Suljettu vertaisryhmä sijoitettujen nuorten vanhemmille verkossa

Läheisjärjestö yhdessä päihdekuntoutukseen erikoistuneiden lastensuojelulaitosten kanssa toteuttaa alueelle sijoitettujen nuorten vanhemmille vertaistukea verkkoryhmässä, kun vanhemmat asuvat ympäri Suomea

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Suljettu vertaisryhmä sijoitettujen nuorten vanhemmille verkossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Läheisjärjestö yhdessä päihdekuntoutukseen erikoistuneiden lastensuojelulaitosten kanssa toteuttaa alueelle sijoitettujen nuorten vanhemmille vertaistukea verkkoryhmässä, kun vanhemmat asuvat ympäri Suomea

Toteutuspaikka
Kymenlaakso, Kouvola Kakspy Ry yhteistyössä yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Sari Manninen

Luotu

18.03.2024

Viimeksi muokattu

24.03.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Vertaistukiryhmä on päihdekuntoutuksessa olevien nuorten vanhemmille / huoltajille heidän voimavarojensa tukemiseen ja vahvistamiseen perustettu ryhmä. Malliassa huomoioidaan nimenomaan päihteiden mukana tuomat haasteet ja pelot. Mallissa panostetaan siihen, että perheet ymmärtävät päihdesairautta ilmiönä. 

Toimintamallin kehittelyssä on yhdistettu Voikukkia- vertaisryhmämallia ja kansainvälisen Five- Step -Metodin Suomeen sovellettua Palaset -toimintamallia. Syntyi kuuden kerran räätälöity vertaistukiryhmä verkossa, joka kokoontuu viisi kertaa etänä ja viimeisen kerran livenä. Tapaamisessa osan aikaa ovat muakana myös alueelle sijoitetut nuoret. Ryhmänohjaajina toimivat järjestön ammattilainen sekä vertaisohjaaja ja lastensuojelulaitoksen ammattilainen. Lastensuojelulaitoksesta tarjotaan sijoitettujen nuorten vanhemmille mahdollisuuta osallistua ryhmään ja mukaan otetaan 6 vanhempaa/ perhettä.  Ennen ryhmää toteutetaan alkuhaastattelut. 

Toimintaympäristö **

1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuista todetaan, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on edistää hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen ja yhdistysten roolista todetaan, että ne täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja (STM,2023). Kansallisen mielenterveysstrategian toimenpiteitä toteutetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa, jonka tavoitteena on mm. parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.  Painopisteiden alaisuudessa todetaan, että ne ottavat huomioon myös omaiset ja läheiset sekä voimavarana, että tuen tarvitsijoina (Soste, 2023, STM 2023).  Oikeusministeriön alaisuudessa laadittavassa kansalaisjärjestöstrategiassa on tavoitteena turvata järjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestöillä on tärkeä rooli julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä.

Ekologinen kestävyys ja palvelun saavutettavuus ovat vaikuttaneet digitaalinen toimintaympäristön valintaan toteutuksessa. 

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna perheissä, joissa tapahtuu lapsen tai nuoren huostaanotto / sijoitus tapahtuu, on useimmiten kasaantuneena taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia ym. hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä eriarvoisuutta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. tutkittuun tietoon pohjautuen ja jo olemassa olevia malleja hyödyntäen (Voikukkia, Palaset malli). Toimintamallia  on pilotoitu lastensuojelulaitoksen kanssa. Vertaisohjaajan oma jaettu kokemus sekä lastensuojelun ammatilaisen näkemys ovat olleet merkittävässä roolissa asiakasymmärryksen lisäämisessä. Samoin ryhmän käynnistyessä jaettu kokemus ensimmäisellä tapaamiskerralla, kun tilanteita esitellään ja jaetaan muille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ryhmä on järjestetty nyt neljä kertaa. Lastensuojelulaitos kerää vanhemmat yhteen. Laitoksen henkilökunta toimittaa yhteystiedot ja ohjaajamme tekevät alkuhaastattelun. Haastattelut helpottavat ryhmään tulemista ja sen sujumista. Haastatteluissa kerrotaan ryhmän sisällöstä, harjoitellaan, että tekniikka pelaa niin, että vanhemmat pääsevät sujuvasti sisään. Lisäksi varmistetaan, että ryhmäläiset suostuvat, että heidät liitetään whatsapp ryhmään. 

Ryhmätoiminnassa on hyödynnetty Sininauha liiton kehittämää Palaset mallia (tukea huumeita käyttävän nuoren läheisten auttamiseen). Aikaresurssia kuluu alkuhaastatteluihin 1h / osallistuja, ryhmäkerrat 2h, livetapaaminen lauantaina 6h. Vetäjiä 3kpl. Lisäksi lauantain lähitapaamisessa vierailee kokemusasiantuntija, joka kertoo oman tarinansa päihteistä toipumiseen, kuulemassa ovat sekä nuoret, että heidän vanhempansa. Siitä kuluna siis kokemusasiantuntijapalkkio. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vanhemmat ovat kokeneet selviytymiskeinojen ja oman jaksamisen ja voimaantumisen lisääntyneen. WhatsApp ryhmistä on jäänyt hiljaisia vertaisryhmiä, joka ei sido jälkikäteen työntekijäresurssia. On oltu kiitollisia siitä, että paikka, jonne oma lapsi on sijoitettu tarjoaa myös tukea vanhemmille/ perheille ja on koettu, että on helpompi olla lapsen/ nuoren asioissa hoitopaikkaan ryhmän jälkeen yhteydessä, kun on paremmin tullut työntekijän kanssa tutuksi.  Nuoret huomaavat vanhemissa voimaantumista ja miten ymmärrys nuorta kohtaan on lisääntynyt. Tämä helpottaa keskinäistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus vanhempien ja laitosten välillä on parantunut molemminpuoleisen ymmärryksen lisäännyttyä. Yllättävintä on ollut huomata miten voimaannuttava tällainen ryhmä voi olla ja miten paljon nuoren ja vanhempien välinen yhteys on parantunut ryhmän ansiosta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Lastensuojelulaitos on vastannut osaltaan yhden ohjaajan palkkakustannuksista ja korvaavan ohjaajan työpanoksesta osastolla. Lisäksi perheiden matkakustannuksista lähitapaamiseen ja tarjoaa osallistujille lounaan. Osaamista ohjaajilta vaaditaan palaset mallista, päihderiippuvuudesta opittuna selviytymiskeinona, verkkoalustojen käytöstä, viranomaisyhteistyöstä, lastensuojelun lainsäädännöstä ja toimintatavoista, sekä lisäksi ryhmänohjaamisesta verkon välityksellä, traumatietoisesta kohtaamisesta ym. Em. lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä laitoksen ja järjestöjen välillä, selkää suunnittelua riittävän ajoissa ja ymmärrystä ryhmän tärkeydestä. Tärkeää on jakaa ohjaajien kesken selkeästi vastuut ja huolehtia, että poikkeustilanteen sattuessa tinen ohjaaja pystyy paikkaamaan. Yleisesti ottaen kokemus lisää varmuutta ja siksi on hyvä, että järjestöjen ohjaaja pysyvät samoina ja kolmas ohjaaja vaihtuu yksikön vaihtuessa, jolloin tieto juuri kyseessä olevan yksikön tilanteesta on ajantasainen.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä