

  • Asiakas ja työntekijä kartoittavat yhdessä asiakkaan verkoston ja arvioivat vastaako se asiakkaan tarpeita ja tavoitteita. Tämä voi tapahtua osana julkisen sektorin palvelutarpeen arvioita. Tässä vaiheessa työntekijä toimii sillanrakentajana asiakkaiden tarpeita vastaavien palveluiden kokoamisessa. Sillanrakentaja on asiakkaan apuna tarvittaessa aktivoimassa julkisen sektorin palveluita ja toimii asiakkaiden konkreettisena tukena palveluihin pääsemisessä (sosiaali- ja terveyspalvelut). Mikäli asiakkaalla ei ole tarvetta julkisen sektorin palveluille, työntekijä auttaa esimerkiksi järjestösektorin palveluiden kartoittamisessa. 
  • Toimijoiden ja palveluiden kartoituksessa voi hyödyntää esimerkiksi verkostokarttaa, jossa kootaan näkymä läheis- ja palveluverkostosta. 
  • Työntekijä tarvitsee palvelujärjestelmäosaamista, jotta osaa laajasti etsiä yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia vaihtoehtoja. 

5. Verkostoon liittyminen tai sen rakentaminen

  • Jos asiakkaalla on julkisen sektorin palveluita, käydään viimeistään tässä vaiheessa yhteinen keskustelu verkoston eri toimijoiden välillä ja sovitaan työnjaosta. Viranhaltija kirjaa asiakkaan suunnitelman julkiseen järjestelmään. 
  • Yhteiseen suunnitelmaan kirjataan vastuunjako eri toimijoiden välillä. 
  • Tässä vaiheessa on oleellista, että asiakkaan osallisuus toteutuu suunnitelman tekemisessä. Työntekijä toimii palvelutulkkina varmistaen, että asiakas tietää ja ymmärtää, mitä suunnitelmaan kirjataan ja että se vastaa asiakkaan toiveita ja tarpeita. Työntekijä tuo asiakastuntemuksen perusteella verkostoon tiedon asiakkaan arjesta, siihen liittyvistä haasteista ja samalla asiakkaan vahvuuksista. 
  • Palvelutulkki antaa sosiaaliedukaatiota eli selittää ja avaa palvelujärjestelmän toimintaan ja siihen liittyviä reunaehtoja asiakkaalle. 

6. Palvelukokonaisuuden rakentaminen

  • Verkoston yhteisen suunnitelman perusteella asiakkaalle rakentuu palvelukokonaisuus, joka voi sisältää joustavasti niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja. 
  • Työntekijä toimii tässä vaiheessa koordinaattorina asiakkaan ja muun verkoston välillä. Hän seuraa läheltä toteutuuko yhteinen suunnitelma ja sen myötä rakennettu palvelukokonaisuus. Työntekijä huomioi ja reagoi muutostarpeisiin, joita asiakas tuottaa ja toimii tarvittaessa asiakkaan apuna tiedon välittämisessä muulle verkostolle. 
  • Työntekijä ja asiakas toimivat tässä vaiheessa vielä tiiviisti yhteistyössä. Työntekijä tukee toiminnallaan asiakkaan osallisuutta ja tuo näkyväksi positiivisia muutoksia ja vahvuuksia, jotka tukevat asiakkaan muutosta. 

7. Palveluissa pysymisen tukeminen 

  • Kuntoutumiseen ja toipumiseen kuuluu erilaiset vaiheet ja myös takapakit. Tässä vaiheessa työntekijä toimii edelleen sitouttajana ja toivon ylläpitäjänä. Työntekijä tukee asiakasta takaisin asiakkaan toivomaan suuntaan.
  • Tässä vaiheessa korostuu psykoedukaatio eli esimerkiksi erilaisten voinnin vaihteluiden normalisointi. 

