Suun terveydenhuollon omatiimit, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Omatiimit suun terveydenhuollossa.
Väestönkasvu ja palvelutarpeet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö kasvaa nopeasti. Vuoden 2023 lopussa alueella oli noin 284 500 asukasta, ja väestön ennustetaan kasvavan noin 4 600 asukkaalla vuosittain vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin asukkaita arvioidaan olevan yli 316 700. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli 26 % (+5 800) ja yli 85-vuotiaiden määrä 56 % (+2 750). Työikäisten määrä kasvaa eniten (+17 900), ja alle 18-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3,8 % (+1 730). Taloudellinen huoltosuhde pysyy hyvänä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on hyvin monikulttuurinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on maan suurin, yli 23,4 %, ja osuuden ennustetaan kasvavan noin 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvusta vieraskieliset muodostavat suurimman osan. Vantaan 243 000 asukkaasta noin 60 000 on vieraskielisiä, ja he puhuvat yhteensä yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä oli noin 5 500.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2023-2025
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aloittaessa hyvinvointialueelle muodostettiin hyvinvointistratetegia vuosille 2023-2025. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisestu ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Nämä kirjatut näkökulmat ovat:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
- Parannamme palvelujamme
- Arvostamme henkilöstöämme
- Toimimme yhdessä
- Huolehdimme kestävästä taloudesta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteita määrittävät myös strategiaan kirjatut palvelulupaus, visio sekä missio.
Visio on seuraava: Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtakunnallisesti korkeimmat, palvelut on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja kumppaneita kuullen ja VAKE on työpaikkana halutuin hyvinvointialue.
Palvelulupaus valtuustokaudelle 2023-2025 kuuluu: Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin nopeasti ja alueen vetovoimaisuus työnantajana pysyy hyvällä tasolla.
Missiomme on: Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden
Hyvasta parempi; Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville periaatteille ja päälinjauksille:
Palvelujen järjestäminen
- Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi
- Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
- Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
Ostopalvelujen käytön optimointi
- Digitaalisuuden hyödyntäminen Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa
- Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ja ammattilaisten tukena
- Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla
Henkilöstö ja johtaminen
- Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi
- Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi
- Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä
- Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita
Tukipalvelut ja toimitilat
- Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta
- Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta
Erikoissairaanhoidon tehokas käyttö ja hoitoketjun sujuvuus
- Erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukainen käyttö.
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten hoitoketjujen sujuvuus.
- Yhteistyön tiivistäminen HUSin kanssa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Omatiimien kehittäminen on keskeinen osa hyvinvointialueen uudistusohjelman (2024–2030) strategista kokonaisuutta.
Palvelutarpeisiin vastaaminen
Kasvavan, monikulttuurisen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää:
- Onnistunutta ehkäisevää työtä
- Asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palveluratkaisuja
- Palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavista toimista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa linjattujen tuottavuustoimien systemaattista toimeenpanoa (mm. Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen)
Palveluihin ohjautumisen prosessia kehittämällä voidaan varmistaa palvelujen oikea kohdentuminen. Palveluihin ohjaamisessa huomioidaan ja hyödynnetään myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä tuki hyvinvointialueen asukkaille.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa ei tällä hetkellä toteudu alueellinen väestövastuu, sillä potilaat saavat aikoja kaikista VAKEn suun terveydenhuollon yksiköistä riippumatta kotiosoitteestaan. Tämä saattaa nostaa potilaiden COC-indeksiä ja kiirevastaanottokäyntien määrää, koska potilaat eivät kiinnity hoitavan ammattilaisen listalle.
Hoidon jatkuvuus saman ammattilaisen toteuttamana ei toteudu optimaalisesti niiden potilaiden kohdalla, joille se on erityisen tärkeää (esim. pitkälle edennyt suusairaus tai perussairaus).
Pitkät hoitojaksot lisäävät kiireellisen hoidon kysyntää. Kiireellisen hoidon nykyiset järjestelyt eivät tue omatiimi-mallia.
On myös tunnistettu, että suusairauksien hoito ei osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.
Toiminnan muutos linkittyy myös vahvasti VAKEn uudistusohjelmaan, jonka avulla hillitään hyvinvointialueen kustannusten nousun kulmakerrointa, palveluiden vaikuttavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Tämä saavutetaan palvelu- ja -henkilöstörakenteen hallitulla uudistamisella sekä muilla uudistusohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. VAKEn suun terveydenhuollon palveluiden uudistus vastaa myös osaltaan alueen 2030 visioon (kts. kuva)
Kuva
Kuva
Omahammaslääkärin ja -suuhygienistin vastaanottojen sekä puolikiireellisen vastaanoton kehittäminen
Omahammaslääkärien ja -suuhygienistien vastaanottoja pilotoidaan syksyn 2024 - kevät 2025 välisenä aikana kolmessa eri suun terveydenhuollon yksikössä; Kivistön hammashoitola, Myyrmäen hammashoitola ja Tikkurilan hammashoitola. Puolikiireellistä vastaanottoa pilotoidaan Pohjoisessa palveluyksikössä (Koivukylän hammashoitola).
