| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä osana PirSOTE-hanketta. Kehittämistä varten koottiin pitkäaikaissairaudet ja suun terveys-työryhmä, jossa oli mukana edustusta sekä suun terveydenhuollosta että vastaanottopalveluiden osalta.

Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa. Toimintamallilla pyrittiin myös kehittämään hoidon porrastusta, jotta osa potilaista olisi jatkossa mahdollista hoitaa perustason palveluissa erikoissairaanhoidon sijaan. Yhteistyöllä vastaanottopalveluiden kanssa pyrittiin lisäksi edistämään potilaiden oikea-aikaista hoitoonpääsyä toiminnallisen integraation kautta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Tavoitteista on mainittu tarkemmin kohdassa ”Tavoiteltu muutos”.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoidon porrastusta kehittämällä pyritään tuottamaan saatavuudeltaan yhdenvertaisia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia palveluita. Näillä pyritään resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen, painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään hoitoon, terveyserojen kaventamiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Tavoiteltu muutos

1. Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut:

Pyritään varmistamaan, että palvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia koko hyvinvointialueella. Jatkokehityskohteena kehitetään yhtenäiset konsultaatio- ja lähetekäytännöt, jotka helpottavat asiakkaan polkua palveluiden välillä ja tehostavat ammattilaisten välistä yhteistyötä.

2. Perustason osaamisen vahvistaminen:

Panostetaan henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen perustasolla.

3. Ennaltaehkäisyn korostaminen:

Siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, joka vähentää tarvetta vaativammille hoidoille tulevaisuudessa.

4. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen:

Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja pyritään välttämään vähähyötyisiä käytäntöjä

5. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Arvioidaan säännöllisesti hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamallia vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.

6. Toiminnallinen integraatio:

Edistetään monialaista yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamista ja arviointia, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

7. Työnteon sujuvoittaminen ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen:

Tavoitellaan työn sujuvuutta ja resurssien tehokasta käyttöä, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

8. Ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen:

Luodaan mahdollisuuksia henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle ja osaamisen jakamiselle.

9. Hukan vähentäminen:

Kartoitetaan ja pyritään vähentämään toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja mahdollistetaan hukan ilmiantaminen eri kanavien kautta.

Näillä toimenpiteillä pyritään rakentamaan toimintamalli, joka on linjassa sekä nykyisten että tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kautta mahdollistetaan laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka edistävät väestön suun terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on suunnattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ja vastaanottopalveluiden ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä uudistetun toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kuvaa suun infektiofokussaneerauksen tarpeen tunnistamista ja hoitopaikan valintaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamallin tavoitteena on taata sujuvat, yhdenvertaiset, oikein kohdennetut palvelut sekä suun terveydenhuollon ja muiden sote-palveluiden toiminnallinen integraatio.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.

Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.

Suun infektiofokusten hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella