Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, jopa 75% 16 – 74 -vuotiaista on kokenut ainakin kerran joko fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa lähisuhteessa. Suomi on lisäksi yksi väkivaltaisimmista EU:n maista naisia kohtaan ja Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyn teemoista. Suomi on ratifioinut kansainvälisen Istanbulin sopimuksen elokuussa 2015 ja sitoutunut sen myötä ehkäisemään erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kesäkuussa 2024 tuli voimaan uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta.
LAKU-tutkimushankkeessa tutkittiin lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaa palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2022. Lähisuhdeväkivalta on äärimmäisen merkittävä taloudellinen kuormitustekijä julkiselle terveydenhuollolle. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on yritetty laskea lähisuhdeväkivallan kustannuksia ja arvio on, että naisten kokema lähisuhdeväkivalta maksaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle noin 400 000 € - 11,9 milj. € joka vuosi.
THL on antanut ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille vuonna 2022 lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle. THL:n ohjeet sisältävät vaatimuksen koordinoidusta lähisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä poikkihallinnollisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmästä. Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä pääosin vuonna 2023 hyvinvointialueilla, kuten myös Etelä-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa noin 2 vuotta sitten. Kaikki hyvinvointialueet painivat mittavien talousongelmien kanssa. Työntekijöiden työn tehokkuus ja vaikuttavuus korostuvat talouden paineissa.
Turvakodin asiakkaat eivät ole kokeneet tarpeelliseksi osallistua MARAK-työryhmään, vaikka riskinarvioinnissa on havaittu kohonnut riski väkivallan uusiutumiselle. On nähty tarve, että asiakkaalle on tarjolla moniammatillista riskinarviointia turvakotijakson aikana. Lisäksi nähtiin tarve perinteisen verkostoneuvottelun ja MARAK-kokouksen välimuodolle. MARAK-kokoukset eivät aina ole olleet asiakkaan tarpeiden näkökulmasta oikea-aikaisia.
Asiakkaan näkökulmasta syty-tiimien pyrkimys on auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita tunnistamaan myös itse haitalliseen ihmissuhteeseen liittyviä riskejä moniammatillisessa yhteistyössä, joka voi edesauttaa irtaantumista. Asiakkaalla on tarve yhteisen suunnitelman tekemiselle - asiakkaan ei tarvitse hakeutua eri palveluihin erikseen. Syty-tiimissä asiakkaan kokemus tulee kohdatuksi tunnetasolla, joka mahdollistaa aidon kuulluksi tulemisen kokemuksen. Systeemisen tiimin avulla päästään pureutumaan asiakkaan haasteiden juurisyihin traumatietoisen työskentelyn keinoin. Kokemusasiantuntijan osallistuminen moniammatilliseen työskentelyyn lisää asiakkaan ymmärrystä ilmiöstä, vahvistaa asiakkaan kohdatuksi tulemisen kokemusta sekä tuo toivoa vaikeaan elämäntilanteeseen. Tapa, jolla asiakkaan tilannetta käsitellään syty-tiimissä on asiakasta kunnioittava ja osallistava.
Ammattilaisella on tarve saada lisää välineitä asiakkaan motivointityöhön haitallisesta ihmissuhteesta irtaantumiseen. Syty-tiimityöskentelyssä ammattilaisen tarve saada tukea tekemälleen työlleen ja arvioinnille toteutuu. Useista näkökulmista rakennettu, eri toimijoiden välinen reflektiotyöskentely sekä pyrkimys ei-tietämisen tilaan herättää toimijoita oivaltamaan ja avaa uusia näkökulmia. Asiakkaan osallisuuden sekä ammattilaisten tehokkaan työajan käytön näkökulmasta on myös tarpeen, että kaikilla on saman aikainen ja yhtenäinen tieto asiakkaan tilanteesta. Tämä myös vähentää asiakkaan kokemusta palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta. Väkivaltaspesifin osaamisen kerääminen yhteiseen pöytään antaa ammattilaiselle eväitä väkivallan ehkäisytyöhön. Systeeminen tiimimalli perustuu tasavertaisuuteen asiakkaan kanssa. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita työssään kohtaavat toimijat saavat kokemuksen reflektiivisen työotteen ja hypoteesityöskentelyn hyödyistä, joita voivat hyödyntää muidenkin asiakasryhmien kanssa.
On nähty tarpeelliseksi kehittää turvakotipalvelua paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi. Syty-tiimien avulla pyritään tarjoamaan asiakkaalle pitkäkestoisempia ratkaisuja hänen tilanteeseensa ja vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta ja kykyä suojata itseään lähisuhdeväkivallalta. Syty-tiimit turvakodilla -toimintamallin avulla turvakotipalvelun laatu ja asiakaskokemus paranevat. Tiimissä pureudutaan asiakkaan elämässä vallitsevan tilanteen juurisyihin, joka lisää työn vaikuttavuutta ja mahdollisesti vähentää asiakkaan turvakodin tarvetta tulevaisuudessa. Toimintamalli on osa suurempaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä.
Tehokkaampi, vaikuttava, yhteisesti tehty ja suunnitelmallinen työ vähentää lähisuhdeväkivaltaa ja siitä aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia. Lähisuhdeväkivallan terveydenhuollon kustannukset ovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 400 000 - 12 milj. euroa vuosittain. Kun lähisuhdeväkivaltaan puututaan systemaattisesti, kustannukset laskevat.
Kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet turvakodin asiakkaat sekä heitä auttavat ammattilaiset.
Asiakas itse valitsee osallistujat, sekä ammattilaiset että läheisensä, omaan syty-tiimiinsä. Asiakkaan tilanteesta tehdään kirjallinen koonti turvakodilla ennen syty-tiimiä ja se käydään asiakkaan kanssa läpi. Asiakas on itse aktiivinen ja osallistuu keskusteluun syty-tiimissä. Tapa, jolla asioita käsitellään on lupaa pyytävä ja asiakasta osallistava. Tiimimallissa asiakas voi halutessaan korjata tai täsmentää reflektioryhmän hypoteesityöskentelyssä esiin nousseita asioita. Tiimimalli tuo esiin sellaista asiakkaan systeemiin liittyvää ymmärrystä, jota ei tule mahdollisesti esiin ammattilaisen ja asiakkaan välisissä keskusteluissa. Reflektioryhmän hypoteesityöskentelyn avulla syty-tiimiin tuodaan keskusteluun uudenlaisia näkökulmia ja tunnepuhetta, joka lisää asiakkaan ja tiimin ymmärrystä ja luo vaikuttavuutta työskentelyyn. Asiakkaalta pyydetään palaute syty-tiimin päättyessä. Palaute otetaan huomioon, kun tiimimallia jatkokehitetään. Syty-tiimistä tehdään kirjaus, jonka asiakas lukee. Asiakas päättää, kenelle hän haluaa asiakirjan jakaa.
Asiakkaat ovat kuvanneet kokemustaan syty-tiimistä voimaannuttavana. He ovat tulleet kuulluiksi ja saaneet ymmärrystä sekä omasta tilanteestaan että ammattilaisten vastuusta tilanteessa.
Syty-tiimi lisää asiakkaan osallisuutta ja usein myös parantaa asiakkaan ja oman työntekijän välistä suhdetta. Ammattilaisen asettuessa reflektiiviseen ei-tietämisen tilaan, hän saa lisää ymmärrystä asiakkaan tilanteesta.
