Systeeminen ajattelu ja työote tukemassa suhdeperustaista ja monialaista työskentelyä
Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen Pohteella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä.
Toimintamallin nimi
Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen Pohteella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä.
Systeemisestä ajattelusta ja työotteesta on hyötyä kaikessa ihmissuhdetyössä ja systeemisyys sopii hyvin yhteiseksi viitekehykseksi. Onkin tärkeää juuri erottaa systeeminen ajattelu, työote ja toimintamalli toisistaan. Systeeminen ajattelu ja työote tukee niin monialaisen yhteistyön, työntekijöiden osaamisen ja tuen vahvistamista kuin asiakkaan osallisuuden ja oikeuksien toteutumista. Se tuo työskentelyyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vaikuttavuutta.
Systeeminen ajattelu kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin ja ihmisen sekä asioiden välisiin suhteisiin (systeemiin). Tämä ohjaa ajattelua pois yksilö- ja oirekeskeisyydestä sekä palvelukeskeisyydestä. Asiakkaiden tilanteet ovat yhä kompleksisempia ja tällöin tarvitaan ymmärrystä systeemeistä ja moninäkökulmaista ajattelua sekä työskentelyä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa on kyse yhteisestä tutkimisesta ja pysähtymisestä yhteisen työskentelyn äärelle. Siinä asiakkaan oma toimijuus ja osallisuus ovat keskiössä. Liian usein palveluista ja tukitoimista huolimatta asiakas ei tule autetuksi ja tällöin on tärkeä pysähtyä sen äärelle, mistä oikeastaan on kysymys (tarkastella suhteita). Yhteisessä työskentelyssä pyritään rakentamaan ymmärrystä ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja. Systeemisessä työskentelyssä keskiössä on asiakkaan yksilölliset tarpeet ja suhdeperustainen työskentely sekä asiakkaan osallisuutta tukevat työskentelytavat. Systeemisessä työskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota lapsilähtöisyyteen ja lapsen kanssa työskentelyyn, mihin systeeminen työote antaa myös konkreettisia työvälineitä. Systeemisessä ajattelussa ja työotteessa korostuvat vuorovaikutuksen ja suhdeperustaisen työskentelyn merkitys.
Systeemistä ajattelua on hyvä hyödyntää monitoimijaisten toimintamuotojen kehittämisessä ja kun halutaan lisätä yhteistoimintaa. Systeeminen ajattelu ja työote ohjaavat monialaiseen toimintaan ja asioiden moninäkökulmaiseen tarkasteluun. Usein asiakkaiden asioissa toimii useita työntekijöitä ja kokonaisuus voi jäädä pirstaleiseksi, eikä asiakas tule autetuksi. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä tarvitsemme yhteisen toiminnan perustaa, yhteistä kieltä ja ymmärrystä (ajattelu- ja toimintakulttuuria). Systeeminen ajattelu mahdollistaa ns. yhteisen kielen syntymisen, jonka myötä monialainen työskentely myös helpottuu. Systeeminen työote tuo erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa systeemistä työskentely niin asiakas- kuin verkostotyöskentelyssä sekä työskennellä yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä useat alueella toimineet monialaiset tiimit tai lastensuojelun toimintamallin mukaiset tiimit ovat hajonneet. Työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia ja paikkoja pysähtyä sekä reflektoida toisten toimijoiden kanssa. Erityisesti muutostilanteessa työntekijät tarvitsevat osaamista vahvistavia työmenetelmiä ja tiimin sekä toisen ammattilaisten tukea sekä monialaisen yhteistyön rakenteita. Kehittämistyössä on myös vastattu siihen, että systeeminen ajattelu ja työote ymmärrettäisiin laajemmin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Ennen se on nähty pitkälti lastensuojelun tiimimallina tai kokouskäytäntönä. Systeemistä työskentelyä on aiemmin lähdetty toteuttamaan malli edellä, mikä on johtanut siihen, ettei systeemisen ydintä ja ajattelua ole sisäistetty. Systeemisyys tulee ymmärtää laajemmassa kontekstissa monialaisena kaikkien yhteisenä ajattelu ja työotteena. Lisäksi on lisätty tietoisuutta siitä, etteivät systeeminen ajattelu ja työote sekä yhteisövaikuttavuus ole kilpailevia tai toisiaan poissulkevia, vaan ne tukevat toinen toistaan.
Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen Pohteella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä. Systeeminen ajattelu ja työote ohjasivat kaikkea kehittämistyötä. Systeemistä ajattelua ja työotetta on esitelty ja perehdytetty laajasti sekä tiedotettu Pohteen henkilöstöä, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoita.
Projektisuunnittelijat toteuttivat systeemisen työotteen vahvistamiseksi ja juurruttamiseksi erilaisia kehittämistoimia monialaisesti: systeemisen ajattelun ja työotteen koulutukset 30 h (3 monialaista ryhmää, noin 115 koulutettua), syty-kahvit (noin kerran kuussa), esihenkilöiden ja johtajien perehdytykset (kevät ja syksy), lastensuojelun monialaisen asiantuntijaryhmän perehdytykset, useammat systeemisyyteen liittyvät tilaisuudet, webinaarit ja puheenvuorot sekä kysely systeemisestä ajattelusta ja työotteesta (keväällä ja syksyllä).
Systeemisyys on ollut keskeisesti mukana perhekeskuskehittämisessä ja se on huomioitu kaikessa kehittämistyössä. Esimerkiksi perhekeskuswebinaarin viitekehyksenä toimi systeeminen ajattelu ja työskentely perhekeskuksessa. Kehittämistyön avulla on onnistuttu vahvistamaan perhekeskusten ja sote-keskusten työntekijöiden osaamista ja vaikuttavien työmenetelmien käyttöä sekä monialaista työskentelyä ja verkostotyötä. Systeemisen ajattelun ja työotteen myötä monialaiseen yhteistyöhön tulee selkeyttä ja rakennetta sekä työskennellään yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistamiseksi Pohteella suunniteltiin vuosikello, joka hyväksyttiin perhe- ja sosiaalipalvelut, Oys-psykiatria laajennetussa johtoryhmässä. Systeemisyys ei ole läpäissyt koko organisaatiota ja sen toteuttamiseen ei ole tehty yhteisiä, selkeitä linjauksia tai suunnitelmia eikä mahdollistettu sen vaatimaa tukea. Rakenteiden luominen ja juurtumiseen tarvittava suunnitelmallinen työskentely ei ole mahdollista lyhyen hankkeen aikana, vaan työ jatkuu hyvinvointialueella. Juurtumiseen on vaikuttanut osaltaan myös organisoitumisen (sote-keskukset) selkeytymättömyys, jolloin koulutuksia ei ole voitu kohdentaa niiden mukaisesti tai kohdentaa koulutusta tietylle pilottiryhmälle. Vaikuttavuutta voidaan todeta vasta pidemmän suunnitelmallisen työn jälkeen, mutta koulutettujen työntekijöiden ja tiimien omassa työskentelyssä sekä asiakaskohtaamisissa systeemisen ajattelun ja työotteen käyttäminen on havaittavissa.
Systeemistä ajattelua ja työotetta on kirjoitettu auki erilaisiin materiaaleihin, ohjeistuksiin ja toimintamalleihin, jotka ovat käytössä Pohteella myös jatkossa. Projektisuunnittelijat tekivät suosituksen ja suunnitelman systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistamisesta Pohteella jatkossa sekä sen juurtumisesta, mikä on luovutettu johdolle. Pohteen alueella systeemisen ajattelun ja työotteen etenemisen jatkoa ei ole vielä linjattu tai suunniteltu johdon toimesta. Projektisuunnittelijat jatkavat systeemisen ajattelun ja työotteen valtakunnallisissa verkostoissa (Terveyden ja hyvinvointilaitoksen koordinoima Dialogia sytystä ja syty-kouluttajien verkosto). Syty-kouluttajat järjestävät jatkossa täydennyskoulutuksia systeemiseen työskentelyyn liittyen valtakunnallisesti yhteistyössä eri hyvinvointialueiden välillä. Projektisuunnittelijat ovat myös mukana ensi vuodelle suunnitellussa systeemistä työskentelyä koskevassa webinaarisarjassa, jossa yhteistyötä tehdään yhteisövaikuttavuuden kehittäjien ja Itlan kanssa. Lastensuojelun monialaisen asiantuntijaryhmän työskentely jatkuu systeemisellä työotteella. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (5.1) -hankekokonaisuuteen on jätetty lastensuojelun osalta hankehakemus, jossa systeeminen ajattelu ja työote on keskeisessä roolissa.
Kansikuva
