Systeemisen työotteen juurruttaminen Etelä-Savon hyvinvointialueella
Systeemisen työotteen vahvistaminen Etelä-Savon hyvinvointialueella. Kertauskoulutuksen järjestäminen lapsiperhepalvelussa ja lastensuojelussa. Palautetietoisen työskentelytavan haltuun ottaminen lastensuojelun asiakastyössä.
Lapsi- ja perhepalvelujen alueellisen kehittämisen painopisteet Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmassa liittyvät voimakkaasti varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Painopisteenä on ollut lasten ja nuorten matalan kynnyksen palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Yhtäältä lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan laajassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Etelä-Savossa lastensuojelua on kehitetty systemaattisesti LUMO-hankkeesta lähtien ja sen systeemistä työotetta on pyritty vahvistamaan.
Systeeminen työote on valittu yhdeksi Etelä-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön työmuodoksi. Se on tapa organisoida asiakastyötä lapsiperheiden kanssa suhdeperustaiseksi (tiimi-)työksi, jossa hyödynnytetään systeemistä ajattelua ja perheterapian työtapoja. Työotteen avulla voidaan syventää ymmärrystä lapsen ja perheen vuorovaikutussuhteiden kokonaisuudesta. Tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen toimintakulttuuri ja palvelut, joissa lapsen oikeudet toteutuvat. Systeemistä työotetta voi hyvin soveltaa myös muissa sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa. Systeemisen työotteen ydinelementit ovat systeeminen asiakastyö, systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous. Systeeminen asiakastyö on systeemiseen ajattelutapaan ja työotteeseen pohjautuva sosiaalityö, jossa asiakasperhe kohdataan arvostavasti. Systeemiseen tiimiin kuuluvat systeemisen työskentelyyn osallistuvat työntekijät ja systeeminen viikkokokous on systeemisen tiimin tapaaminen, jossa käsitellään asiakastapauksia yhdessä. Etelä-Savon hyvinvointialueella kaikki (miinus uudet työntekijät) lapsiperhepalveluiden sekä lastensuojelun työntekijät ovat käyneet systeemisen työotteen peruskoulutuksen. Tästä huolimatta on isoja paikallisia eroja, miten ydinelementit ovat käytössä.
Kehittäjä sosiaalityöntekijä Susan Pitkänen, Avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Tanja Bradly-Ikonen, Sijais- ja jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Hanna Nykänen, Lastensuojelun palvelualuepäällikkö Johanna Will-Orava, Lapsiperhepalveluiden palvelualuepäällikkö Milla Ryynänen, Lapsiperheiden sosiaalityön ja ohjauksen johtavat sosiaalityöntekijät Kirsi Kaskinen ja Karri Poutanen, Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluesimies Leila Hammarberg, Lapsiperheen kotipalvelu, perhetyö, ammatillinen tukihenkilötoiminta, palveluesimies Marjaana Kankkunen, Syty-kouluttajat perheterapeutti Eeva Immonen, perheterapeutti Tapio Rissanen, perhetyöntekijä Sini Purhonen, sosiaalityöntekijä Miia Koponen, sosiaalityöntekijä Tiina Kettunen ja Tulevaisuuden sotekeskus hankkeen asiantuntija Taina Paananen,
1.Systeeminen toimintamallin vieminen peruspalveluihin
-Systeemisen työotteen koulutuksen järjestäminen kasvatus- ja perheneuvontaan
-Tarkoituksena on, että kapene-työntekijöillä on valmiudet koulutuksen jälkeen toimia systeemisesti asiakastyössä
-Kasvatus- ja perheneuvonnassa otetaan käyttöön viikkotiimit
2.FIT-mittareiden käyttöönotto lastensuojelun sekä shl systeemisissä tiimeissä Etelä-Savossa
-Palautetietoinen arviointimallin käyttöönotto asiakastyössä
-Asiakkaan reaaliaikainen palaute selkeyttää työskentelyprosessia
-Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen
-Systeemisen työotteen vaikuttavuuden ja toimijuuden lastensuojelussa ja lapsiperhesosiaalityössä esiin tuominen
Ammattilaisille on tehty kysely täydennyskoulutuksen tarpeesta keväällä 2023 ja Fit-mittarin käyttöön ottamisella pyritään tavoittamaan asiakkaiden osallisuus paremmin esille.