8. Tarpeellisen tuen jatkuvuuden varmistaminen 

  • Asiakkaan osallisuus on vahvistunut niin, että hän kykenee ja haluaa aktiivisesti edistää omia tavoitteitaan. Asiakas on löytänyt jonkun päämäärän jota tavoitella. (mielekäs arki, opinnot, työelämä)
  • Asiakkaan identiteetti on jäsentynyt ja pystyvyyden tunne sekä resilienssi on vahvistunut. ( 3x10d tulokset) Tämän myötä asiakas on vähintäänkin tilanteessa, jossa näkee positiivisen muutoksen tulevaisuudessa mahdollisena.
  • Työntekijän rooli on vähitellen vetäytyä taka-alalle ja olla tarvittaessa tukena.  Erityisesti tässä vaiheessa  korostuu valmennuksellinen ote. Työntekijä kannustaa taka-alalta asiakasta etenemään tavoitteiden suuntaan. 

Huomioitavaa on, että asiakkaan osallisuus voi toteutua eri tavalla eri elämänalueilla. Työskentelyssä hyödynnetään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka mahdollistavat korkeamman osallisuuden jollain elämän osa-alueella. 

Lähteet: Piirainen, K. & Vuokila-Oikkonen P. 2023. Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako, Vastuullisen asiakasohjauksen ja sovittavan ohjauksen yhteistyö. Kuntoutus-lehti Vol 46 nro 3.  https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137878

 

Sovittava ohjaus
Sovittavan ohjauksen sisältö.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yhdistämö-hankkeessa seurattiin asiakkaiden siirtymiä uusiin palveluihin. Vaikka hankkeen yksilöohjauksessa olleiden nuorten aikuisten lähtötilanne oli haastava, seurannan tulosten perusteella valtaosa hankkeeseen osallistuneista nuorista aikuisista pystyi työskentelyn avulla kiinnittymään johonkin muuhun palveluun tai toimintaan. Kaikki asiakastyön tulokset eivät näy tilastoissa, koska nuorten lähtötilanteessa muutos on tapahtunut ensin asiakkaan sitoutumisessa tuen ja avun vastaanottamiseen, hänelle henkilökohtaisesti koettu merkittävä muutos on voinut olla esimerkiksi omasta kodista ulos lähteminen tai lähipiirin rajaaminen. Nuoren henkilökohtainen kokemus kuntoutumisen edistymisestä on usein ollut kokemus oman toimijuuden ja osallisuuden pienestä, mutta merkittävästä vahvistumisesta, joka mahdollistaa myös jatkossa tuen vastaanottamisen. Ilman Yhdistämö-hankkeen tarjoamaa intensiivistä asiakastyötä asiakkaiden elämäntilanne sekä palvelujen tarve olisi todennäköisesti pysynyt ennallaan tai jopa heikentynyt.

Asiakastyöstä tilastoituja tuloksia:

Yhdistämön asiakkaiden (131) taustatilanne toimintaan tullessa (yksilö-, ryhmä ja kohtaamispaikkatoiminta):

71 % työttömänä

29 % työelämän ulkopuolella

Kohtaamispaikkatoiminnassa on toteutettu walk in -palveluohjausta sekä yhteisiä tutustumiskäyntejä, kohtaamispaikkatoiminnasta asiakkaita on poluttunut useihin eri palveluihin ja toimintoihin.

Näitä poluttumisia hankkeessa ei ole erikseen tilastoitu.

Yhdistämön yksilöasiakkaiden (55) poluttumiset toiminnan aikana:

91 % poluttunut uuteen palveluun tai opintoihin/työelämään, joista

6 % opintoihin

12 % työhön, ml. palkkatuki- ja oppisopimustyö

42 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun sekä Nuotti-valmennukseen

Lisäksi 80 % heistä on poluttunut (joko ainoastaan tai edellisten lisäksi) sosiaali- ja/tai terveyspalveluihin, Kelan palveluihin ja/tai muuhun palveluun/toimintoon.