Jokaisesta pilotoivasta yksiköstä kerätään kehittäjäjoukko, joka yhdessä lähijohtajien kanssa kehittää ja pilotoi omalla alueellansa uutta toimintatapaa. Kehittäjätiimiläiset, lähijohtajat sekä suun terveydenhuollon johto osallistuvat kehittämisen aikana kolmeen Kaizen-päivään. Näissä järjestetyissä Kaizen-päivissä kehitetään ja päivitetään omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottoja sekä puolikiireellistä vastaanottoa, jotka ovat myöhemmin osa suun terveydenhuollon Omatiimien toimintaa.
Työyksiköt saavat kehittämisen tuekseen pilotoinnin ajaksi erillisesti resurssoidun hammaslääkärin (20%) ja suuhygienistin (60%). Nämä kehittäjätyöntekijät nostetaan rooliinsa omasta tuotannosta, jotta ymmärrys palvelujärjestelmästä on mahdollisimman hyvä.
Omatiimien kehittäminen
Omatiimien kehittäminen tapahtuu Lean-menetelmiä hyödyntäen ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan millaiseksi malli muodostuu. Työntekijöistä kerätään jokaisesta yksiköstä n. 8-10 työntekijää/lähijohtajaa, jotka osallistuvat omatiimien kehittämispäiviin. Osallistujat toimivat omassa yksikössään toimeenpanotiiminä, joka kuljettaa tietoa työyksiköiden ja kehittämispäivien välillä. Kehittäjät voivat olla henkilöitä, jotka osallistuvat omahammaslääkäri ja -suuhygienisti vastaanoton kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä näihin kehittämispäiviin halutaan näkökulmaa myös henkilöstä, jotka eivät ole osallistuneet pilotointiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palvelualuejohtaja toimii projektin omistajana. Lisäksi projektille määritellään ohjausryhmä, johon kuuluu terveydenhuollon toimialajohtajan ja suun terveydenhuollon palvelualuejohtajan lisäksi suun terveydenhuollon tehtäväaluepäälliköt, tietohallinnon asiantuntijoita sekä tarvittaessa mukaan kutsuttavia asiantuntijoita. Projektiin osoitetaan myös yhden erityisasiantuntijan työpanoa, joka avustaa palvelualuetta kehittämispäivien ja pilotointien koordinoinnissa. Lisäksi erityisasiantuntija huolehtii omatiimin materiaalien koostamisesta, raportoinnista ja lopputuotoksesta.
Omatiimimallilla tavoitellaan väestövastuuta ja hoidon jatkuvuutta.
Omatiimi ja väestövastuu
- Tarjoamme asukkaille suun terveydenhuollon palvelut vain oman alueen hammashoitoloissa. Omatiimit vastaavat siten oman alueensa asukkaiden perushammashoidosta ja tekevät yhteistyötä erikoishoidon yksikön kanssa
- Poikkeuksena ovat erikoishammaslääkäri-tasoinen erikoishammashoito sekä kiireelliset vastaanotot, jotka järjestetään keskitetysti.
- Alueet vastaavat koulu- ja neuvolaikäisten lasten suun terveyden hoidosta ja ennaltaehkäisystä suunnitelmallisesti ja yhtenäisesti.
- Vähennämme asiakkaiden kiirevastaanottokäyntejä kiinnittämällä potilaat hoitavien ammattilaisten listoille.
- Turvaamme hoidon jatkuvuuden saman ammattilaisen toteuttamana niiden potilaiden kohdalla, joille se on erityisen tärkeää (esim. pitkäaikaissairaus tai komplisoitunut suusairaus).
- Syvennämme yhteistyötä terveysasemapalveluiden Omatiimien kanssa, jolloin suusairauksien hoito on osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.
Omatiimi ja hoidon jatkuvuus
- Pidempiaikaista tukea vaativissa asioissa asiakkaalle turvataan hoidon jatkuvuus nimeämällä hänelle omahammaslääkäri ja omasuuhygienisti, jotka vastaavat asiakkaan hoidosta hoitosuunnitelman mukaisesti myös tulevaisuudessa.* Hoidon jatkuvuus kattaa sekä meneillään olevan hoitojakson että pitkäjänteisen hoidon toteuttamisen yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.
- Asiakas saa palvelua yksilöllisen hoidontarpeensa mukaisesti.
-
Tavoitteena potilaslähtöisyys, vaikuttavuus ja hukan poisto resurssien käytössä.
* Asiakkaalle nimetään tarvittaessa hänen tarvitsemansa OMA-AMMATTILAISET.
