| Innokylä

Toimintaympäristö

1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuista todetaan, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on edistää hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen ja yhdistysten roolista todetaan, että ne täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja (STM,2023). Kansallisen mielenterveysstrategian toimenpiteitä toteutetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa, jonka tavoitteena on mm. parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Painopisteiden alaisuudessa todetaan, että ne ottavat huomioon myös omaiset ja läheiset sekä voimavarana, että tuen tarvitsijoina (Soste, 2023, STM 2023). Oikeusministeriön alaisuudessa laadittavassa kansalaisjärjestöstrategiassa on tavoitteena turvata järjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestöillä on tärkeä rooli julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä.

Ekologinen kestävyys ja palvelun saavutettavuus ovat vaikuttaneet digitaalinen toimintaympäristön valintaan toteutuksessa.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna perheissä, joissa tapahtuu lapsen tai nuoren huostaanotto / sijoitus tapahtuu, on useimmiten kasaantuneena taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia ym. hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä eriarvoisuutta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vertaistuen merkitys läheisen selviytymisen näkökulmasta on kiistaton. Mikäli perheessä on pitkään jatkunut tilanne mielenterveys- ja/tai päihdehaasteiden kanssa, on läheisen itsensä riski sairastua tai uupua kohonnut, pitkittyneissä tilanteissa puhutaan jopa 70% riskistä sairastua masennukseen. Ammatillisesti ohjatussa vertaistukiryhmässä saadaan tietoa esim päihdesairaudesta, sen vaikutuksesta perheen jäseniin, erilaisista selviytymiskeinoista sekä ennen kaikkea siitä, ettei olla tilanteessa yksin. Taustalla mahdollisesti vaikuttamassa ylisukupolvisuuden ilmiö, joka mm. Kymenlaakson alueella todettu merkittäväksi, johon pyritään myös vaikuttamaan ja toiminnalla katkaisemaan, siinä parhaimmillaan onnistuen.

Laitoksessa työskentelyn vaikuttavuus kasvaa, kun vanhempien ymmärrys ja kokemukset saadaan osaksi nuoren kuntoutusta.

Muutoksen mittaaminen

Alkukysely ja kysely ryhmän jälkeen, jossa peilataan alkukyselyssä esitettyjä tarpeita ja toiveita, miten ovat toteutuneet. Lisäksi suullinen palaute ja työntekijöiden tekemät havainnot.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. tutkittuun tietoon pohjautuen ja jo olemassa olevia malleja hyödyntäen (Voikukkia, Palaset malli). Toimintamallia on pilotoitu lastensuojelulaitoksen kanssa. Vertaisohjaajan oma jaettu kokemus sekä lastensuojelun ammatilaisen näkemys ovat olleet merkittävässä roolissa asiakasymmärryksen lisäämisessä. Samoin ryhmän käynnistyessä jaettu kokemus ensimmäisellä tapaamiskerralla, kun tilanteita esitellään ja jaetaan muille.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vertaistukiryhmä on päihdekuntoutuksessa olevien nuorten vanhemmille / huoltajille heidän voimavarojensa tukemiseen ja vahvistamiseen perustettu ryhmä. Malliassa huomoioidaan nimenomaan päihteiden mukana tuomat haasteet ja pelot. Mallissa panostetaan siihen, että perheet ymmärtävät päihdesairautta ilmiönä.

Toimintamallin kehittelyssä on yhdistettu Voikukkia- vertaisryhmämallia ja kansainvälisen Five- Step -Metodin Suomeen sovellettua Palaset -toimintamallia. Syntyi kuuden kerran räätälöity vertaistukiryhmä verkossa, joka kokoontuu viisi kertaa etänä ja viimeisen kerran livenä. Tapaamisessa osan aikaa ovat muakana myös alueelle sijoitetut nuoret. Ryhmänohjaajina toimivat järjestön ammattilainen sekä vertaisohjaaja ja lastensuojelulaitoksen ammattilainen. Lastensuojelulaitoksesta tarjotaan sijoitettujen nuorten vanhemmille mahdollisuuta osallistua ryhmään ja mukaan otetaan 6 vanhempaa/ perhettä. Ennen ryhmää toteutetaan alkuhaastattelut.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ryhmä on järjestetty nyt neljä kertaa. Lastensuojelulaitos kerää vanhemmat yhteen. Laitoksen henkilökunta toimittaa yhteystiedot ja ohjaajamme tekevät alkuhaastattelun. Haastattelut helpottavat ryhmään tulemista ja sen sujumista. Haastatteluissa kerrotaan ryhmän sisällöstä, harjoitellaan, että tekniikka pelaa niin, että vanhemmat pääsevät sujuvasti sisään. Lisäksi varmistetaan, että ryhmäläiset suostuvat, että heidät liitetään whatsapp ryhmään.

Ryhmätoiminnassa on hyödynnetty Sininauha liiton kehittämää Palaset mallia (tukea huumeita käyttävän nuoren läheisten auttamiseen). Aikaresurssia kuluu alkuhaastatteluihin 1h / osallistuja, ryhmäkerrat 2h, livetapaaminen lauantaina 6h. Vetäjiä 3kpl. Lisäksi lauantain lähitapaamisessa vierailee kokemusasiantuntija, joka kertoo oman tarinansa päihteistä toipumiseen, kuulemassa ovat sekä nuoret, että heidän vanhempansa. Siitä kuluna siis kokemusasiantuntijapalkkio.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lastensuojelulaitos on vastannut osaltaan yhden ohjaajan palkkakustannuksista ja korvaavan ohjaajan työpanoksesta osastolla. Lisäksi perheiden matkakustannuksista lähitapaamiseen ja tarjoaa osallistujille lounaan. Osaamista ohjaajilta vaaditaan palaset mallista, päihderiippuvuudesta opittuna selviytymiskeinona, verkkoalustojen käytöstä, viranomaisyhteistyöstä, lastensuojelun lainsäädännöstä ja toimintatavoista, sekä lisäksi ryhmänohjaamisesta verkon välityksellä, traumatietoisesta kohtaamisesta ym. Em. lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä laitoksen ja järjestöjen välillä, selkää suunnittelua riittävän ajoissa ja ymmärrystä ryhmän tärkeydestä. Tärkeää on jakaa ohjaajien kesken selkeästi vastuut ja huolehtia, että poikkeustilanteen sattuessa tinen ohjaaja pystyy paikkaamaan. Yleisesti ottaen kokemus lisää varmuutta ja siksi on hyvä, että järjestöjen ohjaaja pysyvät samoina ja kolmas ohjaaja vaihtuu yksikön vaihtuessa, jolloin tieto juuri kyseessä olevan yksikön tilanteesta on ajantasainen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vanhemmat ovat kokeneet selviytymiskeinojen ja oman jaksamisen ja voimaantumisen lisääntyneen. WhatsApp ryhmistä on jäänyt hiljaisia vertaisryhmiä, joka ei sido jälkikäteen työntekijäresurssia. On oltu kiitollisia siitä, että paikka, jonne oma lapsi on sijoitettu tarjoaa myös tukea vanhemmille/ perheille ja on koettu, että on helpompi olla lapsen/ nuoren asioissa hoitopaikkaan ryhmän jälkeen yhteydessä, kun on paremmin tullut työntekijän kanssa tutuksi. Nuoret huomaavat vanhemissa voimaantumista ja miten ymmärrys nuorta kohtaan on lisääntynyt. Tämä helpottaa keskinäistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus vanhempien ja laitosten välillä on parantunut molemminpuoleisen ymmärryksen lisäännyttyä. Yllättävintä on ollut huomata miten voimaannuttava tällainen ryhmä voi olla ja miten paljon nuoren ja vanhempien välinen yhteys on parantunut ryhmän ansiosta.

Suljettu vertaisryhmä sijoitettujen nuorten vanhemmille verkossa