StrateGIS -Hyvinvointiympäristön mallintaminen paikkatiedolla
StrateGIS-menetelmällä voidaan mallintaa kartalle rakennetun ympäristön hyvinvointitekijät. Menetelmä tuottaa tietoa mitä rakennetun ympäristön hyvinvointia edistäviä tekijöitä alueella on ja miten väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin.
Oivalla ja ymmärrä
Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on otettava huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
StrateGIS-menetelmällä kunnat voivat arvioida rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöitä ja missä väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin. Paikkatietoa voidaan hyödyntää maankäytön-, asumisen-, liikenteen-, viherympäristöjen ja palveluverkon suunnittelussa, sekä hyvinvointiympäristön raportoimisessa esimerkiksi osana hyvinvointikertomusta.
Hyvinvointikertomusten tietopohja nojautuu usein yleisiin tietokantoihin, joissa painottuu terveystieto. Hyvinvointikertomuksen haasteena on tunnistettu, ettei kuntakohtaisia, kuntien erityispiirteitä kuvaavia indikaattoreja ole kovin usein saatavilla ja rakennetun ympäristön indikaattoreja on vain niukasti.
Rakennetulla ympäristöllä; maankäytön-, asumisen- ja liikenteen suunnittelulla sekä ympäristöterveydellä on kuitenkin suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta. StrateGIS-menetelmässä laaditaan kuntakohtaiset, kunnan erityispiirteitä kuvaavat rakennetun ympäristön paikkatietoindikaattorit/kriteerit. Paikkatietoa voidaan hyödyntää niin hyvinvointijohtamisessa, kuin kaupunkisuunnittelussakin. Kriteerit voidaan laatia myös seututasolle tukemaan kuntien välistä yhteistyötä ja seudullista suunnittelua.
Tuotettu paikkatieto ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös monialaista hyvinvointijohtamista, jota HYMYssä kehitetään syksyn 2020 työpajoissa.
Menetelmän ideana on kuvata hyvinvointiympäristö kartalle eri näkökulmista. Menetelmässä tietotuotannon ohella yhtä tärkeänä nähdään monialainen, eri toimialat osallistava kriteerien laadinta, missä luodaan ymmärrystä rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöistä ja toimialojen rooleista hyvinvoinnin edistämisessä. Kriteerien/indikaattorien laadintaan voidaan osallistaa myös asukkaat, jos niin halutaan. Indikaattoreissa voidaan hyödyntää myös kuntalaisilta kerättävää pehmoGIS-dataa.
Kuvittele ja kokeile
Syksyn työpajoissa vuonna 2019 HYMY-kunnat laativat ensimmäisen kerran rakennetun hyvinvointiympäristön kriteerit . Kriteeristöä kutsutaan menetelmässä nimeltä arvopuu. Monille kunnille arvopuun laadinta oli uuden kokeilemista ja menetelmän oppimisprosessi. Oheisesta linkistä löytyvät kuntien laatimat rakennetun ympäristön indikaattorit/arvopuut syksyltä 2019.
Osa kunnista aikoo rakentaa arvopuun uudestaan, kun ymmärrys menetelmän hyödynnettävyydestä kasvaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunki tulee liittämään arvopuuhun myös pehmoGIS-dataa. Rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöitä voisi olla hyödyllistä tarkastella myös suhteessa erilaisiin väestöä kuvaaviin tietoihin. Alustavien tulosten mukaan kaupunkisuunnittelussa on hyödyllistä tarkastella teemoittain muutaman kriteerin kimppuja tai jopa yksittäisiä kriteerejä.