Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Suuvastaavien nimeäminen kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Autettavan asiakkaan suun hoito -valmennuskokonaisuuteen. Suuvastaavien avulla on tarkoitus kehittää ja edistää kotihoidon asiakkaiden suunterveyttä.

Toimintaympäristö

Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua Autettavan asiakkaan suun hoidon valmennusta. Kaikkiin Lapin hyvinvointialueen kotihoidon tiimeihin nimettiin uuden toimintamallin myötä suuvastaavat. Suuvastaavien aisaparina toimii suun terveydenhuollosta suuhygienisti, joita suuvastaavat voivat ei kiireellisissä tilanteissa konsultoida sähköisesti. 

Uudella toimintamallilla voidaan ennakoida ja reagoida ajoissa ikäihmisten, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hampaiden suiden kuntoon, jotka tällä hetkellä ovat huonolla tolalla. Malli mahdollistaa ennakoivan ja oikea-aikaisen puuttumisen suun terveysongelmiin ikäihmisten ja haavoittuvien asiakkaiden keskuudessa. Konsultaatioiden myötä suuvastaavat saavat tukea suuhygienisteiltä nopeasti, mikä vähentää kiireellisiä tilanteita ja tehostaa hoitoon ohjausta. Tämä vähentää resurssien hukkaa ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Toimintamalli kohdistuu erityisesti ikääntyviin ja haavoittuvissa asemissa oleviin asiakkaisiin, joiden suun terveys on usein heikko. Nimeämällä suuvastaavat kotihoitoon parannetaan hoidon saavutettavuutta ja mahdollistetaan nopeampi reagointi kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin. Suuvastaavat toimivat lähellä asiakasta ja suuhygienistien konsultointi mahdollistaa yksilöllisen ja oikea-aikaisen palvelun toteuttamisen. Toimintamalliin sisältyy läsnätapaamisia sekä etäpalvelua, koska kotihoidon asiakaskäynnit toteutuvat läsnätapaamisina ja konsultoinnit etänä. Suuvastaavien rooli sisältää asiakasohjausta, sillä he toimivat suun hoidon äänitorvina kotihoidon tiimeissä ja ohjaavat asiakkaita oikea-aikaisesti suun terveydenhuollon palveluihin. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomessa kotihoidon asiakkaiden suun terveyden tilassa on tutkittu olevan merkittäviä haasteita. Iäkkäiden kotona asuvien asiakkaiden suunhoito jää usein puutteelliseksi, mikä lisää riskiä infektioille, ravitsemusongelmille ja yleisterveyden heikkenemiselle. Kotihoidosta on puuttunut systemaattiset käytännöt suun terveydentilan arviointiin sekä päivittäiseen suunhoidon tukemiseen.

Tähän tarpeeseen on kehitetty Suuvastaavat-toimintamalli, jossa kotihoidon tiimeihin nimetään suun terveydestä vastaavia työntekijöitä. Mallin tavoitteena on vahvistaa kotihoidon henkilöstön osaamista, selkiyttää vastuunjakoa sekä juurruttaa suun terveyttä edistävät käytännöt osaksi kotihoidon hoitotyötä, päivittäistä arkea.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

  • Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden suun terveys jää usein ilman asianmukaista huomiota.
  • Puutteellinen suunhoito heikentää elämänlaatua ja voi aiheuttaa ravitsemus- ja terveysongelmia.
  • Tarvitaan varhaista tunnistamista, yksilöllistä tukea ja säännöllistä suun terveyden seurantaa.

Ammattilaisnäkökulma:

  • Toimintakäytännöt ovat epäselviä.
  • Tarvitaan valmennusta, selkeitä ohjeita ja vertaistukea arkeen.

Organisaationäkökulma:

  • Tarve parantaa kotihoidon asiakkaiden suun hoitoa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä koko hyvinvointialueella.
  • Suun terveys on osa kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää hoitoa.

Yhteiskunnan näkökulma:

  • Väestön ikääntyessä kotona asumista tuetaan entistä pidempään, jolloin ennaltaehkäisevän työn tärkeys korostuu.
  • Huono suun terveys lisää muiden palvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Yhteenvetona:

  • Muutos kohdistuu kotihoidon arkeen: asiakkaiden suun tilanteen tunnistamiseen, asiakkaiden tukemiseen suun omahoidossa ja ammattilaisten osaamiseen.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukossa on 

  • hankkeesta suun terveydenhuollon erityisasiantuntija
  • palvelualueilta kotona asumista tukevien palveluiden palvelupäälliköt
  • kotihoidon tiimeistä suuvastaavat
  • suun terveydenhuollon yksiköistä suuvastaavien aisaparisuuhygienistit
Tavoiteltu muutos

Asiakashyöty:

  • Kotihoidon asiakkaiden suun terveyden tila paranee pidemmällä aikavälillä.
  • Suun ongelmat tunnistetaan varhain, ja niihin reagoidaan ajoissa.
  • Asiakkaiden elämänlaatu, ravitsemus ja yleisterveys kohenevat suunhoidon parantuessa.

Ammattilaisen työ:

  • Kotihoidon henkilöstön osaaminen suun hoidossa vahvistuu.
  • Työhön saadaan selkeät toimintamallit ja vastuunjako.
  • Suuvastaavat toimivat tiiminsä tukena, edistävät osaamisen kehittämistä ja motivoivat muita.

Toimintakulttuuri ja prosessit:

  • Suun terveys ja hoito vakiintuu osaksi kotihoidon arjen käytäntöjä ja hoidon suunnittelua.
  • Suuvastaavat-malli juurtuu osaksi tiimien rakennetta ja toimintaa.
  • Käyttöön otetaan yhtenäiset arviointimenetelmät 

Organisaation ja palvelujärjestelmän taso:

  • Palvelujen laatu ja asiakaslähtöisyys paranevat.
  • Ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja mahdollisesti raskaat hammashoidon toimenpiteet vähenevät.
Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymyksiä voi olla esimerkiksi

  • Paraneeko asiakkaiden suun terveys kotihoidossa pitkällä aikavälillä? 
  • Kasvaako henkilöstön osaaminen?
  • Juurtuvatko uudet käytännöt osaksi arjen työtä?

Mittarit ja indikaattorit

  • Konsultaatioiden määrä (kotihoidosta suun terveydenhuoltoon) 
  • Suuvastaavien käsitys suun terveyteen liittyvien kirjausten lisääntyminen erityisesti päivittäisissä käyntikirjauksissa
  • Suuvastaavien kokema hyöty (palautekysely työpajojen jälkeen)

Seurantamenetelmät

  • Kyselyt työpajojen jälkeen suuvastaaville
  • Työpajat
Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi Suuvastaavat kotihoitoon -toimintamalli otetaan käyttöön vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Kehittämistyö etenee konkreettisten toimenpiteiden kautta, joita tuetaan työpajoilla, rakenteilla ja yhteistyöllä.

Keskeiset toimenpiteet
Suuvastaavien nimeäminen jokaiseen kotihoidon tiimiin
→ Vastuuhenkilö toimii tiiminsä tukena ja yhteyshenkilönä suun hoitoon liittyvissä asioissa.

Työpajan järjestäminen suun hoidon ja terveyden perusteista ja suuvastaavan roolista
→ Sisältö kohdennetaan sekä suuvastaaville että koko kotihoidon henkilöstölle. Materiaalia voi hyödyntää myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Yhtenäisten toimintamallien laatiminen ja jalkauttaminen
→ Esimerkiksi suun omahoitokortit, suun terveydentilan arviointitaulukko, kirjaukset ja suun terveydenhuollon konsultointi ei reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti.

Materiaalien ja työkalujen tuottaminen arjen työtä tukemaan
→ Ohjeistukset, tarkistuslistat, infomateriaalit kotihoidon työntekijöille.

Yhteistyön vahvistaminen suun terveydenhuollon kanssa
→ Sujuvat konsultointi- ja ohjauskäytännöt, matalan kynnyksen yhteydenotto.

Pilotointi ja mallin testaus yhdellä palvelualueella
→ Kerätään kokemuksia ja palautetta ennen laajempaa käyttöönottoa. 

Tulosten seuranta ja mallin kehittäminen saadun palautteen pohjalta
→ Arvioidaan käytäntöjen toimivuutta, tunnistetaan mahdolliset pullonkaulat.

Keinot muutoksen tueksi

  • Osaamisen vahvistaminen työpajojen kautta
  • Suuvastaaville tarjottu tuki etänä sekä sähköpostitse toisten suuvastaavien kanssa
  • Selkeät ja helposti käytettävät toimintamallit ja dokumentointikäytännöt
  • Johdon ja esihenkilöiden sitouttaminen kehittämistyöhön
  • Mahdollisen palautteen hyödyntäminen mallin parantamisessa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, erityisesti iäkkäät, kotona asuvat henkilöt, joilla on toimintakyvyn heikentymistä ja haasteita päivittäisessä suunhoidossa. Kotihoidon asiakkailla voi usein olla useita sairauksia, lääkityksiä ja muita tekijöitä, jotka altistavat suun hoidon haasteille. Epäselvä vastuu suunhoidosta ja puutteelliset rutiinit voivat johtaa hoidon laiminlyöntiin.

Kehittämistyön kohderyhmää ovat myös kotihoidon työntekijät, erityisesti suuvastaavat, jotka ovat avainasemassa kotihoidon asiakkaiden suun terveyden havainnoinnissa ja tukemisessa asiakkaiden arjessa.

Asiakasymmärryksen kartuttaminen

  • Analysoimalla RAI-tietoja, joissa suun terveys on noussut esiin.
  • Autettavan asiakkaan suun hoidon -työpajoissa henkilöstön kautta välittyvä ymmärrys asiakkaiden haasteista ja tarpeista suunhoidon tueksi.

Ymmärrys osoittaa, että monet kotihoidon asiakkaat tarvitsevat konkreettista ja päivittäistä apua suunhoidossa, mutta apua ei systemaattisesti tarjota tai tunnisteta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallissa on hyödynnetty taustatutkimuksina seuraavia väitöskirjoja:

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoitus on se, että suuvastaavat ottavat suuasioista vastuuta kotihoidon tiimeissä samoin kuin esimerkiksi haavahoitaja. Suuvastaavien toiminnan jalkautus käynnistyi yhteisellä linjauksella, että suuvastaavat nimetään kotihoidon tiimeihin. Nimetyille suuvastaaville järjestettiin hands on -työpajat palvelualueittain sekä lisätyöpaja heille, jotka eivät päässeet alueensa työpajaan. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 72 työntekijää, jotka kokivat työpajan onnistuneeksi.

Prosessikuvaus ammattilaisten välisestä ei reaaliaikaisesta konsultaatiosta.
Prosessikuvaus kotihoidon ja palveluasumisen ja suun terveydenhuollon yhteistyöstä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta Suuvastaavat kotihoitoon -toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi Lapin hyvinvointialueen kotihoidon arkea, tarvitaan suunniteltuja toimenpiteitä, johdon jatkuvaa tukea sekä riittäviä resursseja. Vakiinnuttaminen tapahtuu vaiheittain ja yhteistyössä henkilöstön, esihenkilöiden ja suun terveydenhuollon kanssa.

Juurruttamisen ja toiminnan laajentamisen tehtävät

  • Suuvastaavien roolin vakiinnuttaminen osaksi tiimirakenteita ja toimenkuvia
  • Toimintamallien ja ohjeiden sisällyttäminen organisaation perehdytysmateriaaleihin
  • Säännöllisten koulutusten ja perehdytysten järjestäminen uusille työntekijöille ja suuvastaaville
  • Vertaisverkoston luominen suuvastaaville → mahdollistaa kokemusten vaihdon ja tuen
  • Seurannan ja arvioinnin integrointi osaksi arjen johtamista (esim. tiimipalavereissa, kehityskeskusteluissa)
  • Tiedottaminen ja esimerkki muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä → mallin laajentaminen alueellisesti

Resurssitarpeet

  • Aika: Suuvastaaville tarvitaan selkeästi määritelty työaika roolin hoitamiseen samoin kuin esimerkiksi haavahoitajilla.
  • Henkilöstö: Riittävä määrä koulutettuja suuvastaavia
  • Osaaminen: Valmennuksia ja työpajoja suun hoidosta
  • Johto: Sitoutuminen, ohjaus ja arjen johtamisen tuki ovat edellytyksiä pysyvälle muutokselle

Vakiinnuttamisen prosessi ja vaiheet

  • Suunnittelu ja valmistelu: Vastuiden määrittely, työpajojen suunnittelu, suuvastaavien valinta
  • Pilotointi ja kehittäminen: Toimintamallin testaus pienessä mittakaavassa, palautteen keruu ja mallin mahdollinen muokkaus
  • Laajentaminen: Mallin käyttöönotto hyvinvointialueen kaikissa kotihoidon tiimeissä. Työpajat kaikille uusille suuvastaaville palvelualueittain
  • Juurruttaminen: Toimintamallin sisällyttäminen rakenteisiin (ohjeet, dokumentointi, perehdytys)
  • Seuranta ja arviointi osana arjen johtamista
  • Vakiinnuttaminen ja jatkuva kehittäminen: Mallista tulee pysyvä käytäntö kotihoidossa, kehittämistyötä jatketaan kokemusten pohjalta

Suuvastaava-toiminnan vakiintuminen arjen työhön ja työyhteisöön tarvitsee suun hoidon asioiden säännöllistä kertaamista ja yhteydenpitoa niin työntekijätasolla kuin esihenkilötasolla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää yhteistyötä rakenteissa yli toimialojen sekä sitoutunutta henkilöstöä. Suuvastaava kotihoidon tiimeissä toimii parhaimmillaan matalan kynnyksen yhdyshenkilönä suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuvastaava tarvitsee aikaa, riittävästi tukea ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia tehtävänsä hoitamiseen.

Resurssitarpeet:
Suun hoito ei ole irrallinen osa asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaan kiinteä osa päivittäistä hoitoa. Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää:

  • Nimettyjä suuvastaavia jokaisessa kotihoidon tiimissä
  • Nimettyjä aisaparisuuhygienistejä suun terveydenhuollossa
  • Mahdollisuus osallistua valmennukseen ja säännölliseen osaamisen vahvistaminen
  • Aikaa ja tukea suun terveyden huomioimiselle osana hoitotyön arkea

Osaaminen:
Suuvastaavat eivät korvaa suun terveydenhuollon ammattilaisia. He toimivat tiedon välittäjinä, ja tukevat arjessa suun hoidon toteutumista. Tämän vuoksi tarvitaan:

  • Perustietoa suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle
  • Kykyä tunnistaa suusairauksien riskejä ja muutoksia suun terveydessä
  • Tietoa siitä, milloin ja miten asiakkaat ohjataan eteenpäin suun terveydenhuollon palveluihin

Sovellettavuus:
Toimintamalli on hyvin skaalautuva ja sovellettavissa myös muihin asiakasryhmiin, kuten asumispalveluihin tai vammaispalvelujen asiakkaille. Tärkeää on roolin integroiminen olemassa oleviin rakenteisiin sekä jatkuva ja tiivis yhteistyö suun terveydenhuollon kanssa.

Vältettävät sudenkuopat:

  • Epäselvä rooli: Jos suuvastaavan tehtävä jää epäselväksi tai sitä ei tunnisteta tiimissä, ei toiminta juurru osaksi arkea.
  • Yhteistyön puute: Ilman toimivaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon ja tukea esimerkiksi konsultaatioissa, rooli jää helposti irralliseksi.
  • Osaamisen vahvistamisen vaje: Ilman riittävää valmentamista suuvastaava voi kokea epävarmuutta ja tehtävän kuormittavuutta.

Yhteenvetona:
Suuvastaavatoiminta tukee kotihoidon asiakastyötä konkreettisesti, mutta sen vaikuttavuus edellyttää, että sekä johto että tiimit tunnistavat suun terveyden merkityksen ja roolin kotihoidon arjen työssä. Toimintamalli on joustava, mutta sen onnistunut käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta, jatkuvaa tukea ja seurantaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaa voidaan arvioida syksyllä 2025.