Suugeriatrisen hoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Toimintamalli kuvaa ikäihmisten suun terveydenhuollon toteuttamista, hoitoisuuden arviointia sekä tuen tarpeen tunnistamista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin suunnittelu käynnistettiin keväällä 2023 hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset hoitolinjaukset yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi sekä vahvistaa osaamista perustason palveluissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin kuvaamisella ja myöhemmässä vaiheessa tapahtuvalla käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Tavoitteista on mainittu tarkemmin kohdassa ”Tavoiteltu muutos”.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallin käyttöönoton myötä pyritään tuottamaan saatavuudeltaan yhdenvertaisia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia palveluita. Näillä pyritään resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen, painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään hoitoon, terveyserojen kaventamiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Tavoiteltu muutos

1. Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut:

Pyritään varmistamaan, että palvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia koko hyvinvointialueella. Kehitetään sujuvat, matalan kynnyksen konsultaatioväylät, jotka helpottavat asiakkaan polkua palveluiden välillä ja tehostavat ammattilaisten välistä yhteistyötä.

2. Perustason osaamisen vahvistaminen:

Panostetaan henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen perustasolla.

3. Ennaltaehkäisyn korostaminen:

Siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, joka vähentää tarvetta vaativammille hoidoille tulevaisuudessa.

4. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen:

Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja pyritään välttämään vähähyötyisiä käytäntöjä

5. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Arvioidaan säännöllisesti hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamallia vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.

6. Toiminnallinen integraatio:

Edistetään monialaista yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamista ja arviointia, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

7. Työnteon sujuvoittaminen ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen:

Tavoitellaan työn sujuvuutta ja resurssien tehokasta käyttöä, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

8.  Ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen:

 Luodaan mahdollisuuksia henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle ja osaamisen jakamiselle.

9. Hukan vähentäminen:

Kartoitetaan ja pyritään vähentämään toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja mahdollistetaan hukan ilmiantaminen eri kanavien kautta.

Näillä toimenpiteillä pyritään rakentamaan toimintamalli, joka on linjassa sekä nykyisten että tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kautta mahdollistetaan laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka edistävät väestön suun terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat ikäihmisten hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka myös mahdollistavat toimintamallin käyttöönoton.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla. 

Ratkaisun perusidea **

Pirkanmaan hyvinvointialueen suugeriatrisen hoidon toimintamalli tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan ikäihmisten suun terveydenhuoltoon painottaen ennaltaehkäisyä, riskien ja tuen tarpeen varhaisen tunnistamisen tärkeyttä, oikea-aikaisen hoidon merkitystä sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Moniammatillisen näkökulman integraatio toimintamalliin varmistaa laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen potilaiden hoidossa. Toimintamallissa kuvattu raportointi ja seuranta puolestaan varmistavat osaltaan hoidon laadun ja sen jatkuvan kehittämisen. Toimintamallissa otetaan kantaa myös hoidon rajauksiin potilaan hoitoisuuden perusteella. Hoitoisuutta toimintamallissa on arvioitu CFS-asteikon (Clinical Frailty Scale) mukaisesti.

Toimintamallin kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin käyttöönotto vaatii käyttöönottosuunnitelman  laatimista. Kysisessä suunnitelmassa määritellään tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, millä aikataululla asetetut tavoitteet on määritelty saavutettaviksi ja miten toimintamallin vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on myös välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Ensimmäinen askel on alueella jo olemassa olevan osaamisen sekä mahdollisten koulutustarpeiden kartoittaminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.

Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.