THL:n ylläpitämät kansalliset laaturekisterit Kansallisten laaturekisterien raportit - THL , erityisesti Diabetesrekisteri sekä Sydänrekisteri tuottavat osittain samoja tietoja, kuitenkin sairausryhmittäin. Nämä eivät ole päällekkäisiä, vaan tukevat toisiaan. Cv-vaikuttavuusmittarin tiedot haetaan vuosikvartaalein, ja ne tulevat lähes viiveettä. Näin työyksiköt saavat palautetta työstään nopeammin, ja esimerkiksi lisäkoulutuksen tarve nähdään kuukausissa, ei vasta vuoden kuluttua. Cv-vaikuttavuusmittari ei mahdollista eri sairausryhmien erottelua, muuta kuin laboratoriotulosperusteisesti. HbA1c yli 47, LDL 3,0 tai enemmän ja GFRe toistetusti alle 60 ovat diagnostisia, mutta normaaliarvot eivät poissulje muilla perusteilla tai aiemmin todettua, mutta nyt paremmassa tasapainossa olevaa sairautta. Toisaalta esimerkiksi kirjattuihin diagnooseihin perustuva mittari on altis kirjaamisen tasosta riippuviin puutteisiin. Esimerkiksi LDL-tavoitteet on erilaiset eri sairausryhmissä, mutta LDL-tason paraneminen vähentää sydän- ja verisuonisairauksien päätetapahtumien riskiä lineaarisesti kaikissa sairausryhmissä ja kaikilla lähtötasoilla.
Cv-vaikuttavuusmittari pyrkii osoittamaan laajemmin koko mitatun väestön kokonaistilannetta, ja sitä kautta hoidon vaikuttavuutta väestötasolla. Yksikertaisimmillaan mittarilla voidaan hakea määritettyjen laboratorionäytteiden keskiarvot kuukausitasolla kunta/hoitoyksikkökohtaisesti, ja seuraamaan näin hoidon toteutumista ja vaikuttavuutta. Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä, heijastelevatko cv-vaikuttavuusmittarin tulokset Kansallisen laaturekisterin tuloksia.
Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että erilaiset pudokkaiden poimintaan tähtäävät toiminnat, esimerkiksi vuonna 2024 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutettu T2-dia-projekti jolla etsittiin diabeteksen säännöllisestä seurannasta pudonneita potilaita, saattaa hetkellisesti nostaa keskiarvoja. Pidemmässä seurannassa tällaiset vaihtelut pitäisi kuitenkin tasoittua.
Huomion arvoista on myös, että kolesteroli tarkastetaan useimmiten noin 2-3kk kuluttua lääkkeen aloituksesta, lisäyksestä tai muutoksesta, eli lääkeinterventio näkyy tässä ajassa. Munuaisten vajaatoiminnan ensisijaisia lääkkeitä ovat ace-estäjä tai atr-salpaaja sekä sglt2-estäjä, joille kaikille on ominaista laskea GFRe-arvoa hoidon aloituksen alkuvaiheessa, kunnes munuaisfunktio paranee. Tämä kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja kannattaa huomioida tuloksia tulkittaessa. Aktiivinen munuaisten vajaatoiminnan hoidon aloittaminen saattaa huonontaa GFRe-tasoa hetkellisesti, mutta paranee pitkäaikaisseurannassa. HbA1c asettuu kuvaamaan sokeritasapainoa noin 2-3 kuukaudessa, eli punasolujen elinkaaren aikana. Nämäkin tukevan arvojen seuraamista vuosikvartaalein.