Systeeminen tiimi turvakodilla, Etelä-Pohjanmaa
Turvakodilla järjestettävät verkostoneuvottelut pidetään systeemistä tiimimallia mukaillen. Tiimin reflektioryhmä koostuu MARAK-työryhmän jäsenistä ja koulutetusta kokemusasiantuntijasta.
Toimintamallin nimi
Turvakodilla järjestettävät verkostoneuvottelut pidetään systeemistä tiimimallia mukaillen. Tiimin reflektioryhmä koostuu MARAK-työryhmän jäsenistä ja koulutetusta kokemusasiantuntijasta.
Turvakodilla järjestettävät verkostoneuvottelut pidetään aiemmasta poiketen systeemistä tiimimallia mukaillen turvallisuusnäkökulma huomioiden. Syty-tiimin kesto on 1,5 tuntia. Puheenjohtajana syty-tiimissä toimii turvakodin sosiaalityöntekijä. Tiimissä on mukana turvakodin väkivalta- ja kriisityöntekijä, asiakkaan omia työntekijöitä hyvinvointialueelta tai muista palveluista sekä mahdollisesti asiakkaan mukaan kutsumia läheisiä. Asiakas on itse syty-tiimin keskiössä. Tiimin reflektioryhmä koostuu asiakkaan valitsemista MARAK-työryhmän jäsenistä ja kokemusasiantuntijasta, jotka ovat asiakkaan tilanteesta ulkopuolisia.
Syty-tiimin rakenne on tarkasti strukturoitu ja aikataulutettu. Asiakkaan tilanteen esittelyyn osallistuvat turvakodin työntekijät, mahdollisesti oma työntekijä sekä asiakas (pöytä 1). Tilanteen esittelyn jälkeen reflektioryhmällä (pöytä 2) on mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Esittelyn jälkeen, reflektioryhmä aloittaa hypoteesityöskentelyn, jonka aikana asiakas ja hänelle läheiset työntekijät asettuvat kuuntelemaan. Hypoteesityöskentelyn aikana asiakkaalle tuntemattomat ammattilaiset ja kokemusasiantuntija sanoittavat omia ajatuksiaan ja kuulemastaan heränneitä tunteita sekä vaikuttimia, vaihtoehtoisia selityksiä ja tekemiään havaintoja. Reflektiossa pyritään välttämään suoria ratkaisuehdotuksia ja pitämään keskustelu avoimena ja uteliaana.
Reflektion jälkeen asiakas saa kommentoida kuulemaansa ja vastata mahdollisiin kysymyksiin, joita keskustelun aikana on herännyt. Tämän jälkeen keskustelu avataan yhteisen suunnitelman tekemiselle, johon kaikki voivat osaltaan osallistua. Samalla tehdään asiakkaan turvasuunnitelma tulevaa varten. Suunnitelmassa mietitään myös mahdollisia palveluita tai palveluohjausta turvakotijakson aikana tai sen jälkeen. Systeeminen tiimi päättyy kaikkien osallistujien suulliseen palautteeseen.
Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, jopa 75% 16 – 74 -vuotiaista on kokenut ainakin kerran joko fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa lähisuhteessa. Suomi on lisäksi yksi väkivaltaisimmista EU:n maista naisia kohtaan ja Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyn teemoista. Suomi on ratifioinut kansainvälisen Istanbulin sopimuksen elokuussa 2015 ja sitoutunut sen myötä ehkäisemään erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kesäkuussa 2024 tuli voimaan uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta.
LAKU-tutkimushankkeessa tutkittiin lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaa palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2022. Lähisuhdeväkivalta on äärimmäisen merkittävä taloudellinen kuormitustekijä julkiselle terveydenhuollolle. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on yritetty laskea lähisuhdeväkivallan kustannuksia ja arvio on, että naisten kokema lähisuhdeväkivalta maksaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle noin 400 000 € - 11,9 milj. € joka vuosi.
THL on antanut ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille vuonna 2022 lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle. THL:n ohjeet sisältävät vaatimuksen koordinoidusta lähisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä poikkihallinnollisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmästä. Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä pääosin vuonna 2023 hyvinvointialueilla, kuten myös Etelä-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa noin 2 vuotta sitten. Kaikki hyvinvointialueet painivat mittavien talousongelmien kanssa. Työntekijöiden työn tehokkuus ja vaikuttavuus korostuvat talouden paineissa.
Kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet turvakodin asiakkaat sekä heitä auttavat ammattilaiset.
Asiakas itse valitsee osallistujat, sekä ammattilaiset että läheisensä, omaan syty-tiimiinsä. Asiakkaan tilanteesta tehdään kirjallinen koonti turvakodilla ennen syty-tiimiä ja se käydään asiakkaan kanssa läpi. Asiakas on itse aktiivinen ja osallistuu keskusteluun syty-tiimissä. Tapa, jolla asioita käsitellään on lupaa pyytävä ja asiakasta osallistava. Tiimimallissa asiakas voi halutessaan korjata tai täsmentää reflektioryhmän hypoteesityöskentelyssä esiin nousseita asioita. Tiimimalli tuo esiin sellaista asiakkaan systeemiin liittyvää ymmärrystä, jota ei tule mahdollisesti esiin ammattilaisen ja asiakkaan välisissä keskusteluissa. Reflektioryhmän hypoteesityöskentelyn avulla syty-tiimiin tuodaan keskusteluun uudenlaisia näkökulmia ja tunnepuhetta, joka lisää asiakkaan ja tiimin ymmärrystä ja luo vaikuttavuutta työskentelyyn. Asiakkaalta pyydetään palaute syty-tiimin päättyessä. Palaute otetaan huomioon, kun tiimimallia jatkokehitetään. Syty-tiimistä tehdään kirjaus, jonka asiakas lukee. Asiakas päättää, kenelle hän haluaa asiakirjan jakaa.
Asiakkaat ovat kuvanneet kokemustaan syty-tiimistä voimaannuttavana. He ovat tulleet kuulluiksi ja saaneet ymmärrystä sekä omasta tilanteestaan että ammattilaisten vastuusta tilanteessa.
Syty-tiimi lisää asiakkaan osallisuutta ja usein myös parantaa asiakkaan ja oman työntekijän välistä suhdetta. Ammattilaisen asettuessa reflektiiviseen ei-tietämisen tilaan, hän saa lisää ymmärrystä asiakkaan tilanteesta.
Etelä-Pohjanmaan turvakoti on sitoutunut toteuttamaan kaikki asiakasneuvottelunsa systeemisellä työotteella. Henkilöstöä tullaan vielä kouluttamaan systeemiseen työotteeseen vuoden 2024 aikana. Yhdistystoimijana hyvinvointialueen kouluttamien kokemusasiantuntijoiden käytöstä tulee maksaa palkkio, johon tulee varautua taloussuunnittelussa.
Turvakotijaksot ovat lyhytaikaista kriisiasumista, jonka vuoksi syty-tiimit tulevat usein lyhyellä varoitusajalla, joten se vaatii osallistujilta joustoa. Tilanteen käsittelyn kannalta on hyödyllistä jos osallistujilla on tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista, mutta se ei ole välttämätöntä. Syty-tiimissä tehtävän riskinarvion vuoksi, on tärkeää, että osallistujilla on riittävää osaamista tai ymmärrystä lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä tutkituista riskitekijöistä. Kokemusasiantuntija voi tuoda esiin oman kokemuksensa pohjalta myös sellaisia riskejä, joita ei tutkimuksissa ole tunnistettu.
Asiakkaita on ohjautunut syty-tiimien kautta MARAK-työryhmään turvakotijakson päätyttyä. Asiakkaat ovat saaneet pidempikestoista moniammatillista palvelua, koska syty-tiimi turvakodilla ja MARAK muodostavat jatkumon. Asiakkaan tilannetta pystytään jatkossakin seuraamaan MARAK-työryhmässä tarpeen mukaan.
Asiakkaat ovat saaneet oikea-aikaista ja tarpeidenmukaista apua. Asiakkaat ovat itsekin saaneet näkökulmia muutoksen tekemiseen ja heidän osallisuutensa on vahvistunut turvakotijakson aikana. Asiakas on ollut keskiössä. Asiakkaiden, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijan kokemus syty-tiimeistä on ollut pääsääntöisesti erittäin positiivinen.
Läheiset ovat aktiivisemmin mukana asiakkaiden asioissa syty-tiimin jälkeen.
Kansikuva