Yhdistämö-hankkeen työskentelyn tuloksena todettiin, että Sovittavan ohjauksen työskentelylle tulee kohdentaa intensiivisen työskentelyn edellyttämä riittävä henkilöstöresurssi, jossa työntekijävaihtuvuus pyritään minimoimaan, jotta toiminnan vaikuttavuus mahdollistuu. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Kartoitimme asiakkaiden kokemaa muutosta säännöllisesti toteutetuilla  3x10D®-kyselyillä. Asiakas arvioi omaa tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin asteikolla 1-10. (erittäin tyytymätön-erittäin tyytyväinen).  Suurin muutos tapahtui aloitus- ja lopetuskyselyn välillä kyvyssä voittaa elämässä eteen tulevia vaikutuksia. Aloitustilanteessa väittämä sai arvon 4,6 ja lopetustilanteessa 6,2.  

Lyhyen aikavälin muutokset näkyivät erityisesti luottamuksen, toivon ja oman pärjäämisen vahvistumisena sekä kykynä tarkastella ja sanoittaa omaa elämäntilannetta laajemmin. Se näkyi konkreettisesti sitoutumisena asiakaskäynteihin ja ryhmätoimintoihin . 

https://www.yumpu.com/fi/document/read/67857593/yhdessa-askel-eteenpain-yhdistamo-hankkeen-loppujulkaisu

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Hankeaikana ei pystytty todentamaa pitkän aikavälin vaikuttavuutta. 

Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut hyvä pyytää luvat seurantayhteydenottoihin ja määritellä erilliset seurantapisteet hankkeen päättymisen jälkeen. Näin olisimme voineet arvioida jäivätkö hankeaikana tapahtuneet muutokset pysyviksi. 

Pitkävälin vaikuttavuus syntyy erityisesti asteittain vähenevinä julkisen sektorin palvelutarpeina. Lisäksi riittävän intensiivisen ja pitkäkestoisen tuen avulla voidaan saada pitkäaikaistyöttömiä kiinnittymään työelämään. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Hankeaikana ei laskettu erikseen lyhyen ja pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia. Arvioimme THL:n Erika Mäntylän avulla käytettyjä resursseja saavutettuun säästöön seuraavalla tavalla. 

Yhden vuoden aikana yhden sosiaaliohjaajan palkka ja sivukulut sekä työhuone kulut ovat n. 53 000€. Vuoden aikana sosiaaliohjaaja voi auttaa keskimäärin 25 asiakasta kohti vahvempaa sosiaalista toimintakykyä, opiskeluita ja työelämää. Osalla polku työelämään voi viedä aikaa. Jos sovittavan ohjauksen palvelulla pystytään tukemaan 15 nuorta aikuista polulle, joka johtaa toisen asteen tutkintoon, saavutetaan julkisen talouden säästöjä vuoden aikana 75 000-105 000 (Mäntylä, E. THL 2023.) 

Jälkikäteen ajateltuna olisi hyvä suunnitella kustannusvaikutusten arvioi jo hankesuunnittelmassa ja varata ulkopuoliseen arvioon rahaa. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Kaikkein tärkeintä on riittävät henkilöstöresurssit erityisesti alkuvaiheessa sekä työntekijän kyky itsereflektioon ja sensitiiviseen työskentelyyn. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Sovittava ohjaus perustuu intensiiviseen ja riittävän pitkäkestoiseen työskentelyyn. Työntekijällä on hyvä olla sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja parhaiten tehtävää vastaa sosiaalialan tutkinto (lakiosaaminen, palvelujärjestelmän tuntemus). Asiakkaan alkutilanteen kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen panostetaan, jotta saadaan käsitys asiakkaan elämäntilanteesta ja tilanteeseen johtaneista juurisyistä. Alkuvaiheeseen panostamalla vahvistetaan asiakkaan osallisuutta omien tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyssä. Työntekijän on hyvä olla tietoinen asiakkaiden eri tasoisista tarpeista (Maslow). Työskentelyn alussa on hyvä tunnistaa niiden välttämättömien fysiologisten tarpeiden täyttyminen, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan tavoitteen edistämiseksi. Tämä tarkoittaa yksilöllistä huomiointia; toinen pärjää ilman unta, toinen ilman ruokaa. 

Sovittava ohjauksen taustaviitekehyksenä on toipumisorientaatio. (Nordling, 2018). Asiakkaita tuetaan henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelyssä ja niiden toteuttamisessa. Asiakasta autetaan hänelle merkityksellisen arjen rakentamisessa. Toipumisen ja kuntoutumisen asteen määrittää asiakkaan kokemus, ei palvelujärjestelmässä eteneminen (ks. Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023.) Keskeistä on voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentelyote, jolloin keskitytään asiakkaan vahvuuksiin ja pyritään vahvistamaan niitä. Epäonnistuneisiin kokemuksiin ei jäädä jumiin, vaan pyritään hyödyntämään asiakkaalla olevia toimivia ratkaisukeinoja. 

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää työntekijältä osaamista traumatietoisesta työskentelystä. Työskentelyn alussa asiakkaiden turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntyminen luovat pohjan kaikelle muutostyöskentelylle ja toimintaan sitoutumiselle. Turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa usein yksinkertaisilla asioilla, kuten selkeillä ohjeistuksilla ja yhteistyöstä sopimisella, ymmärtämisen varmistamisella, mahdollisista muutoksista keskustelemalla ja yhteisesti sopimalla.  Asiakastapaamisissa turvallisuuden tunnetta voi  vahvistaa asiakkaan vireystilan huomioimisella, riittävällä tauottamisella, tapaamistilaympäristön suunnittelulla ja häiriötekijöiden minimoimisella. Palvelun tarjoajan on hyvä pyrkiä huolehtimaan työntekijäpysyvyydestä työskentelyn vaikuttavuuden mahdollistumiseksi.

Hankkeessa tehtyjen havaintojen mukaan asiakkaat kokevat usein neuropsykiatrisiin ja mielenterveyden haasteisiin liittyviä oireita. Näihin haasteisiin liittyvässä ohjauksessa asiakkaat hyötyvät psykoedukatiivisesta ohjaustavasta. Työntekijän tulee pystyä tunnistamaan asiakkaan kykyjen ja osallisuuden vaihtelut eri tilanteissa sekä normalisoimaan vointiin liittyvää vaihtelua. Työntekijä tunnistaa ja auttaa asiakasta tunnistamaan kuntoutumisprosessiin kuuluvat erilaiset vaiheet, myös taka-askeleet. Työntekijä tukee näissä vaiheissa asiakasta jälleen tavoitteiden suuntaiseen toimintaan.  Työntekijä antaa ´Sosiaaliedukaatiota´, eli tulkkaa palvelujärjestelmää asiakkaalle, kertoo erilaisista vaihtoehdoista ja selvittää palvelujärjestelmän reunaehtoja eri vaihtoehtojen taustalla (ml. seuraukset). Työntekijältä vaaditaan palvelujärjestelmäosaamista, toisin sanoen kykyä selvittää eri asioita, mm. palvelutarjontaa ja niiden mahdollistumista. 

Toimintamalli vaatii työntekijältä rohkeutta luopua ammattiroolista ja kykyä asettua kahden ihmisen väliseen kohtaamiseen, jossa voi esiintyä epävarmuuksia. Työntekijän rooliin kuuluu aina ammattilaisen vastuun kantaminen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi, että asiakkaan epäröidessä työntekijä vahvistaa motivaatiota ja tuo esille voimavaroja. Työskentely ote on valmennuksellinen, jolloin asiakasta tuetaan takaisin kohti tavoitteita. 

Sovittava ohjaus perustuu asiakkaan ja palveluverkoston joustavaan ja saumattomaan toimintaan, ja arvioon siitä, kuka mallista hyötyy. Sovittavan ohjauksen paras vaikuttavuus saavutetaan verkoston yhteistoiminnalla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Oulu
Kehittäjäorganisaatiot
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Yhdistämö-hanke
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)