Kaikissa toimenpiteissä hyödynnetään jatkuvan parantamisen menetelmiä. Kehittämispäivät suunnitellaan osallistavan kehittämisen periaatteiden mukaisesti, mikä tukee henkilöstön aktiivista osallistumista ja ideointia. Näitä menetelmiä voidaan hyödyntää tehokkaasti, sillä jatkuva parantaminen on jo vakiintunut käytäntö Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollossa. (Katso lisätiedot Innokylään kuvatusta toimintamallista.)
Toimenpide 1: Omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottojen suunnittelu ja pilotointi 09/2024 - 05/2025
Toimenpide 2: Puolikiireellisen vastaanoton suunnittelu ja pilotointi 09/2024 - 05/2025
Toimenpide 3: Omatiimin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu 01/2025 - 08/2025
Toimenpide 4: Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen 09/2025 - 12/2025
Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta jatkuvasti hyödyntämällä vakehyva.fi-verkkosivustolla olevaa palautelomaketta. Asiakkaat voivat antaa palautetta:
- Verkkosivujen palautelomakkeen kautta
- Paperisella lomakkeella asioimassasi toimipisteessä
- Keskustelemalla henkilökunnan kanssa (henkilökunta voi halutessasi kirjata palautteesi yhdessä kanssasi palautejärjestelmään).
Pilotointien aikana on kerätty erillistä asiakaspalautetta omahammaslääkärin ja -suuhygienistin sekä puolikiireellisen vastaanoton palveluista. Palautetta on saatu sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Lisäksi jokaisen kehittämispäivän jälkeen on kerätty erillistä työntekijäpalautetta kehittämispäivään osallistuneilta
Kts. linkki liittyen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toteutettuun terveysasemapalveluiden omatiimimalliin.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon muodostetaan kuusi omatiimiä. Omatiimit vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa asukkaista. Omatiimien avulla suun terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää asiakaslähtöisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa hoitosuhteita ja hyödyntää henkilöstön osaamista tehokkaammin.
Omatiimien tarkoituksena on varmistaa hoidon jatkuvuus erityisesti potilaille, joilla on pitkäaikainen tai toistuva hoidon tarve. Malli mahdollistaa yksilöllisen hoidon suunnittelun sekä nimettyjen hoitovastuuhenkilöiden, kuten omahammaslääkärin ja suuhygienistin, osoittamisen potilaille. Tavoitteena on myös tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön kuusi alueellista omatiimiä, jotka vastaavat yhteisvastuullisesti oman väestöalueensa perustason suun terveydenhuollon palveluista. Uudistus muuttaa merkittävästi palvelutuotannon rakennetta ja toimintamalleja alueilla.
Käyttöönoton valmistelu käynnistetään vaiheittain pilotoimalla kahta palvelukonseptia:
- Omahammaslääkärin ja -suuhygienistin vastaanottotoiminta erityisen haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille.
- Puolikiireellisen hoidon vastaanottopalvelut.
Pilotoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja kokemuksia, joiden pohjalta voidaan arvioida ja kehittää omatiimimallin toimivuutta ennen laajamittaista käyttöönottoa. Pilotista saadut havainnot ja asiakasvaikutukset toimivat keskeisenä tietopohjana myöhemmässä vaiheessa toteutettavalle kokonaismuutokselle.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon perustetaan kuusi alueellista omatiimiä, jotka vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa väestön perustason suun terveydenhuollon palveluista. Omatiimien toimintaa tukevat VAKE-tasoiset palvelut, joihin kuuluvat Infektiofokus-vastaanotto, Erikoishoidon yksikkö, Alueellinen palveluohjaus sekä Tikkurilan kiirevastaanotto.
Omatiimit tekevät tiivistä yhteistyötä myös oman alueensa terveysasemien omatiimien kanssa, mikä mahdollistaa saumattoman palveluketjun ja moniammatillisen yhteistyön asiakkaiden hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.
Kuva
Kehittämistyön aikana asiakaspalautetta kerätään monikanavaisesti. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivujen kautta kerätään jatkuvaa palautetta koko alueelta. Lisäksi pilotoivissa yksiköissä toteutetaan erillisiä palautekeruita, jotka kohdentuvat suoraan kokeiltaviin palvelumalleihin.
Kertyvän asiakaspalautteen ohella seurataan aktiivisesti myös asiakasmuistutuksia, joilla on liittymäpintaa kehitteillä oleviin palveluihin. Kaikki kerätty palaute käsitellään anonyymisti, ja sitä hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä pilotointivaiheen aikana.
Toimenpide 1: Omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottojen suunnittelu ja pilotointi 09/2024–05/2025
Toimenpide 2: Puolikiireellisen vastaanoton suunnittelu ja pilotointi 09/2024–05/2025
Toimenpide 3: Omatiimin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu 01/2025–08/2025
Toimenpide 4: Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen 09/2025–12/2025
Kuva
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa otetaan omatiimit käyttöön 09/2025 aikana.