Systeeminen tiimi turvakodilla, Etelä-Pohjanmaa
Turvakodilla järjestettävät verkostoneuvottelut pidetään systeemistä tiimimallia mukaillen. Tiimin reflektioryhmä koostuu MARAK-työryhmän jäsenistä ja koulutetusta kokemusasiantuntijasta.
Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, jopa 75% 16 – 74 -vuotiaista on kokenut ainakin kerran joko fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa lähisuhteessa. Suomi on lisäksi yksi väkivaltaisimmista EU:n maista naisia kohtaan ja Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyn teemoista. Suomi on ratifioinut kansainvälisen Istanbulin sopimuksen elokuussa 2015 ja sitoutunut sen myötä ehkäisemään erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kesäkuussa 2024 tuli voimaan uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta.
LAKU-tutkimushankkeessa tutkittiin lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaa palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2022. Lähisuhdeväkivalta on äärimmäisen merkittävä taloudellinen kuormitustekijä julkiselle terveydenhuollolle. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on yritetty laskea lähisuhdeväkivallan kustannuksia ja arvio on, että naisten kokema lähisuhdeväkivalta maksaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle noin 400 000 € - 11,9 milj. € joka vuosi.
THL on antanut ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille vuonna 2022 lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle. THL:n ohjeet sisältävät vaatimuksen koordinoidusta lähisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä poikkihallinnollisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmästä. Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä pääosin vuonna 2023 hyvinvointialueilla, kuten myös Etelä-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa noin 2 vuotta sitten. Kaikki hyvinvointialueet painivat mittavien talousongelmien kanssa. Työntekijöiden työn tehokkuus ja vaikuttavuus korostuvat talouden paineissa.
Turvakodin asiakkaat eivät ole kokeneet tarpeelliseksi osallistua MARAK-työryhmään, vaikka riskinarvioinnissa on havaittu kohonnut riski väkivallan uusiutumiselle. Joissain tilanteissa MARAK-työryhmän kokouksen aika ei ole ollut oikea-aikainen asiakkaan tilanteeseen nähden.
Turvakotipalvelua on nähty tarpeelliseksi kehittää systeemisen toimintamallin mukaiseksi, jotta se vastaisi paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Toiveena on ollut kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen osana turvakodin arkea.
MARAK on kansallinen riskinarviointimenetelmä, joka on käytössä myös Etelä-Pohjanmaalla. Viranomaisilla on velvollisuus arvioida väkivallan uusiutumisen riskiä sekä uhrin kuolemanvaaraa silloin kun tietoon tulee lähisuhteessa tapahtuva väkivalta. Riskinarviointivelvoite tulee Istanbulin sopimuksesta, joka on Suomessa voimassa lain tasolla.
Turvakodin työntekijät, hyvinvointialueen kokemusasiantuntijat, MARAK-työryhmä.
Turvakodin asiakkaat osallistuvat aikaisempaa enemmän MARAK-työryhmään. Systeemisen tiimimallin avulla luodaan uudenlaista toimintakulttuuria, jossa asiakkaan osallisuus toteutuu vahvasti.
Tietojenvaihto on ajantasaista ja yhdenmukaista. Kaikki on läpinäkyvää, keskustelu on suoraa ja avointa. Asiakas saa lukea mitä tiimistä on kirjattu ja tiimistä muodostuu vain yksi ja ainoa kirjaus, jossa asiakas on keskiössä. Systeemisessä tiimimallissa myös työntekijöiden tunteet, ajatukset ja tulkinnat ovat avoimesti läsnä. Tämä mahdollistaa sen, että myös työntekijät saavat tukea omalle työlleen.
Traumatietoinen työskentely lisää asiakkaan tietoisuutta ja muutoshalua sekä voimaantumista. Toimintamallin mukaisesti systeemisessä tiimissä on mahdollisuuksien mukaan mukana asiakkaalle läheisiä ihmisiä. Läheiset pääsevät aktiivisesti osallistumaan asiakkaan auttamiseen. Yhteinen ymmärrys lisääntyy, myös asiakkaiden ja viranomaisten sekä läheisten kesken.
Asiakkaan oma lähiverkosto aktivoituu asiakkaan auttamiseen kun läheiset osallistuvat syty-tiimiin. Asiakkaan ei tarvitse selittää asioita uudelleen omalle lähipiirilleen, kun kaikki tieto on jaettu syty-tiimin aikana. Läheiset saavat myös omat näkemyksensä asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi kuuluviin.
MARAK-ohjautuvuus syty-tiimeistä.
Kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet turvakodin asiakkaat sekä heitä auttavat ammattilaiset.
Asiakas itse valitsee osallistujat, sekä ammattilaiset että läheisensä, omaan syty-tiimiinsä. Asiakkaan tilanteesta tehdään kirjallinen koonti turvakodilla ennen syty-tiimiä ja se käydään asiakkaan kanssa läpi. Asiakas on itse aktiivinen ja osallistuu keskusteluun syty-tiimissä. Tapa, jolla asioita käsitellään on lupaa pyytävä ja asiakasta osallistava. Tiimimallissa asiakas voi halutessaan korjata tai täsmentää reflektioryhmän hypoteesityöskentelyssä esiin nousseita asioita. Tiimimalli tuo esiin sellaista asiakkaan systeemiin liittyvää ymmärrystä, jota ei tule mahdollisesti esiin ammattilaisen ja asiakkaan välisissä keskusteluissa. Reflektioryhmän hypoteesityöskentelyn avulla syty-tiimiin tuodaan keskusteluun uudenlaisia näkökulmia ja tunnepuhetta, joka lisää asiakkaan ja tiimin ymmärrystä ja luo vaikuttavuutta työskentelyyn. Asiakkaalta pyydetään palaute syty-tiimin päättyessä. Palaute otetaan huomioon, kun tiimimallia jatkokehitetään. Syty-tiimistä tehdään kirjaus, jonka asiakas lukee. Asiakas päättää, kenelle hän haluaa asiakirjan jakaa.
Asiakkaat ovat kuvanneet kokemustaan syty-tiimistä voimaannuttavana. He ovat tulleet kuulluiksi ja saaneet ymmärrystä sekä omasta tilanteestaan että ammattilaisten vastuusta tilanteessa.
Syty-tiimi lisää asiakkaan osallisuutta ja usein myös parantaa asiakkaan ja oman työntekijän välistä suhdetta. Ammattilaisen asettuessa reflektiiviseen ei-tietämisen tilaan, hän saa lisää ymmärrystä asiakkaan tilanteesta.