Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Suuvastaavien nimeäminen kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Autettavan asiakkaan suun hoito -valmennuskokonaisuuteen. Suuvastaavien avulla on tarkoitus kehittää ja edistää kotihoidon asiakkaiden suunterveyttä.

Toimintamallin nimi
Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Suuvastaavien nimeäminen kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Autettavan asiakkaan suun hoito -valmennuskokonaisuuteen. Suuvastaavien avulla on tarkoitus kehittää ja edistää kotihoidon asiakkaiden suunterveyttä.

Toteutuspaikka
Lapin hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanni Peteri

Luotu

23.04.2025

Viimeksi muokattu

25.06.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoitus on se, että suuvastaavat ottavat suuasioista vastuuta kotihoidon tiimeissä samoin kuin esimerkiksi haavahoitaja. Suuvastaavien toiminnan jalkautus käynnistyi yhteisellä linjauksella, että suuvastaavat nimetään kotihoidon tiimeihin. Nimetyille suuvastaaville järjestettiin hands on -työpajat palvelualueittain sekä lisätyöpaja heille, jotka eivät päässeet alueensa työpajaan. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä 72 työntekijää, jotka kokivat työpajan onnistuneeksi.

Toimintaympäristö

Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua Autettavan asiakkaan suun hoidon valmennusta. Kaikkiin Lapin hyvinvointialueen kotihoidon tiimeihin nimettiin uuden toimintamallin myötä suuvastaavat. Suuvastaavien aisaparina toimii suun terveydenhuollosta suuhygienisti, joita suuvastaavat voivat ei kiireellisissä tilanteissa konsultoida sähköisesti. 

Uudella toimintamallilla voidaan ennakoida ja reagoida ajoissa ikäihmisten, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hampaiden suiden kuntoon, jotka tällä hetkellä ovat huonolla tolalla. Malli mahdollistaa ennakoivan ja oikea-aikaisen puuttumisen suun terveysongelmiin ikäihmisten ja haavoittuvien asiakkaiden keskuudessa. Konsultaatioiden myötä suuvastaavat saavat tukea suuhygienisteiltä nopeasti, mikä vähentää kiireellisiä tilanteita ja tehostaa hoitoon ohjausta. Tämä vähentää resurssien hukkaa ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Toimintamalli kohdistuu erityisesti ikääntyviin ja haavoittuvissa asemissa oleviin asiakkaisiin, joiden suun terveys on usein heikko. Nimeämällä suuvastaavat kotihoitoon parannetaan hoidon saavutettavuutta ja mahdollistetaan nopeampi reagointi kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin. Suuvastaavat toimivat lähellä asiakasta ja suuhygienistien konsultointi mahdollistaa yksilöllisen ja oikea-aikaisen palvelun toteuttamisen. Toimintamalliin sisältyy läsnätapaamisia sekä etäpalvelua, koska kotihoidon asiakaskäynnit toteutuvat läsnätapaamisina ja konsultoinnit etänä. Suuvastaavien rooli sisältää asiakasohjausta, sillä he toimivat suun hoidon äänitorvina kotihoidon tiimeissä ja ohjaavat asiakkaita oikea-aikaisesti suun terveydenhuollon palveluihin. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, erityisesti iäkkäät, kotona asuvat henkilöt, joilla on toimintakyvyn heikentymistä ja haasteita päivittäisessä suunhoidossa. Kotihoidon asiakkailla voi usein olla useita sairauksia, lääkityksiä ja muita tekijöitä, jotka altistavat suun hoidon haasteille. Epäselvä vastuu suunhoidosta ja puutteelliset rutiinit voivat johtaa hoidon laiminlyöntiin.

Kehittämistyön kohderyhmää ovat myös kotihoidon työntekijät, erityisesti suuvastaavat, jotka ovat avainasemassa kotihoidon asiakkaiden suun terveyden havainnoinnissa ja tukemisessa asiakkaiden arjessa.

Asiakasymmärryksen kartuttaminen

  • Analysoimalla RAI-tietoja, joissa suun terveys on noussut esiin.
  • Autettavan asiakkaan suun hoidon -työpajoissa henkilöstön kautta välittyvä ymmärrys asiakkaiden haasteista ja tarpeista suunhoidon tueksi.

Ymmärrys osoittaa, että monet kotihoidon asiakkaat tarvitsevat konkreettista ja päivittäistä apua suunhoidossa, mutta apua ei systemaattisesti tarjota tai tunnisteta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta Suuvastaavat kotihoitoon -toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi Lapin hyvinvointialueen kotihoidon arkea, tarvitaan suunniteltuja toimenpiteitä, johdon jatkuvaa tukea sekä riittäviä resursseja. Vakiinnuttaminen tapahtuu vaiheittain ja yhteistyössä henkilöstön, esihenkilöiden ja suun terveydenhuollon kanssa.

