Systeeminen ajattelu ja työote tukemassa suhdeperustaista ja monialaista työskentelyä
Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen Pohteella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä.
Systeemisestä ajattelusta ja työotteesta on hyötyä kaikessa ihmissuhdetyössä ja systeemisyys sopii hyvin yhteiseksi viitekehykseksi. Onkin tärkeää juuri erottaa systeeminen ajattelu, työote ja toimintamalli toisistaan. Systeeminen ajattelu ja työote tukee niin monialaisen yhteistyön, työntekijöiden osaamisen ja tuen vahvistamista kuin asiakkaan osallisuuden ja oikeuksien toteutumista. Se tuo työskentelyyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vaikuttavuutta.
Systeeminen ajattelu kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin ja ihmisen sekä asioiden välisiin suhteisiin (systeemiin). Tämä ohjaa ajattelua pois yksilö- ja oirekeskeisyydestä sekä palvelukeskeisyydestä. Asiakkaiden tilanteet ovat yhä kompleksisempia ja tällöin tarvitaan ymmärrystä systeemeistä ja moninäkökulmaista ajattelua sekä työskentelyä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa on kyse yhteisestä tutkimisesta ja pysähtymisestä yhteisen työskentelyn äärelle. Siinä asiakkaan oma toimijuus ja osallisuus ovat keskiössä. Liian usein palveluista ja tukitoimista huolimatta asiakas ei tule autetuksi ja tällöin on tärkeä pysähtyä sen äärelle, mistä oikeastaan on kysymys (tarkastella suhteita). Yhteisessä työskentelyssä pyritään rakentamaan ymmärrystä ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja. Systeemisessä työskentelyssä keskiössä on asiakkaan yksilölliset tarpeet ja suhdeperustainen työskentely sekä asiakkaan osallisuutta tukevat työskentelytavat. Systeemisessä työskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota lapsilähtöisyyteen ja lapsen kanssa työskentelyyn, mihin systeeminen työote antaa myös konkreettisia työvälineitä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa korostuvat vuorovaikutuksen ja suhdeperustaisen työskentelyn merkitys.
Systeemistä ajattelua on hyvä hyödyntää monitoimijaisten toimintamuotojen kehittämisessä ja kun halutaan lisätä yhteistoimintaa. Systeeminen ajattelu ja työote ohjaavat monialaiseen toimintaan ja asioiden moninäkökulmaiseen tarkasteluun. Usein asiakkaiden asioissa toimii useita työntekijöitä ja kokonaisuus voi jäädä pirstaleiseksi, eikä asiakas tule autetuksi. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tarvitsemme yhteisen toiminnan perustaa, yhteistä kieltä ja ymmärrystä (ajattelu- ja toimintakulttuuria). Systeeminen ajattelu mahdollistaa ns. yhteisen kielen syntymisen, jonka myötä monialainen työskentely myös helpottuu. Systeeminen työote tuo erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa systeemistä työskentely niin asiakas- kuin verkostotyöskentelyssä sekä työskennellä yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä useat alueella toimineet monialaiset tiimit tai lastensuojelun toimintamallin mukaiset tiimit ovat hajonneet. Työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia ja paikkoja pysähtyä sekä reflektoida toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti muutostilanteessa työntekijät tarvitsevat osaamista vahvistavia työmenetelmiä ja tiimin sekä toisen ammattilaisten tukea sekä monialaisen yhteistyön rakenteita. Kehittämistyössä on myös vastattu siihen, että systeeminen ajattelu ja työote ymmärrettäisiin laajemmin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Ennen se on nähty pitkälti lastensuojelun tiimimallina tai kokouskäytäntönä. Systeemistä työskentelyä on aiemmin lähdetty toteuttamaan malli edellä, mikä on johtanut siihen, ettei systeemisen ydintä ja ajattelua ole sisäistetty. Systeemisyys tulee ymmärtää laajemmassa kontekstissa monialaisena kaikkien yhteisenä ajattelu ja työotteena. Lisäksi on lisätty tietoisuutta siitä, etteivät systeeminen ajattelu ja työote sekä yhteisövaikuttavuus ole kilpailevia tai toisiaan poissulkevia, vaan ne tukevat toinen toistaan.
Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa keskiössä on ihmisen kohtaaminen ja hänen tarpeistaan lähtevä työskentely (asiakaslähtöisyys). Asiakas on oman asiansa asiantuntija ja osallinen yhteisessä työskentelyssä. Systeemiseen työskentelyyn liittyy keskeisesti vaikuttavien työmenetelmien käyttö ja monialainen yhteistyö sekä yhteinen tavoitteellinen työskentely (palvelujen yhteensovittaminen). Systeeminen ajattelu ja työote tukevat henkilöstön osaamisen vahvistumista sekä osaltaan vaikuttavat myös työntekijän hyvinvointiin, sillä työntekijän on mahdollista tehdä suhdeperustaista työskentelyä ja yhteistyössä asiakkaan sekä eri toimijoiden kanssa. Systeeminen ajattelu ja työote vaativat myös johtajuudelta muutosta ja uusiutumista sekä systeemisyys on ajattelutapa, jonka tulisi läpäistä koko organisaatio.