Sujuvat eropalvelut Pirkanmaalla, Pirkanmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut -valmennus, (RRP, P4, I1)
Eroon apua yksin ja yhdessä – oikea-aikaisesti oikeassa palvelussa. Eropalveluiden ja eroverkostotyön maakunnallistaminen.
Pirkanmaan perhekeskuksen Digiperheeseen, luotu työkalupakki ammattilaisille ja asiakkaille, jossa koottuna palvelut ja tieto.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on noin 53 200 lapsiperhettä ja lapsiperheistä 24% on yhden huoltajan perheitä. Osuus vastaa valtakunnan tasoa. Suomessa avioerot ovat yleisimpiä kuin keskimäärin EU:ssa. Suomessa erottiin 2,1 kertaa tuhatta asukasta kohden, kun EU:ssa keskiarvo oli 1,6 (vuonna 2023). Erojen määrä on noin kaksinkertaistunut kuudessakymmenessä vuodessa niin EU alueella kuin Suomessa. Vastaavassa ajassa avioliittojen määrä on puolittunut. Avoliitot ovat Suomessa paljon yleisempiä kuin muualla Euroopassa.
Pirkanmaan perhekeskusverkostoon kuuluvat kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen palvelut. Kaikissa organisaatioissa, palveluissa ja toiminnoissa kohdataan eroperheitä ja lapsia sekä nuoria, joiden vanhemmat eivät enää asu samassa kodissa. Pirkanmaan eroverkosto on yksi perhekeskuksen asiantuntijaverkostoista ja siihen kuuluu osallistuja kaikista edellä mainituista organisaatioista ja työntekijät tunnistavat, että eroauttamista on tarpeen tehdä niin kunnan peruspalveluissa, järjestöjen kohtaamispaikoilla ja hyvinvointialueen palveluissa. Väyliä hakeutua palveluihin on useita eikä asiakkailla ole aina tietoa, mistä apua saa tai minkä sisältöistä tarjottu palvelu on, joka aiheuttaa myös pettymyksiä sekä kohtaamattomuutta.
Pirkanmaan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiakasohjaus vastaanottaa kuukaudessa n. 400 yhteydenottoa, joista neljännes 25% on aiheella huoltajuus-/ero-/parisuhde. Kaikki eroavat perheet eivät hyödy varhaisen vaiheen tuesta tai nykyisistä palveluista vaan lapseen liittyvät asiat päädytään hakemaan tuomioistuimen päätösten kautta. Pirkanmaan käräjäoikeudessa asuminen-, huolto- ja tapaamisasioita käsiteltiin vuonna 2024 133 kpl, tuomioistuimen huoltoriita sovitteluun (Follo) hakeutui 90 perhettä.
Kehittämisessä mukana Pirkanmaan eroverkosto. Eroverkostoon kuuluu hyvinvointialueen palveluita, järjestöjen edustajia, seurakuntien ja kuntien edustajia. Kehittäjäjoukon ydintiimissä perheoikeudellisten palveluiden palvelupäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä kasvatus-ja perheneuvonnasta, asiakasohjauksen työntekijöitä, vastaava erotyöntekijä MLL Eropalveluista, sosiaalihuollon erityisasiantuntija lapsiperheiden sosiaalityöstä sekä kehittäjäasiakas.
Tavoiteltuna muutoksena on tukea vanhempia yksilönä ja yhdessä sovinnolliseen eroon ja lapsen hyvinvoinnin huomioimiseen eroprosessissa. Tätä tukee saavutettava ja yhteen kerätty tieto, asiakasohjauksen selkeyttäminen sekä palveluiden jäsennys.
Muutosta mitataan asiakasohjaukseen tulleiden yhteydenottomäärien muutoksella, konsultaatioryhmän käytön lisääntymisenä, käräjäoikeudessa ratkaistujen huoltoriita-asioiden (Lapsen huolto-, asuminen- ja tapaamisoikeus) määrällä.
Tehtyä jäsennystä esitellään eri tilaisuuksissa kuten valtakunnallisilla lastenvalvojien päivillä, Pirkanmaan perheasioiden sovittelijoiden kehittämispäivällä sekä eri yhteyksissä Pirkanmaan perhekeskuksen ja pirhan sisäisissä tilaisuuksissa.
Tavoitteena on koota työryhmä, joka jatkaa työn kehittämistä, juurruttamista sekä johtaa erotyön palveluiden yhteensovittamista ja maakunnallistamista.
Kohderyhmänä ovat kaikki eroavat vanhemmat. Tunnistimme kehittämistyön aikana, että konfliktoituneisiin eroihin kohdistuu useammin kehittämistoimenpiteitä, mutta pyrkimyksenämme on tukea oikea-aikaisesti vanhempia, etteivät erot pääsisi konfliktoitumaan. Kokemusasiakas osallistui aktiivisesti koko prosessin ajan kehittämisryhmän työhön. Kehittämisessä on hyödynnetty myös lapsiryhmistä saatuja tietoa. Eroasiakkaiden suunnattuun asiakaskyselyyn vastauksia tuli vain 11 kpl, minkä vuoksi vastauksia ei pystytty hyödyntämään työskentelyssä.
Helsingin kaupunki osallistui sujuvat palvelut - valmennukseen myös eropalveluiden kehittämisen teemalla. Hyödynsimme heidän tekemää asiakassegmentointia ja erotilanteiden viisiportaista tyypittelyä. Käänsimme ajattelun lapsilähtöiseksi ja toimme omassa työssämme näkyviin miltä tämä jäsennys näyttää lapsen silmin katsottuna. Kiteytimme tyypittelyn kolmeen viiden sijasta.