Suun terveydenhuollon omatiimit, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Omatiimit suun terveydenhuollossa.
Toimintamallin nimi
Omatiimit suun terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollon mallin perusidea perustuu alueellisiin omatiimeihin, jotka aloittavat toimintansa 1.9.2025. Mallin keskeiset piirteet ovat:
Omatiimimalli
- Alueelle perustetaan kuusi omatiimiä, jotka vastaavat oman väestöalueensa kiireettömistä perustason suun terveydenhuollon palveluista.
- Jokainen asukas ohjautuu oman asuinalueensa tiimiin – samalla periaatteella kuin terveysasemilla.
- Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Tukipalvelut
Omatiimien toimintaa täydentävät VAKE-tasoiset palvelut, kuten:
- Infektiofokus-vastaanotto
- Erikoishoidon yksikkö
- Alueellinen palveluohjaus
- Tikkurilan kiirevastaanotto
Pilotointi ja kehittäminen
- Ennen täysimittaista käyttöönottoa mallia pilotoitiin valituissa yksiköissä.
- Pilotoinnin aikana kerättiin asiakas- ja henkilöstöpalautetta, joita hyödynnettiin mallin kehittämisessä.
- Jokaisesta omatiimistä kehittämiseen osallistui toimeenpanotiimi, joka koostui yksikön eri ammattilaisista. Mukana oli kaikista yksiköistä hammashoitajia, suuhygienistejä sekä lähijohtoa. Myös tukipalvelut osallistuvat kehittämiseen ja täydensivät kehittäjätiimejä erikoishammaslääkäreillä.
Tavoitteet
- Rakentaa yhtenäinen, asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelukokonaisuus.
- Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja alueellista palveluiden koordinointia.
Väestönkasvu ja palvelutarpeet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö kasvaa nopeasti. Vuoden 2023 lopussa alueella oli noin 284 500 asukasta, ja väestön ennustetaan kasvavan noin 4 600 asukkaalla vuosittain vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin asukkaita arvioidaan olevan yli 316 700. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli 26 % (+5 800) ja yli 85-vuotiaiden määrä 56 % (+2 750). Työikäisten määrä kasvaa eniten (+17 900), ja alle 18-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3,8 % (+1 730). Taloudellinen huoltosuhde pysyy hyvänä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on hyvin monikulttuurinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on maan suurin, yli 23,4 %, ja osuuden ennustetaan kasvavan noin 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvusta vieraskieliset muodostavat suurimman osan. Vantaan 243 000 asukkaasta noin 60 000 on vieraskielisiä, ja he puhuvat yhteensä yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä oli noin 5 500.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2023-2025
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aloittaessa hyvinvointialueelle muodostettiin hyvinvointistratetegia vuosille 2023-2025. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisestu ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Nämä kirjatut näkökulmat ovat:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
- Parannamme palvelujamme
- Arvostamme henkilöstöämme
- Toimimme yhdessä
- Huolehdimme kestävästä taloudesta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteita määrittävät myös strategiaan kirjatut palvelulupaus, visio sekä missio.
Visio on seuraava: Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtakunnallisesti korkeimmat, palvelut on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja kumppaneita kuullen ja VAKE on työpaikkana halutuin hyvinvointialue.
Palvelulupaus valtuustokaudelle 2023-2025 kuuluu: Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin nopeasti ja alueen vetovoimaisuus työnantajana pysyy hyvällä tasolla.
Missiomme on: Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden
Hyvasta parempi; Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville periaatteille ja päälinjauksille:
Palvelujen järjestäminen
- Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi
- Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
- Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
Ostopalvelujen käytön optimointi
- Digitaalisuuden hyödyntäminen Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa
- Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ja ammattilaisten tukena
- Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla
Henkilöstö ja johtaminen
- Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi
- Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi
- Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä
- Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita
Tukipalvelut ja toimitilat
- Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta
- Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta
Erikoissairaanhoidon tehokas käyttö ja hoitoketjun sujuvuus
- Erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukainen käyttö.
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten hoitoketjujen sujuvuus.
- Yhteistyön tiivistäminen HUSin kanssa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Omatiimien kehittäminen on keskeinen osa hyvinvointialueen uudistusohjelman (2024–2030) strategista kokonaisuutta.
Palvelutarpeisiin vastaaminen
Kasvavan, monikulttuurisen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää:
- Onnistunutta ehkäisevää työtä
- Asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palveluratkaisuja
- Palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavista toimista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa linjattujen tuottavuustoimien systemaattista toimeenpanoa (mm. Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen)
Palveluihin ohjautumisen prosessia kehittämällä voidaan varmistaa palvelujen oikea kohdentuminen. Palveluihin ohjaamisessa huomioidaan ja hyödynnetään myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä tuki hyvinvointialueen asukkaille.
Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta jatkuvasti hyödyntämällä vakehyva.fi-verkkosivustolla olevaa palautelomaketta. Asiakkaat voivat antaa palautetta:
- Verkkosivujen palautelomakkeen kautta
- Paperisella lomakkeella asioimassasi toimipisteessä
- Keskustelemalla henkilökunnan kanssa (henkilökunta voi halutessasi kirjata palautteesi yhdessä kanssasi palautejärjestelmään).
Pilotointien aikana on kerätty erillistä asiakaspalautetta omahammaslääkärin ja -suuhygienistin sekä puolikiireellisen vastaanoton palveluista. Palautetta on saatu sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Lisäksi jokaisen kehittämispäivän jälkeen on kerätty erillistä työntekijäpalautetta kehittämispäivään osallistuneilta
Kansikuva
