StrateGIS -Hyvinvointiympäristön mallintaminen paikkatiedolla
StrateGIS-menetelmällä voidaan mallintaa kartalle rakennetun ympäristön hyvinvointitekijät. Menetelmä tuottaa tietoa mitä rakennetun ympäristön hyvinvointia edistäviä tekijöitä alueella on ja miten väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin.
Toimintamallin nimi
StrateGIS-menetelmällä voidaan mallintaa kartalle rakennetun ympäristön hyvinvointitekijät. Menetelmä tuottaa tietoa mitä rakennetun ympäristön hyvinvointia edistäviä tekijöitä alueella on ja miten väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin.
Rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöiden mallintaminen paikkatiedolla kartalle seutu- ja kuntatasolla.
Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on otettava huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
StrateGIS-menetelmällä kunnat voivat arvioida rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöitä ja missä väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin. Paikkatietoa voidaan hyödyntää maankäytön-, asumisen-, liikenteen-, viherympäristöjen ja palveluverkon suunnittelussa, sekä hyvinvointiympäristön raportoimisessa esimerkiksi osana hyvinvointikertomusta.
Menetelmän ideana on kuvata hyvinvointiympäristö kartalle eri näkökulmista. Menetelmässä tietotuotannon ohella yhtä tärkeänä nähdään monialainen, eri toimialat osallistava kriteerien laadinta, missä luodaan ymmärrystä rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöistä ja toimialojen rooleista hyvinvoinnin edistämisessä. Kriteerien/indikaattorien laadintaan voidaan osallistaa myös asukkaat, jos niin halutaan. Indikaattoreissa voidaan hyödyntää myös kuntalaisilta kerättävää pehmoGIS-dataa.
Paikkatietoa voidaan hyödyntää kunnassa jokaisella toimialalla. Tiedon hyödyntämisen esteenä on tunnistettu usein kiire ja monialaisen ryhmän kokoaminen analysoimaan tuotettua tietoa. Paikkatieto edellyttää lisäksi perehtymistä tiedon takana olevaan menetelmään ja indikaattoreihin.
Paikkatieto on tuonut uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun. Osin tulokset ovat saattaneet olla yllättäviäkin- esimerkksi paikkatietoindikaattoreilla jollakin alueella saattaa olla paljon hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta siitä huolimatta alueella saattaa olla huono maine. Kriteerit kuvaavat suoraan suunnittelijoiden näkemystä hyvinvointia edistävästä ympäristöstä, mikä voi kuitenkin erota kuntalaisen näkökulmasta. Kriteerit ovat juuri niin "hyviä" tai "huonoja", kuin mitä on asetettu. Erilaiset näkökulmat avaavat suunnitteluongelmaa eri näkökulmista ja pystyvät tarjoamaan uusia ratkaisumahdollisuuksia.
HYMY-kunnat tulevat liittämään ensimmäisinä Suomessa paikkatietoa hyvinvointikertomuksiin.
Kansikuva
