Suugeriatrisen hoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamalli kuvaa ikäihmisten suun terveydenhuollon toteuttamista, hoitoisuuden arviointia sekä tuen tarpeen tunnistamista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli kuvaa ikäihmisten suun terveydenhuollon toteuttamista, hoitoisuuden arviointia sekä tuen tarpeen tunnistamista Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Pirkanmaan hyvinvointialueen suugeriatrisen hoidon toimintamalli tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan ikäihmisten suun terveydenhuoltoon painottaen ennaltaehkäisyä, riskien ja tuen tarpeen varhaisen tunnistamisen tärkeyttä, oikea-aikaisen hoidon merkitystä sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Moniammatillisen näkökulman integraatio toimintamalliin varmistaa laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen potilaiden hoidossa. Toimintamallissa kuvattu raportointi ja seuranta puolestaan varmistavat osaltaan hoidon laadun ja sen jatkuvan kehittämisen. Toimintamallissa otetaan kantaa myös hoidon rajauksiin potilaan hoitoisuuden perusteella. Hoitoisuutta toimintamallissa on arvioitu CFS-asteikon (Clinical Frailty Scale) mukaisesti.
Toimintamallin kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää.
Toimintamallin suunnittelu käynnistettiin keväällä 2023 hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset hoitolinjaukset yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi sekä vahvistaa osaamista perustason palveluissa.
Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat ikäihmisten hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka myös mahdollistavat toimintamallin käyttöönoton.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii käyttöönottosuunnitelman laatimista. Kysisessä suunnitelmassa määritellään tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, millä aikataululla asetetut tavoitteet on määritelty saavutettaviksi ja miten toimintamallin vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on myös välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
Kansikuva
