Sydänpotilaan hoitopolku, Etelä-Karjalan HVA, Sujuvat palvelut -valmennus, (RRP, P4, I1)

Etä- ja digipalveluiden käytön lisääminen, hoidon jatkuvuuden paraneminen, hoitopolkujen selkiyttäminen asiakkaille ja ammattilaisille, jotta sekä asiakas että ammattilainen tietää kuinka prosessi etenee. Asiakkaalla on kaikki tieto yhdessä paikassa, jonka avulla parannetaan omahoidon tietoisuutta sekä asiakkuuden hallintaa. 

Asiakkaan näkökulmasta nykyisen systeemin ongelmia on palveluiden huono saatavuus, pitkät odotusajat ja jonot, lisäksi jatkuvuuden puute sekä palveluiden ja hoidon pirstaleisuus. Ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta ongelmia on päällekkäinen työ, virheet ja hukkaan menevä aika, lisäksi systeemissä on kirjavia käytäntöjä, joka aiheuttaa laadun vaihtelua. Jatkuvana ongelmana on henkilöstövaje ja henkilöstön vaihtuvuus sekä uupuminen. Resurssit eivät riitä ja niitä ei kohdenneta oikein. Päällekkäisyyden ja kirjavien käytäntöjen vuoksi systeemiä on vaikea johtaa ja organisaatiossa ei ole tietoa, että kenellä on vastuu kokonaisuuksista. 

Pyrimme selkiyttämään ja yksinkertaistamaan käytäntöjä, jolla pyritään vähentämään päällekkäistä työtä, jolloin saadaan resursseja kohdentumaan oikein. Tämän myötä asiakkaan hoitopolku yksinkertaistuu ja on  helpommin hahmotettavissa. 

Kehittämistiimillä teimme arvovirtakuvauksen, jossa laskimme prosessin läpimenoajan ja asiakkaalle arvoa tuottaneen ajan. Koko prosessin pituus oli noin 3 vuotta siitä hetkestä kun asiakas saa ensi kertaa sydänoireen, siihen hetkeen kun hän on palannut erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon ja asiakkaalle on tehty sydänsairauden kontrollivastaanotolla hoitajan toimesta terveys- ja hoitosuunnitelma, jonka jälkeen asiakkaan hoito jatkuu hoitosuunnitelman mukaan. Arvovirtakuvausta tehdessä huomasimme, että ammattilaiset tekevät jatkuvasti päällekkäistä ja turhaakin työtä, joka ei näy asiakkaalle ja sitä myötä tuota arvoa hänen hoidolleen. Asiakkaalle arvoa tuottava aika prosessista oli laskettuna 0,0122%. 

Tehdessämme jyyrisyyanalyysin selvisi, että sydänoireisten ihmisten hoidosta ei oteta kokonaisvaltaista koppia alusta alkaen. Yhtenä juurisyynä koettiin henkilöstön osaamisen puute ja asenteet. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä on käytössä olevien järjestelmien riittämättömyys ja tiedonkulun ongelmat.