Juurruttamisen ja toiminnan laajentamisen tehtävät

  • Suuvastaavien roolin vakiinnuttaminen osaksi tiimirakenteita ja toimenkuvia
  • Toimintamallien ja ohjeiden sisällyttäminen organisaation perehdytysmateriaaleihin
  • Säännöllisten koulutusten ja perehdytysten järjestäminen uusille työntekijöille ja suuvastaaville
  • Vertaisverkoston luominen suuvastaaville → mahdollistaa kokemusten vaihdon ja tuen
  • Seurannan ja arvioinnin integrointi osaksi arjen johtamista (esim. tiimipalavereissa, kehityskeskusteluissa)
  • Tiedottaminen ja esimerkki muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä → mallin laajentaminen alueellisesti

Resurssitarpeet

  • Aika: Suuvastaaville tarvitaan selkeästi määritelty työaika roolin hoitamiseen samoin kuin esimerkiksi haavahoitajilla.
  • Henkilöstö: Riittävä määrä koulutettuja suuvastaavia
  • Osaaminen: Valmennuksia ja työpajoja suun hoidosta
  • Johto: Sitoutuminen, ohjaus ja arjen johtamisen tuki ovat edellytyksiä pysyvälle muutokselle

Vakiinnuttamisen prosessi ja vaiheet

  • Suunnittelu ja valmistelu: Vastuiden määrittely, työpajojen suunnittelu, suuvastaavien valinta
  • Pilotointi ja kehittäminen: Toimintamallin testaus pienessä mittakaavassa, palautteen keruu ja mallin mahdollinen muokkaus
  • Laajentaminen: Mallin käyttöönotto hyvinvointialueen kaikissa kotihoidon tiimeissä. Työpajat kaikille uusille suuvastaaville palvelualueittain
  • Juurruttaminen: Toimintamallin sisällyttäminen rakenteisiin (ohjeet, dokumentointi, perehdytys)
  • Seuranta ja arviointi osana arjen johtamista
  • Vakiinnuttaminen ja jatkuva kehittäminen: Mallista tulee pysyvä käytäntö kotihoidossa, kehittämistyötä jatketaan kokemusten pohjalta

Suuvastaava-toiminnan vakiintuminen arjen työhön ja työyhteisöön tarvitsee suun hoidon asioiden säännöllistä kertaamista ja yhteydenpitoa niin työntekijätasolla kuin esihenkilötasolla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaa voidaan arvioida syksyllä 2025.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää yhteistyötä rakenteissa yli toimialojen sekä sitoutunutta henkilöstöä. Suuvastaava kotihoidon tiimeissä toimii parhaimmillaan matalan kynnyksen yhdyshenkilönä suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuvastaava tarvitsee aikaa, riittävästi tukea ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia tehtävänsä hoitamiseen.

Resurssitarpeet:
Suun hoito ei ole irrallinen osa asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, vaan kiinteä osa päivittäistä hoitoa. Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää:

  • Nimettyjä suuvastaavia jokaisessa kotihoidon tiimissä
  • Nimettyjä aisaparisuuhygienistejä suun terveydenhuollossa
  • Mahdollisuus osallistua valmennukseen ja säännölliseen osaamisen vahvistaminen
  • Aikaa ja tukea suun terveyden huomioimiselle osana hoitotyön arkea

Osaaminen:
Suuvastaavat eivät korvaa suun terveydenhuollon ammattilaisia. He toimivat tiedon välittäjinä, ja tukevat arjessa suun hoidon toteutumista. Tämän vuoksi tarvitaan:

  • Perustietoa suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle
  • Kykyä tunnistaa suusairauksien riskejä ja muutoksia suun terveydessä
  • Tietoa siitä, milloin ja miten asiakkaat ohjataan eteenpäin suun terveydenhuollon palveluihin

Sovellettavuus:
Toimintamalli on hyvin skaalautuva ja sovellettavissa myös muihin asiakasryhmiin, kuten asumispalveluihin tai vammaispalvelujen asiakkaille. Tärkeää on roolin integroiminen olemassa oleviin rakenteisiin sekä jatkuva ja tiivis yhteistyö suun terveydenhuollon kanssa.

Vältettävät sudenkuopat:

  • Epäselvä rooli: Jos suuvastaavan tehtävä jää epäselväksi tai sitä ei tunnisteta tiimissä, ei toiminta juurru osaksi arkea.
  • Yhteistyön puute: Ilman toimivaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon ja tukea esimerkiksi konsultaatioissa, rooli jää helposti irralliseksi.
  • Osaamisen vahvistamisen vaje: Ilman riittävää valmentamista suuvastaava voi kokea epävarmuutta ja tehtävän kuormittavuutta.

Yhteenvetona:
Suuvastaavatoiminta tukee kotihoidon asiakastyötä konkreettisesti, mutta sen vaikuttavuus edellyttää, että sekä johto että tiimit tunnistavat suun terveyden merkityksen ja roolin kotihoidon arjen työssä. Toimintamalli on joustava, mutta sen onnistunut käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta, jatkuvaa tukea ja seurantaa.

Kansikuva
Kuvio, jonka keskiössä on teksti Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin. Asiasanoina oikeassa laidassa löytyvät kotihoito, suunterveys ja suuvastaava. Kuvion vasemmalla puolella on maininnat, että tämä kehittäminen kuuluu suun terveydenhuollon palveluihin sekä pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyn kehittämiseen. Kuvasta löytyvät EU-logo saatesanoin Euroopan unionin rahoittama, Lapha.fi-logo sekä VASA2 -hankelogo.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä